Miten teidän oma maailmankatsomus tai usko vaikuttaa teidän omaan arkeenne? Tekeekö usko onnelliseksi?
Uskonasioista!
persona-non-grata
39
226
Vastaukset
- korpierakko.
Niin kuin syöminen on välttämätöntä elämäni jatkumisen kannalta tai nukkuminen, samoin jatkuva rukousyhteys Jumalaani.
Jk. Ei tee onnelliseksi itsestään selvyytenä. Toki luo onnen avaimet käsiini.- ikävä asia
huumeet jollekin toiselle. Kannabiskin aiheuttaa psykologista riippuvuutta.
- korpierakko.
ikävä asia kirjoitti:
huumeet jollekin toiselle. Kannabiskin aiheuttaa psykologista riippuvuutta.
Suotakoon sinulle tulkinnan vapaus.
- Serpico
En tiedä vaikuttaako siten, että sen näkisi päältä, mutta uskoni on mun orientaatiojärjestelmä, joten kyllä se vaikuttaa mun arkeen, lähinnä siihen miten mä tulkitsen asioita, minkälaisen painon annan millekin tapahtumalle, siihen missä mittäkaavassa jokin ulkoinen voi vaikuttaa minuun. Se on sellainen perustavanlaatuinen suhde joka kyllä vaikuttaa siten että olen onnellinen. Olen perusluottavainen sen suhteen mitä minulle tulee tapahtumaan. Tätä suhdetta on ihan mahdoton kuvailla tällaisessa viestissä. Mutta joku joka perustaa elämänsä samanlaiseen suhteeseen kyllä voi tavoittaa mitä haluan sanoa.
- korpierakko.
Minä tavoitin sen, mitä halusit viestittää:)
se vaikuttaa arkielämässä tietynlaisella turvallisuuden tunteella. - Sillä, että en ole ihan ajopuu, vaan kaikella mitä minulle tapahtuu on tarkoituksensa. - Eipä sitä juuri tule ajateltua ihan päivittäisessä elämässä. - Ehkä se luottamus tuo onnellisuuttakin, jos toinen vaihtoehto olisi epätoivo ?
- dfs
ajaa turhiin riskeihin.
dfs kirjoitti:
ajaa turhiin riskeihin.
kenties itsemurhaiskuihin vaiko ihan länsimaiseen elämäntapaan ? Nyt en ymmärtänyt pointtiasi.
- ed.
xena-183 kirjoitti:
kenties itsemurhaiskuihin vaiko ihan länsimaiseen elämäntapaan ? Nyt en ymmärtänyt pointtiasi.
Missä luottaa yliluonnollisten voimien apuuntuloon.
ed. kirjoitti:
Missä luottaa yliluonnollisten voimien apuuntuloon.
tuollaisesta turvallisuudentunteesta ei ole minun kohdallani kysymys. - Uskon, että omaa tervettä järkeä pitää käyttää, kun toimii itse tai pitää lapsistaan huolta. - Mutta kun kohtaamme matkallamme onnea tai epäonnistumisia ja jos saavutamme tahtomamme tai emme sillä kertaa sitä saakaan, niin uskon, että niin on tarkoitettu. Ja myöhemmin sitten näen miksi niin tapahtui. - Ehkä vähän vaikea selittää, koska se on vain niin henkilökohtainen tunne.
Eli en suutuspäissäni hyppää Tammerkoskeen ja ajattele, että pääsen sieltä itse tai autettuna kuitenkin ylös, kun olen rauhoittunut.. - Yritän olla surematta sitä, mikä minulta puuttuu ja olla onnellinen siitä mitä minulla on.
Minusta maailmankatsomus ei vaadi tuekseen uskontoa. Moraalikin on mielestäni universaali asia. Suurin osa maailman ihmisistä pystyy asettautumaan toisen ihmisen asemaan ja tiedostamaan, kuinka haluaisi silloin itseään kohdeltavan. Itsekkyys on kuitenkin inhimillinen heikkous, joka estää meitä niin elävän.
