Mietityttää asia vauva, perhe ja isä. Olen 22-vuotias erittäin vauvakuumeinen nainen, pitkään olen halunnut lasta, mutta edessäni seisookin ongelma. Minun kihlattuni, jonka kanssa olen kohta jo viisi vuotta seurustellut ja kolme vuotta ollut kihloissa ei lasta halua vielä moneen vuoteen. Ehkäpä homma johtuu siitä, että (Heikki) on vielä armeijassa ja täyttää tänä vuonna 20, asuu vanhempiensa luona ja haluaa tammikuun armeijan jälkeen lähteä vielä moneksi vuodeksi opiskelemaan. Olen turhautunut, koska monet ystäväni ja äitini on saanut minut parikymppisinä tai aikaisemmin ja sanovat että "lapset pitää tehdä nuorena, jotta jaksaa". Tunnen olevani valmis äidiksi, johtuen kaiketi viidestä pikkusisaruksesta, joita olen koko ikäni hoitanut.
Olemme puhuneet vauvan saamisesta ja (Heikki) haluaa lapsia monta, mutta ei vielä. Tiedän meneväni naimisiin kyseisen henkilön kanssa. Siitäkin ollaan puhuttu jos vaikka sattuisi vahinko, mitä tekisimme? (Heikki) sanoo suhteen loppuvan ja ei todellakaan ole valmis isäksi. Mitä miehet pelkäävät? Voiko opiskelu olla perhe-elämän ohella hankalaa? Pitääkö vielä odottaa kauan?
Asiaa ei paljon helpota se että kaikki kyselevät minulta "Koskas niitä lapsia nyt sitten tulee, ollaankos sitä jo pieniin päin kun vatsa vähän pullottaa.?"
Olemme puhuneet vauvan saamisesta ja (Heikki) haluaa lapsia monta, mutta ei vielä. Tiedän meneväni naimisiin kyseisen henkilön kanssa. Siitäkin ollaan puhuttu jos vaikka sattuisi vahinko, mitä tekisimme? (Heikki) sanoo suhteen loppuvan ja ei todellakaan ole valmis isäksi. Mitä miehet pelkäävät? Voiko opiskelu olla perhe-elämän ohella hankalaa? Pitääkö vielä odottaa kauan?
Asiaa ei paljon helpota se että kaikki kyselevät minulta "Koskas niitä lapsia nyt sitten tulee, ollaankos sitä jo pieniin päin kun vatsa vähän pullottaa.?"
Vastaukset 17
Vanhimmat
Poikaystäväsi on sinua nuorempi ja mielestäni todella järkevä: ei lapsia ole helppo tehdä opiskeluaikana. Mä odotin 8 vuotta että saatiin opinnot loppuun ja työpaikat ja kunnes mies oli valmis (hänellä traumoja köyhästä lapsuudesta, ei halua omilleen samaa). ONKO itselläsi töitä??? AMMATTI? Sulla on reilusti aikaa tehdä lapsia. Hanki vaikka koiranpentu tai hoitolapsia. Poikaystäväsi ei ole vielä kypsä tekemään lapsia ja haluaa opiskella ja valmistautua tulevaan joka on todella järkevää. Joidenkin miehet eivät halua lainkaan lapsia, ikinä. Ole siis onnellinen että poikaystäväsi kuitenkin joskus niitä haluaa... Lapsi on iso rankka asia suhteelle ja siihen tarvitaan rahaa. Rakentakaa suhdetta, tulevaisuutta ja yhteistä kotia ensin. Kun perusta on hyvä, se ei niin vaan romahda. Jos tekisitte nyt lapsen niin romahtaisi, etenkin jos poikaystävä on todellakin tuota mieltä että vahinkovauva saisi aikaan suhteen poikkimenon. Miehet kypsyvät muutenkin hitaammin.
