Rotuehdotuksia haeskelen

Pidän terriereistä ja olen jopa harkinnut sellaisen ottamisen, etenkin Jackrusseli tai Parsonrusseli. Olen vaan kuulluut että terrierit ovat melko kovapäisiä ja "kovaluontoisia" joten en ole varma pystynkö hallitsemaan sellaista. Siksi olen alkanut miettimään seurakoiriakin. Tulevaisuudessa voi myös perheenlisäys tulla kyseeseen, joten koira ei saisi olla liian vaikea hallittava. En ole bvarma pystynkö panostamaan terrieriin niin paljon kuin pitäisi!

aloittaja kirjoitti:

Pidän terriereistä ja olen jopa harkinnut sellaisen ottamisen, etenkin Jackrusseli tai Parsonrusseli. Olen vaan kuulluut että terrierit ovat melko kovapäisiä ja "kovaluontoisia" joten en ole varma pystynkö hallitsemaan sellaista. Siksi olen alkanut miettimään seurakoiriakin. Tulevaisuudessa voi myös perheenlisäys tulla kyseeseen, joten koira ei saisi olla liian vaikea hallittava. En ole bvarma pystynkö panostamaan terrieriin niin paljon kuin pitäisi!

Lue lisää

Russelit ovat erittäin aktiivisia, riistaviettisiä ja melko haukkuherkkiä. Terriereistä löytyy paljon helpompiakin, esimerkiksi kettuterrierit (ei metsästyslinjaista), manchesterinterrieri, wales- tai lakelandinterrieri, ja monia muita.

aloittaja kirjoitti:

Pidän terriereistä ja olen jopa harkinnut sellaisen ottamisen, etenkin Jackrusseli tai Parsonrusseli. Olen vaan kuulluut että terrierit ovat melko kovapäisiä ja "kovaluontoisia" joten en ole varma pystynkö hallitsemaan sellaista. Siksi olen alkanut miettimään seurakoiriakin. Tulevaisuudessa voi myös perheenlisäys tulla kyseeseen, joten koira ei saisi olla liian vaikea hallittava. En ole bvarma pystynkö panostamaan terrieriin niin paljon kuin pitäisi!

Lue lisää

joissa omat rajat tunnetaan ja pohditaan asioita :)
Mites olisi mopsi? Herttaisia (joskin jalostuksen pilaamia) otuksia.
Jos löytäisi sellaista linjaa millä ei ole naamaa ihan lyttyyn asti jalostettu? (Hengitysvaikeudet....)

terruihminen kirjoitti:

Russelit ovat erittäin aktiivisia, riistaviettisiä ja melko haukkuherkkiä. Terriereistä löytyy paljon helpompiakin, esimerkiksi kettuterrierit (ei metsästyslinjaista), manchesterinterrieri, wales- tai lakelandinterrieri, ja monia muita.

Lue lisää

Minä en suosittele kyllä mitään terrieriä, sillä ne kaikki ovat melkoisia energiapakkauksia. Eniten suosittelisin kiinanpalatsikoiraa.

näitäkin kirjoitti:

joissa omat rajat tunnetaan ja pohditaan asioita :)
Mites olisi mopsi? Herttaisia (joskin jalostuksen pilaamia) otuksia.
Jos löytäisi sellaista linjaa millä ei ole naamaa ihan lyttyyn asti jalostettu? (Hengitysvaikeudet....)

Lue lisää

Mopsi on muuten ok, mutta sen ulkonäkö ei oikein puhuttele minua... Siskoni sen sijaan harkitsee mopsin ottamista!

aloittaja kirjoitti:

Mopsi on muuten ok, mutta sen ulkonäkö ei oikein puhuttele minua... Siskoni sen sijaan harkitsee mopsin ottamista!

tipsu eli tiibetinspanieli.
Ne on kanssa hyvin kasvatettuina loistavia perhekoiria.
Pennusta asti rakkauta ja rajoja, niin hyvä tulee :)

Jos haluat koiran, joka ei kärsi kovin herkästi eroahdistusta, älä ota Cavalieria. Kaverillani repi sohvan, kun oli joutunut olemaan kotona yksin 3 tuntia...

