MIKSI NUORET KÄYTTÄVÄT HUUMEITA ?
Nuorisomme aloittaa tupakoinnin ja alkoholin käytön yhä nuorempana ja
käyttää niitä enemmän kuin ennen. Myös yhä nuoremmat lapset kokeilevat
huumeita, siirtyvät sitten käyttäjiksi ja ovat lopulta ongelma- ja
väärinkäyttäjiä. Ongelma- ja väärinkäyttäjät eivät enää hallitse aineiden
käyttöä, vaan huumeiden pakonomainen käyttö hallitsee heitä ja heidän
elämäänsä.
Suurin osa päihteitä käyttävistä nuoristamme päihdyttää itsensä
alkoholilla. Viikonloppuhumala tuntuu olevan nuorten seurustelutapa. Tuntuu
siltä, että jokaisen nuoren olisi ryypättävä viikonloppuisin, ettei
erottuisi joukosta. Vaarallista tässä on se, että useat aikuiset ja lasten
vanhemmat alkavat pitää sitä normaalina ilmiönä. Vanhemmat hankkivat
alaikäisille lapsilleen alkoholia ja kuvittelevat kontrolloivansa sillä
miten paljon lapset juovat. Monet uskovat, että lapset eivät sorru
huumeisiin, kun saavat alkoholia riittävästi!
Nuoria ongelmakäyttäjiä on paljon ja tämä synnyttääkin mielikuvan, että
normaali nuori ryyppää ja käyttää huumeita. Tällaiset nuoret ovat kuitenkin
vähemmistö. Suurin osa nuorista ei tupakoi ja alkoholin käyttökin on
vähäistä.
Pieni osa huumeiden kokeilijoista ajautuu kuitenkin huumeiden
ongelmakäyttäjäksi. Jos nuori on toistuvasti kiinnostunut päihteistä ja
tarvitsee niitä poistaakseen tai vähentääkseen pahaa oloaan, on hän
ajautunut huumeiden ongelmakäyttäjäksi.
JONKUN ON USKALLETTAVA SANOA TÄMÄ SUORAAN!
Lapsen äiti on lapselle korvaamaton ja tärkein ihminen hänen elämänsä
alkutaipaleella. Kuitenkin yhä harvemmalla lapsella on käytettävissään oman
äidin syli, jossa voi purkaa turvallisesti elämän ilot ja pettymykset.
Lapsen onni on unohtunut päättäjänaisten luonnottomien tasa-arvopyrkimysten
vuoksi. Myös yhteiskunnan maksamat tuet on järjestetty aina niin, että äiti
on se vihon viimeinen, jonka sallitaan hoitaa omaa lastaan. Kun lapsella ei
ole, eikä ole koskaan ollutkaan syliä ja olkapäätä johon nojata, hän ottaa
avuksi elämän kaaokseen ja pettymykseen huumeet. Ensi alkuun päihteet
tuntuvat auttavan. Ne tuovat helpotusta ja lohtua elämään; tuntuvat antavan
sille sisältöä. Nuoren omassa elämässä ei kuitenkaan ole sisältöä. Nuori
tarvitsee ainetta aina vain suurempia määriä, ja lopulta voi olla vain
helpottavaa ottaa yliannos.
Vanhempien omaatuntoa voi tietysti rauhoittaa, kun voi todistella itselleen
ja muille, että lapsi on ollut aina asiantuntijan hoidossa. Monet
osallistuvat lopun elämäänsä huumeiden vastaiseen työhön, mikä on tietysti
ensiarvoisen tärkeää, jotta saadaan edes osa sortuneista lapsista
pelastettua. Kaikki te, jotka tulette valituiksi uusiin valtuustoihin,
olette päättämässä siitä, annetaanko perheelle itselleen taloudellinen
mahdollisuus valita lapselleen oman äidin vai vieraan syli.
Voin tietekin olla vääräsäkin mut olen itse nuoriso ja päide alalla ja nämä ovat vain minun ajatusia ..
nyt olis aika meidän tarttua asiaan todellakin ja miettiä lapsemme suhdetta meihin aikuisiin nii että ei tapatuis tällästä sulkeutumista. onko se nii vaikeeta sanoo lapselle että mä rakastan sinua sellaiseenaako olet ja kuunella mitä lapsella on hätänä. uskon ja tiedän että jos me kuunellaan mitä toisella on hätänä nii että näistakin asioista selvitään tavalla tai toisella.
sillä mä tiedän että jos ei muuten nii rukousen voima kantaa.
varsikin vanheman rukous lasta kohtaan ..