"Siitäkin ollaan puhuttu jos vaikka sattuisi vahinko, mitä tekisimme? (Heikki) sanoo suhteen loppuvan ja ei todellakaan ole valmis isäksi. "
Ok. Ymmärrän että miehesi on vielä noin nuori, ja saattaa muuten hyvinkin lopulta olla sitä tyyppiä joka alkaa haluta lasta vasta kolmevitosena.
Mutta tuo lause... Jos hän on valmis lopettamaan suhteen jos tulisit raskaaksi, kertoo minusta siitä ettei hän ehkä kuitenkaan sinua niin paljon rakasta ja arvosta. Ja on aivan liian kypsymätön isäksi. Sorry vaan. Mun mies ei koskaan olisi sanonut noin, vaan olisi sanonut että sitten lapsi vaan yhdessä hoidetaan.
Ymmärrän että rakastat häntä, mutta jos todella tahdot lapsen muutaman vuoden sisällä niin kehottaisin avartamaan näkemystä.
Hän ei ole maailman ainoa mies, vaan maailma on täynnä miehiä. Vauvakuumeisiakin.
Ja entä sitten jos/kun saatte sen yhteisen lapsen joskus? Oletko miettinyt asiaa synnytyksestä eteenpäin? Kun nainen nimittäin valitsee lapselleen isää, kannattaa olla tosi tarkkana! On paljon miehiä, jotka kuvittelevat että lasten hoito on kokonaan naisten työtä ja ravaavat itse omissa menoissaan. Älä tee tässä asiassa virhettä, on raskasta hoitaa vauvaa yksin!!
Niin, ja 22 -vuotiaana varmasti jaksaa paremmin kuin vanhempana, mutta itse sain lapsen 27 -vuotiaana ja yhtä hyvin yhä jaksaa enkä koe että olisin mikään vanha äiti todellakaan. Ja lapsen isäkin on huolella valittu, joten yhdessä lasta hoidetaan.
Mutta ymmärrän sua kyllä, vauvakuume voi olla tosi polttavaa.
Miehet on muutenkin kehityksestä naisia jäljessä, niin ei 20 vuotias ole valmis isäksi. Siinä kävisi niin, että sinä istuisit kaikki viikonloput kakaran kanssa kotona, kun äijäsi juoksisi baareissa. Näin kävi kaverilleni aikoinaan.
Äijä eli kuten tahtoi ja kaverini istui lapsen kanssa kotona odottamassa. Vauva oli heillä vahinko. Nyt siitä on kulunut 5 vuotta ja mies on jo jonkin verran rauhoittunut..
Onhan niitä poikkeuksiakin, mutta ne "miehet" on niitä, jotka todella tahtoo vauvan.
Oma siippani oli valmis vauvoihin vasta 26 vuotiaana..
Poikaystäväni on aiavan toista maata kuin muut miehet ^^ Ei ikinä ole käynyt baareissa, täytettyään taikka alaikäisenä.Ei ikinä dokaa, saattaa juhannuksena ottaa muutaman lasin shampanjaa ja ravintolailloissa, lasin viiniä. Tuntuu, että on ikuinen mammanpoika ja tekee miten äiti tahtoo. Hän tulee "rikkaasta" perheestä, joilla on omia ravintoloita ja hotelleja ympäri Helsinkiä. Muutenkin (Heikki) enemmän kotihiiri, kuin menevää tyyppiä. Itselläni on kosmetologin koulutus loppumassa syksyllä ja tässä samassa olen tehnyt iltaduuneja kassoilla. Nyt sitten etsimään duunia, kun opiskelut loppuvat tai jospa vaikka perustaisi ihan oman pienen yrityksen. Täytynee kestää tämä vauvakuume loppuun asti ja kiristää nyörejä "Vielä ei ole sen aika". Kiitos vastanneille :)
heh, pakko nyt mainita että mulla on mies 25 ja tuntee olevansa liian nuori isäksi ja haluaa vielä mennä ja harrastaa vaikka onkin rauhottunu siitä mitä 20 oli :D
