Suuri on kukkien meri,
kukkia vieraan maan.
Kilvassa voiton ne peri
ja peittivät suorastaan
kukat hennot pohjolan.
Joskus kapina koittaa
kansan alistetun.
Ja joskus vapaus voittaa,
vapaus sun ja mun.
- Sitä vieläkin odotan.
Keskellä kukkien muiden
yhden nousevan nään.
Välissä kukkien puiden,
ylitse kaikkien pään.
- Sen pelkään taittuvan.
Oranssi kukka on ainut
joukosta erottuva.
"Joko painan tai painut",
käsky on kuuluva.
- Sen uskon toteutuvan.
kukkia vieraan maan.
Kilvassa voiton ne peri
ja peittivät suorastaan
kukat hennot pohjolan.
Joskus kapina koittaa
kansan alistetun.
Ja joskus vapaus voittaa,
vapaus sun ja mun.
- Sitä vieläkin odotan.
Keskellä kukkien muiden
yhden nousevan nään.
Välissä kukkien puiden,
ylitse kaikkien pään.
- Sen pelkään taittuvan.
Oranssi kukka on ainut
joukosta erottuva.
"Joko painan tai painut",
käsky on kuuluva.
- Sen uskon toteutuvan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mistköhän kukasta mahtaa olla kyse,
kun minun mieleeni ei noussut yhtäkään
oranssia kukkaa. Tai no, kehäkukka kyllä.
Mutta runosi on yhtä pehmeää, elävää
ja kaunista luonnon kuvaelmaa kuin se aina on.
Toinen säkeistö oli kuin tarhasta karannut
kukka, vieras muiden joukossa. Ja siltikin,
se on osa runoa. Osa, joka puhuu melko paljon
ihmisen sielunelämästä.
Mulle tulee kehäkukasta mieleen kehäpäätelmä, mutta tämä nyt ei taas kuulu oikein mihinkään asiaan.
=)
Olet oikeilla jäljillä. Tämä runo on sekoitus useammasta eri ajatuksesta, jotka eivät kylläkään sulautuneet harmonisesti yhteen.
Rikoin omia sääntöjäni, sekoittamalla eri aineksia, ajatuksia samaan runoon.
Voi olla että sekakeitoskin onnistuisi jos se hautuisi riittävän pitkään, mutta suoraan raaka-aineista tehosilppuriin, ei näytä onnistuvan.
Voi olla että joskus vielä palaan aiheeseen, jos se kypsyy sellaiseksi.
Kiitos yrityksestä ymmärtää!
Mukava, kun poikkesit! Kehäpäätelmäsi on yhtä hyvä kuin jokin toinenkin päätelmä, ainakin mitä tulee tähän runoon.
tulee mieleen rentun ruusu,joka tasapainottaa päivää!!!! Hyvää vappua teille kaikille!
Sininen hetki, hyvää vappua sinullekin! Mutta miten ihmeestä tämäkin vanha runo osui haaviisi? Jos syynä oli runossa ilmaistu keskeneräinen ajatus, olen sen jo autuaasti unohtanut.