Tämä moraali tietysti vaikuttaa kaikkiin arkielämänkin valintoihin. Tutkimusten mukaan uskovaiset ihmiset ovat uskonnottomia tyytyväisempiä elämäänsä. Niinpä haluaisin uskoa johonkin suurempaan voimaan, josta voisi saada voimaa heikkoina hetkinä. Mutta kun minä vain en kertakaikkiaan pysty uskomaan. Minkäs teet, uskontoa voisi harjoittaa, muttei kukaan voi pakottaa itseään uskomaan.- gewh5
"Itsekkyys on kuitenkin inhimillinen heikkous, joka estää meitä niin elävän."
Eiköhän kaikkea ihmisen ja aläinten toimintaa ohjaa itsekkyys tai mielihyvän tunne. Sellainen, joka saa toisen auttamisesta itselleen hyvän olon, joka on vaivannäköä suurempi, auttaa heitä. Sellainen, joka taas ei saa toisten auttamisesta minkäänlaista mielihyvää, tuskin ketään auttaakaan. Molemmissa tapauksissa itsekkyys on ajava voima. - Ob Server
Ratikan kyydissä.
En ole tyytymätön elämääni ateistina (älkää nyt alkako vääntelemään sanaa "ateisti"), mutta jos uskovaisia jostain kadehdin, on se juuri tuo tunne siitä, että joku kuitenkin pitää huolta.
Tosin tunnen melko läheltä muutaman uskovaisen, kaikki luterilaisia. Yksi heistä on niin tulenpalava, ettei hänellä voi olla sisäistä rauhaa.
Oma elämänkatsomukseni vaikuttaa omaan arkeeni tekemällä minusta sen, mikä nyt olen. kerro miksi. Yhtenä ehdokkaana on yhteisöllisyys eli uskonnon sijaan sä tarviit vaan riittävästi s24:sta.
- gwww
ttuplai kirjoitti:
kerro miksi. Yhtenä ehdokkaana on yhteisöllisyys eli uskonnon sijaan sä tarviit vaan riittävästi s24:sta.
julistaessaan yhteisöllisyyttä ja ateismia, muttei ihmisiä oikein voi mihinkään pakottaa - ei yhteisöllisyyteen, ei ateismiin eikä uskontoihinkaan. Toki jokainen voi teeskennellä mitä tahansa, jos niin katsoo parhaimmaksi.
gwww kirjoitti:
julistaessaan yhteisöllisyyttä ja ateismia, muttei ihmisiä oikein voi mihinkään pakottaa - ei yhteisöllisyyteen, ei ateismiin eikä uskontoihinkaan. Toki jokainen voi teeskennellä mitä tahansa, jos niin katsoo parhaimmaksi.
ja haluta. Neuvostoliiton epäonnistuminen ei mitenkään tarkoita yhteisöllisyyden huonoutta. En tiedä peittoaako erakkona olo natsiyhteisössä elämisen, mut väitän et on yhteisöjä joissa elän onnellisempana kuin kummaskaan noissa.
Eli sun pointti oli?gewh5 kirjoitti:
"Itsekkyys on kuitenkin inhimillinen heikkous, joka estää meitä niin elävän."
Eiköhän kaikkea ihmisen ja aläinten toimintaa ohjaa itsekkyys tai mielihyvän tunne. Sellainen, joka saa toisen auttamisesta itselleen hyvän olon, joka on vaivannäköä suurempi, auttaa heitä. Sellainen, joka taas ei saa toisten auttamisesta minkäänlaista mielihyvää, tuskin ketään auttaakaan. Molemmissa tapauksissa itsekkyys on ajava voima.sekoitus itsekkyyttä ja altruismia - ja sen näkyminen tutkimuksissa osui aikas pahasti tiettyihin markkinateorioihin. Osa toki käänsi tänkin niin et altruismi onkin vaan peiteltyä itsekkyyttä, mut syvin olemus lienee se ja sama jos ulospäin sitä ei voi nähdä.
Mielihyväteoria hivenen ontuu jos ihminen uhrautuu toisen eteen eikä ehdi kokea moista tunnetta. Evoluutio ei mitenkään poissulje altruistista käyttäytymistä - ennemmin päinvastoin. Kyse on enempi tasa-painoilusta itsekkyyden ja uhrautumisen välillä.ttuplai kirjoitti:
kerro miksi. Yhtenä ehdokkaana on yhteisöllisyys eli uskonnon sijaan sä tarviit vaan riittävästi s24:sta.