empä oikein usko että kaikki miehet on koskaan valmiita isäksi. naiset on jotenki semmosia että osaa kuvitella itsensä äidiksi (mm pienenä leikitään nukeilla ym) mut miehet ei ees välttämättä oo aatellu ikinä koko asiaa ja siksi pelottaa :)
mut sun tapauksessa sanoisin että älä ainakaan vaihda sitä miestä. en mäkään oo vaihtanu vaikka mies on ollut tosi vastahakoinen lasten kanssa. hän jopa inhoaa käydä lapsiperheissä kylässä. mutta kerran kun kuukautiseni olivat myöhässä nii aloin tosissani puhumaan että mitä sitten jos on vahinko sattunut. ja itsekkin jopa itkin asiasta. sit mies vaan lohdutteli että älä nyt itke, kyllä me siitä selvitään. ja alkoi miettimään miten opettais pikku poikaa/tyttöä pelaamaan jalkapalloo ;) en sit ollukkaan raskaana mut tajusin että kyllä se miehenkin mieli voi muuttua tosipaikan tullen. nykyään mies pitää jo itsestään selvyytenä että parin vuoden päästä kun talomme on valmis (rakennamme omakotitaloa) niin voidaan hankkia lapsia :) anna miehesi kasvaa ja aikuistua rauhassa. voithan sä aina välillä vihjailla asiasta..;) niin mäki tein vaikka aluks sain tosi tylyjä vastauksia ja joskus jopa pahotin mieleni niistä. kerro miehellesi kuinka paljon rakastat häntä ettet lapsi jutun takia haluaisi häntä vaihtoon koska mielestäsi hänestä tulisi maailman paras isä! :)
tsemppia vauvakuumeesi kanssa!! :)
Oma mieheni on 20-vuotias ja kaiketi poikkeuksellisen kypsä kun on kertonut haluavansa lapsen kanssani ja olisi varmasti hyvin onnellinen jos tärppäisi.......häntä kiinnostaisi kaikista vähiten JUOSTA BAAREISSA jos saisimme lapsen. Ilmeisesti hän on suuri poikkeus. Toki olen niitäkin nähnyt jotka juoksevat akkojensa selän takana naisissa kun nainen on vauvan kanssa kotona.
23 he ovat saaneet lapsen ja ukkoa ei näy missään käy baareissa ja tyttö hoitaa yksin lasta.. jokainen mies toki erilainen mutta tämä on herätys myös että kaikki ei muutu lapsen myötä
kun itsekkin harrastaa niin kuinka opettaa pojan korjaa autoa tytöstä ei koskaan puhetta ei siinä itsekkin poikaa haluaisin mutta jos jompikumpi joskus tulee nii ihanaa se on ja varmaan ukko tytönkin autoja opettaa korjaa.. :) vaikkei mikään lapsien perään ole miettii vain silloin tällöin...
Mielestäni olet jo itse vastannut omaan kysymykseesi. Eikö? Jos olet epävarma, asiaa ei varmaankaan tarvitse kysyä, etenkään täältä suomi24 osastolta. Sinä itse tiedät tilanteesi parhaiten ja tiedät myös miehesi kannan. Ole rehellinen itsellesi ja kumppanillesi.
Ja lisäksi pieni sivukommentti:
Älä vaan hanki koiranpentua vain siksi että haluat lapsen muttet vielä voi, kuten joku ehdotti... Sekään ei ole lelu. Eikä varsinkaan minkään korvike!
Kyllä Heikin pitäisi ottaa vastuu lapsesta eikä jättää äitiä ja lasta, jos vahinko tulee. Heikin kannattaa sitten varmistaa, että lasta ei varmasti tule. Pillerit ja kondomi tai varmin: ei yhdyntöjä.
Jotenkin tuntuu, että jos mies (poika) asuu vielä vanhempiensa kanssa (!) niin ehkä kannattaa vielä odottaa armeijan jälkeen ja kun hän muuttaa pois kotoaan. Voisitte muuttaa ensiksi vaikka yhteenkin ja katsoa miten se sujuu.