Kaikkea hyvää ja jumalan siunausta teille jotka välitätte lapsitanne ja niiten hyvin voinista..
Nuorisomme aloittaa tupakoinnin ja alkoholin käytön yhä nuorempana ja
käyttää niitä enemmän kuin ennen. Myös yhä nuoremmat lapset kokeilevat
huumeita, siirtyvät sitten käyttäjiksi ja ovat lopulta ongelma- ja
väärinkäyttäjiä. Ongelma- ja väärinkäyttäjät eivät enää hallitse aineiden
käyttöä, vaan huumeiden pakonomainen käyttö hallitsee heitä ja heidän
elämäänsä.
Suurin osa päihteitä käyttävistä nuoristamme päihdyttää itsensä
alkoholilla. Viikonloppuhumala tuntuu olevan nuorten seurustelutapa. Tuntuu
siltä, että jokaisen nuoren olisi ryypättävä viikonloppuisin, ettei
erottuisi joukosta. Vaarallista tässä on se, että useat aikuiset ja lasten
vanhemmat alkavat pitää sitä normaalina ilmiönä. Vanhemmat hankkivat
alaikäisille lapsilleen alkoholia ja kuvittelevat kontrolloivansa sillä
miten paljon lapset juovat. Monet uskovat, että lapset eivät sorru
huumeisiin, kun saavat alkoholia riittävästi!
Nuoria ongelmakäyttäjiä on paljon ja tämä synnyttääkin mielikuvan, että
normaali nuori ryyppää ja käyttää huumeita. Tällaiset nuoret ovat kuitenkin
vähemmistö. Suurin osa nuorista ei tupakoi ja alkoholin käyttökin on
vähäistä.
Pieni osa huumeiden kokeilijoista ajautuu kuitenkin huumeiden
ongelmakäyttäjäksi. Jos nuori on toistuvasti kiinnostunut päihteistä ja
tarvitsee niitä poistaakseen tai vähentääkseen pahaa oloaan, on hän
ajautunut huumeiden ongelmakäyttäjäksi.
JONKUN ON USKALLETTAVA SANOA TÄMÄ SUORAAN!
Lapsen äiti on lapselle korvaamaton ja tärkein ihminen hänen elämänsä
alkutaipaleella. Kuitenkin yhä harvemmalla lapsella on käytettävissään oman
äidin syli, jossa voi purkaa turvallisesti elämän ilot ja pettymykset.
Lapsen onni on unohtunut päättäjänaisten luonnottomien tasa-arvopyrkimysten
vuoksi. Myös yhteiskunnan maksamat tuet on järjestetty aina niin, että äiti
on se vihon viimeinen, jonka sallitaan hoitaa omaa lastaan. Kun lapsella ei
ole, eikä ole koskaan ollutkaan syliä ja olkapäätä johon nojata, hän ottaa
avuksi elämän kaaokseen ja pettymykseen huumeet. Ensi alkuun päihteet
tuntuvat auttavan. Ne tuovat helpotusta ja lohtua elämään; tuntuvat antavan
sille sisältöä. Nuoren omassa elämässä ei kuitenkaan ole sisältöä. Nuori
tarvitsee ainetta aina vain suurempia määriä, ja lopulta voi olla vain
helpottavaa ottaa yliannos.
Vanhempien omaatuntoa voi tietysti rauhoittaa, kun voi todistella itselleen
ja muille, että lapsi on ollut aina asiantuntijan hoidossa. Monet
osallistuvat lopun elämäänsä huumeiden vastaiseen työhön, mikä on tietysti
ensiarvoisen tärkeää, jotta saadaan edes osa sortuneista lapsista
pelastettua. Kaikki te, jotka tulette valituiksi uusiin valtuustoihin,
olette päättämässä siitä, annetaanko perheelle itselleen taloudellinen
mahdollisuus valita lapselleen oman äidin vai vieraan syli.