Tokihan uskovaiset saavat voimaa yhteisöllisyydestäkin. Mutta luulen asian toisen puolen olevan henkilökohtaisen uskon. Että siitä saadaan voimaa ja lohtua arjen keskellä yksinkin. Ainakin minä olen kuullut, että uskovaiset rukoilevat ja "keskustelvat" jumalansa kanssa myös privaatisti.
Siksi minä uskon, että se on eri asia kuin vaikkapa ystäväpiiri tai S24.Ratikkakuski kirjoitti:
Tokihan uskovaiset saavat voimaa yhteisöllisyydestäkin. Mutta luulen asian toisen puolen olevan henkilökohtaisen uskon. Että siitä saadaan voimaa ja lohtua arjen keskellä yksinkin. Ainakin minä olen kuullut, että uskovaiset rukoilevat ja "keskustelvat" jumalansa kanssa myös privaatisti.
Siksi minä uskon, että se on eri asia kuin vaikkapa ystäväpiiri tai S24.on jossakin määrin annettu äidinmaidossa (ainakin sen rajat) eli altistaako onni uskolle vai päinvastoin?
Ei usko tietenkään ole synonyymi yhteisöllisyydelle, mut mikä osa sen onnen tuo. Myös suomen-ruotsalaiset elävät pitempään ja lienevät myös onnellisempia.
Onni on hankala asia - onnettomat suomalaisetkin ovat itseasiassa maailman onnellisimpia - tai ihan kärjen tuntumassa.
- uk-ko
ei tee mua onnelliseksi. Ei se tosin vaikuta mun arkeenkaan.
Mun maailmankatsomus on aika biologinen, perustan sille käsitykseni myös ihmisistä ja ihmisten yhteisöistä.
Tunnistan tosin mystisen elementin maailmassa, mutta mulla ei ole sille nimeä. Ei se ole persoonallinen.
Elän profaanissa todellisuudessa ja sakraalin kohtaan joskus järven pinnassa ja metsän kasteessa.- korpierakko.
Ketäpä ei luomakunnan kauneus puhuttelisi? Tyydyttääkö se nähty kokemus kokonaisvaltaisesti sisimpämme? Rauhoittaa toki kiireen keskellä. Tuottaa mielihyvää ja tasapainoisuuttakin. Mikä rauhoittaisi levottoman sielun/mielen? Miksi ihmiset etsivät jotain aina sisimmässään? Etsivät, vaikka vastauksia ei kuulukaan. Tarkoitan tässä yhteydessä kyseleviä ihmisiä, en niitä, joilla on jo vahva mielipide/mielenkuva kaikesta.
- uk-ko
korpierakko. kirjoitti:
Ketäpä ei luomakunnan kauneus puhuttelisi? Tyydyttääkö se nähty kokemus kokonaisvaltaisesti sisimpämme? Rauhoittaa toki kiireen keskellä. Tuottaa mielihyvää ja tasapainoisuuttakin. Mikä rauhoittaisi levottoman sielun/mielen? Miksi ihmiset etsivät jotain aina sisimmässään? Etsivät, vaikka vastauksia ei kuulukaan. Tarkoitan tässä yhteydessä kyseleviä ihmisiä, en niitä, joilla on jo vahva mielipide/mielenkuva kaikesta.
En tarkoita luonnon kauneutta sinänsä, vaan sitä voimaa jonka tunnen siihen piiloutuvan. Minä aina odottelen, josko se näyttäisi itsensä mulle, mutta harvassa ovat nuo kerrat.
Viimeksi se näytti tsensä viikko sitten Puulalla, kun olin järven sylissä. Pelästyin sitä. Nyt harmittaa, että en antanut sen tulla. Mutta silloin pelkäsin vain että saan sydänkohtauksen ja räpiköin ylös järvestä :-) - korpierakko.
uk-ko kirjoitti:
En tarkoita luonnon kauneutta sinänsä, vaan sitä voimaa jonka tunnen siihen piiloutuvan. Minä aina odottelen, josko se näyttäisi itsensä mulle, mutta harvassa ovat nuo kerrat.
