pikimusta tie,
alla jalkojein kiiltää,
vaik' se kotiin mun vie,
silti suru sydäntäin viiltää.
tää tie muistojain kantaa,
ain' kulkiessain mua muistuttaa,
ken tiellä mulle suudelman antaa,
ei kanssain koskaan kotiin palaa.
nyt kyynel poskellain kuljen,
särkyneen toiveen katua,
jos silmäin surulta suljen,
saan hetken elää haaveiden satua.
alla jalkojein kiiltää,
vaik' se kotiin mun vie,
silti suru sydäntäin viiltää.
tää tie muistojain kantaa,
ain' kulkiessain mua muistuttaa,
ken tiellä mulle suudelman antaa,
ei kanssain koskaan kotiin palaa.
nyt kyynel poskellain kuljen,
särkyneen toiveen katua,
jos silmäin surulta suljen,
saan hetken elää haaveiden satua.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.