Heikki ei selvästikään ole valmis, joten sinun on vain odotettava. "Pitääkö vielä odottaa kauan?" Niin kauan, että Heikki on valmis! Ei riitä, että sinä olet valmis! Se pitäisi olla itsestäänselvyys? Jos odottaminen ei käy, niin sitten on vaihdettava kumppani vanhempaan ja samassa elämäntilanteessa olevaan ja samanlailla ajattelevaan.
Jotkut kyllä yhdistävät perhe-elämän ja opiskelut, mutta ei se helppoa ole. Ja mitä sitten vaikka muut saa lapsia parikymppisenä? Ette voi elää kuin omaa elämäänne.
Itse haluaisin lasta, mutta ukko ei meillä se on vaan niin että jos vahinko sattuu joutuisin tekemään abortin.
Aina uhoaa että jos vahinko sattuu niin se on joko abortti tai mies lähtee.. tosin ompa myös kännissä myöntäny ettei se ihan välttämättä lähtiskää.. se on vaan nii helppo sanoa kaikenlaista mutta tilanne saattaa ollakki ihan toinen sitte ku oikeesti tapahtuu niin
Minulla on aina olut miehistä sellainen kuva, että saa vauvaa taloon vonkaamalla vongata. Mutta minun avokkini (19 vuotta) on melkeinpä pahemmassa vauvakuumeessa kuin minä itese. :D On laskenut jo rahanmenoa ja budjettiakin moneen kertaan ja tsekkaillut vaippojen hintoja kaupassa. Vaikka eihän sitä vauvaa rahalla kasvatetakaan, niin kyllähän niihin välttämättömiinkin tarpeisiin rahaa väkisin menee aika runsaasti. =)
jos se haluaa todistaa siistoskykynsä kavereilleen?
Tuo on pelkkää provoa. Yritetään vaan kiusata nuoria onnellisia naisia, ja kaikki tämä vain, koska itse olet vanha kuppanen akka, joka katuu sitä, ettei tehnyt lapsia nuorempana...
Monet parikymppiset ovat jo "juoksunsa juosseet" ja hulvattoman teini-ikänsä kokeneet, ja ovat valmiita perheen perustamiseen. Enkä tietenkään ala tässä yleistämään, vaan lue tarkkaan, että "monet", en tarkoita "kaikki" enkä "useimmat". Minulla oli aikanaan suuri onni löytää upea ihana ja minulle kaikinpuolin sopiva mies, joka halusi kanssani lapsen 21-vuotiaana. Onni kukoistaa tämän samaisen miehen kanssa yhä vielä 34-vuotiaana. En sano, että kaikille nuorille vauvakuumeilijoille kävisi yhtä hyvin, mutta eipä voi sanoa, että hyvin kävisi kaikille "vanhoillekaan" (lue: yli 27-vuotiaille) vauvakuumeilijoille sen puoleen... Kaikki riippuu niin paljon ihmisestä itsestään! Me kaikki olemme ainutlaatuisia ja kaikki ovat erilaisia, eikä mitään asioita voida yleistää eikä ole meidän asia osoittaa syyttävällä sormella nuoria vauvakuumeilijoita!
on se varma! Saa todistaa siitoskykynsä ja saa akalle pallon jalkaan. Niin se on ihan varmana!
Monet ovat juosseet joo juoksunsa kakskymppisenä, mutta suurin osa ei ole. Ja ne juoksut alkaa uudelleen kolmissakymmenissä jos ei juokse kakskymppisenä.
varmaan justs ellanen tyhmä ämmä joka pentujensa kanssa kotona maannut koko ikänsä ja ei ammattia ei mitään ja nyt itselleen saanut uskoteltua jotain shaibaa ja onnellisuutta ja sitä täällä vauvakuumeisille pikkubimboille tulee selittään. otahan lääkkeet ja hanki elämä!