Viimeksi se näytti tsensä viikko sitten Puulalla, kun olin järven sylissä. Pelästyin sitä. Nyt harmittaa, että en antanut sen tulla. Mutta silloin pelkäsin vain että saan sydänkohtauksen ja räpiköin ylös järvestä :-)Onneksi selvisit hengissä:) Miksi muuten Jumala sallii luonnonkatastrofit. Jotkut sanovat, ettei Jumalaa ole olemassa kun tuollasta antaa tapahtua. Mitäkö itse asiasta ajattelen? Ajattelen näin, että ihmiskuntaa ajaa itse itsensä tuhoon, ellei pysäyttäviä tekijöitä astu kehiin. Itseksäs ihminen, ilman kehittävää jumalsuhdetta ottaa jumaluuden ja kuolemattomuuden omiin käsiinsä. Näin ei vain voi olla. Näin ei ole säädetty. Kun tsunamit ja muut kohtalokkaat iskut iskevät, uskon sen johtuvan ihmiskunnan itsekkyyden ja sen pelastamisen pakon tähden. Uhrit toki ovat viattomia. Niinhän ne ovat usein sodissakin.
- uk-ko
Einsten1 kirjoitti:
kysymys: taidat olla myös uskontotieteilijä?
uskontotieteilijä, enkä mikään muukaan tieteilijä, mulla ei ole mitään lukion jälkeistä tutkintoa. Mistä niin päättelet? Vai onko tässä vinoilua joka jää multa ymmärtämättä?
- sinulle vaan
uk-ko kirjoitti:
uskontotieteilijä, enkä mikään muukaan tieteilijä, mulla ei ole mitään lukion jälkeistä tutkintoa. Mistä niin päättelet? Vai onko tässä vinoilua joka jää multa ymmärtämättä?
korpierakolle. Katsohan tarkemmin ;).
uk-ko kirjoitti:
uskontotieteilijä, enkä mikään muukaan tieteilijä, mulla ei ole mitään lukion jälkeistä tutkintoa. Mistä niin päättelet? Vai onko tässä vinoilua joka jää multa ymmärtämättä?
vinoilua. Jaahas täytynee varmaan tarkistaa omaa kirjoitustyyliä, jos tätä luulit vinoiluksi. Käytit vaan sanoja profaani ja sakraali, niin tuli vaan mieleen.
- uk-ko
Einsten1 kirjoitti:
vinoilua. Jaahas täytynee varmaan tarkistaa omaa kirjoitustyyliä, jos tätä luulit vinoiluksi. Käytit vaan sanoja profaani ja sakraali, niin tuli vaan mieleen.
kuitenkin mulle. Profaani ja sakraali on vaan sanoja. Taisin oppia ne siellä lukiossa. Mutta ehkä mun on helppo käyttää tuollaista sanastoa, koska olen tehnyt paljon töitä seurakuntien kanssa, niin uskonnoton kuin olenkin.
- korpierakko.
sinulle vaan kirjoitti:
korpierakolle. Katsohan tarkemmin ;).
Minä kyllä huomaan, jos minulle kommenttia esitetään. Sinä et näy huomaavan:)
- persona-non-grata
antaa minulle rauhan ja levollisuuden tunteen kokemuksen. Olen sinut itseni ja oman kuolevaisuuteni kanssa. Tiedän, ettei elämä pääty kuoleman jälkeen ... se vain muuttaa muotoaan. Jatkan elämääni elävissä organismeissa ja olen mukana näinollen tässä kiertokulussa. On aika syntyä ... on aika kuolla. Keväällä taas uudet versot alkavat kukkia jossain uudessa olomuodossa.
Voin sanoa olevani myöskin onnellinen ... onneni koostuu pienistä hetkistä, jotka lopulta ovat osa jotain suurempaa :). Mä uskon et mun arkikokemukset ovat todellisia eli et esim. en tälläkin hetkellä ole unitilassa, josta herään minä hetkenä hyvänsä. Samalla logiikalla laajennan uskoani koskemaan ympäristöä etc. Luulen/uskon et olen onnellisempi uskossani kuin ilman sitä. Mikä ei taasen tarkoita et mun pitäs uskoa Jumalaan - tai olla uskomatta eli uskoni vaatii hivenen enempi kuin hyvän tarinan - muutenhan voi uskoa kaikkeen ja musta "Sormusten Herra" peittoaa raamatun/koraanin.