Voin tietekin olla vääräsäkin mut olen itse nuoriso ja päide alalla ja nämä ovat vain minun ajatusia ..
nyt olis aika meidän tarttua asiaan todellakin ja miettiä lapsemme suhdetta meihin aikuisiin nii että ei tapatuis tällästä sulkeutumista. onko se nii vaikeeta sanoo lapselle että mä rakastan sinua sellaiseenaako olet ja kuunella mitä lapsella on hätänä. uskon ja tiedän että jos me kuunellaan mitä toisella on hätänä nii että näistakin asioista selvitään tavalla tai toisella.
sillä mä tiedän että jos ei muuten nii rukousen voima kantaa.
varsikin vanheman rukous lasta kohtaan ..
Kaikkea hyvää ja jumalan siunausta teille jotka välitätte lapsitanne ja niiten hyvin voinista..
Vastaukset 7
Vanhimmat
päättäjätkö sen päättää kenen syli on se oikea?
tota en ymmärrä
jos asiat on kunnossa niin äidin syli on luonnollinen paikka
ei voi päättäjiä syyttää siitä jos laps viedään tai jos hän alkaa käyttää huumeita ja viinaa
omalla toiminnalla yleensä kaikki saadaan aikaan
oikein hyvä niin. asia on henkilökohtainen trakedia kaikkinensa.ö
että se tupakoiminen ja juominen pijetään oikeutena koska muittenkin "kaaleen" lapset tekevät niin. Minä olen 40, nainen ja ei meillä tullut eis mieleenkään että kokeiltais viinaa ja tupakoitia nuorena. Ja jos joku sortu niihiin niin siitä tuli vanhemmilta seurauksia,ja se loppui siihen. Että se vanhempien kunnioitus oli ennen erinlaisempi. Ja sekin että me otettiin nuoremmista sisaruksista vastuuta enemmän mitä nyky nuoriso tekee. Meillä ei ollut sitä turhaa aikaa jota nyky nuorisolla on.
Senkin oon huomannut että nyky vanhemmat jotka ovat 30 ikusia,ja heillä on jo teini ikäisiä lapsia,niin he eivät käyttäydy kuin vanhemmat vaan enemmmän kuin he olisivat sisaruksia keskenään. He ovat sinuja keskenään ja nauravat samoille vitseille.
nämät lapset tupakoivat ja juovat,vanhempien silmien edessä. Ja lähtevät mailmalle nuorena. Heillä ei ole sitä vanhemman esi kuvaa, koska heijän vanhemmat eivät ole heistä paljon vanhempia,joilta puutuupi kyky nuorena henkilönä olemaan kunnioittavia vanhempia.
Minun mielestä lapsille pitää rajoittaa se "vapaus",heille pitäis antaa vastuuta ja esikuvaa. Ja heistä pitää välittää, olla heillle aikuinen, ja eikä nauraa heijän vitseille, vanhempana. Kuka heille on aikuinen jos omasta vanhemmasta ei ole siihen. lapsille pitää olla korkeampi henkilö jota kunnioittaa.
Että tällälailla meillä
kyllä suurin syy tähän rappioon on siinä että mustalaiset sulautetaan valtaväestöön niin ettei jälelle jää kuin ulkoiset merkit ja toinen sekaliitot kun ei tiijä mikä tai kuka on niinkun sanotaan kahet veret kahet mieletkäy niinkun intiaaneille vaikkei me mitään alkuperäiskansaa ollakkaan,surullista
ihan sanasta sanaan tunnistan tän näin se oli.
voi että ihmiset ovat niin raunioina, oman menneisyytensä ja rakkaudettomuutensa vankeina ei voi toista syvästi kunnioittaa ihan omana itsenäisenä ihmisenä ominen kultaisine ja kauhean känkkäränkkäisine oikkuineen
mitä rakkaus on tänäpäivänä, sille nauretaaan juhlapuheen jälkeen?
totta kyllä meiltä vietiin järjestelmällisesti tärkeitä asioita kuten esim kieli ,mutta on meillä myös syyttää ihan itteämme kun annamme tehä ja riitelemme keskenään... intiaanit kyllä tuhottiin ameriikoissa aika pahasti mutta saihan ne sentään kasinoitten omistuksia? juu paljon tuo lohduttais....