ET GENIO ON HULLU
ei, vaikka Lady Chatterley uskookin jonkinlaiseen Jumalaan.
.
Uskosta en tiedä, monia se ei näytä tekevän onnelliseksi, mutta mun maailmankatsomus tekee ainakin mut onnelliseksi. On niin mukavaa kun kaikki on niin selvää ja järkeenkäypää ettei niitä tarvi edes sen kummemmin ihmetellä. Jää aikaa tärkeimpiin asioihin. Mitenköhän se nyt vaikuttaisi mun arkeeni?? Sinänsä ei mitenkään, että kaikki kulkee eteenpäin omalla painollaan, joten ei tarvi asioista olla mitenkään huolissaan tms.
.- Voi härre guud
että kielenkäyttösi on 10-vuotiaan tasoa.
Ihan hyvällä sanon.
- Rapis...
Mummo opetti iltarukouksen omanlaisensa ja opetti paljon muutakin, jotka osittain kadotin. Pienenä istuin marjapuskan alla piilossa ja toivoin saavani siivet joilla lentää pois, myöhemmin istuin metsässä ja toivoin siipiä joilla lentää pois. Mummo puhui paljon enkeleistä, jokaisella on oma suojelusenkeli joka kulkee mukana ja sellainen kulkee minunkin mukanani, jos oikein hiljaa istuu metsässä sen kuiskauksen voi kuulla (ne on ne luonnon äänet :>>) ja voiman/rauhan kehossasi. Uskon maailman hymyilevän ensi vuonna minulle leveämmin ja minä maailmalle, uskon olevani ensi vuonna vieläkin eheämpi mitä nyt olen, uskon itseeni ja se tekee onnelliseksi ja uskon suojelusenkeliini joka on aina tehnyt onnelliseksi (myös silloin kun olen ollut jossain ja pelännyt)
- ystävä,
jonka mummo on opettanut sille rukoilemista lapsena. Ystäväni pitää itseään uskovaisena. Hän ei käy kirkossa eikä pidä yhteyttä muihin uskoviin. Hän vain rukoilee ja uskoo että enkeli suojelee häntä ja se antaa turvallisen olon. Itse on tuota ymmärrä mutta jos hän saa siitä turvaa elämäänsä niin sehän on vaan hyvä.
vaikuttaa kyllä ihan joka päiväisessä elämässä.. Olen vahvasti agnostikko mahdollisen Jumalan suhteen, mutta tavallaan panteisti/panenteisti.. Luonnolla on minulle eräänlainen jumalan asema vaikkei se olekaan 'yliluonnollinen'. Luonto on ajatuksisssani joka päivä, luen siitä, katson valokuvia ja dokumentteja, ulkoilen ja vaellaan siellä, kotini on vuorattu luontokappaleiden kuvilla.. Toinen uskontoni on "suufilaisesti" runous ja tanssi, tanssiihan kaikki kappaleet mikro- ja makrokosmoksessakin ikuisia ratojaan.. =P No mutta en ehkä ihan aina noin syvällisesti ajattele kun irrottelen tanssimalla..
Olen myös positiivinen humanisti, eli uskon ihmisen vielä viisastuvan ja tajuavan että voi toimia paremminkin luonnon ja itsensä hyväksi. Usko ihmiseen valaa ainakin toivoa tulevaisuuden luonnon säilymiselle..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 252593
- 951576
- 1211374
- 751150
Mira Luoti ja Julkkisselviytyjät 2017 - Ketä kuumottaa juuri nyt?
HS: Tässä ohjelmassa Mira Luoti kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa "PMMP-yhtyeen Mira Luoti kertoo Ylen uudessa361141Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä
Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo25961Julkisuuden henkilön päiväin päätös
Sitä vaan, että kyllä nyt kaikki tietävät kuka oli Eemeli Peltola (kansanedustaja, joka päätti päivänsä eduskuntatalossa270931- 52922
MESTARI SIVALTAA JÄLLEEN
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011436243.html Suomen ainoa Mestari lausuu tosiasiat Sannasta , Tuomiojasta ja hil216889- 34825