Cavalieria kirjoitti:

Jos haluat koiran, joka ei kärsi kovin herkästi eroahdistusta, älä ota Cavalieria. Kaverillani repi sohvan, kun oli joutunut olemaan kotona yksin 3 tuntia...

Perhetuttavan Cavalierit (kaksi) eivät taas ole kärsineet eroahdistuksesta. Kotona koiralla on kaverina toinen koira, helpottaisiko se? Meillä koirat eivät pääse mm. makuuhuoneisiin eikä olohuoneeseen poissa ollessamme, joten ei pääsee tuhoamaan mitään arvokasta... :)

aloittaja kirjoitti:

Perhetuttavan Cavalierit (kaksi) eivät taas ole kärsineet eroahdistuksesta. Kotona koiralla on kaverina toinen koira, helpottaisiko se? Meillä koirat eivät pääse mm. makuuhuoneisiin eikä olohuoneeseen poissa ollessamme, joten ei pääsee tuhoamaan mitään arvokasta... :)

Lue lisää

tännekkin suosittelen yhtenä vaihtoehtona japanese chiniä.
meille on mahd. tulla tutustumaan ko rotuun
googleta ja hae pino kirjoja kirjastosta sieltä se oma rotu alkaa hahmottua ja ota rohkeasti yhteyttä kasvattajiin ja pyydä päästä tutustumaan heidän kotiin.
kirjat ei kerro kaikkea.

chinitär kirjoitti:

tännekkin suosittelen yhtenä vaihtoehtona japanese chiniä.
meille on mahd. tulla tutustumaan ko rotuun
googleta ja hae pino kirjoja kirjastosta sieltä se oma rotu alkaa hahmottua ja ota rohkeasti yhteyttä kasvattajiin ja pyydä päästä tutustumaan heidän kotiin.
kirjat ei kerro kaikkea.

Lue lisää

Omistan 5v ikäisen lancashire heeler-tytön, se on 1.koirani, joten vertailukohteita ei kauheasti ole. Koiralla on erittäin helppohoitoinen turkki, se on melko itsenäinen (ei viihdy sylissä, mutta toisaalta ei ole hankalaa eroahdistustakaan) , oppii nopeasti, on ollut hyvin terve. Heeleri luokitellaan paimenkoiriin, se on älykäs ja kaipaa kyllä aktivointia, voi turhautua pelkkään oleiluun. Kaikki tuntemani heelerit suhtautuvat varautuneesti pieniin lapsiin. Koiraani voi huoletta pitää vapaana esim metsälenkeillä, se pysyy välittömässä läheisyydessäni, mutta rusakon havaitessaan voi juosta sen perässä 50m kääntyen sitten takaisin. Koira pysyy matalaalla aidalla vareustetussa pihassamme, mutta ilman aitaa lähtisi kyllä tutustumaan lähiseutuun.

lanheel kirjoitti:

Omistan 5v ikäisen lancashire heeler-tytön, se on 1.koirani, joten vertailukohteita ei kauheasti ole. Koiralla on erittäin helppohoitoinen turkki, se on melko itsenäinen (ei viihdy sylissä, mutta toisaalta ei ole hankalaa eroahdistustakaan) , oppii nopeasti, on ollut hyvin terve. Heeleri luokitellaan paimenkoiriin, se on älykäs ja kaipaa kyllä aktivointia, voi turhautua pelkkään oleiluun. Kaikki tuntemani heelerit suhtautuvat varautuneesti pieniin lapsiin. Koiraani voi huoletta pitää vapaana esim metsälenkeillä, se pysyy välittömässä läheisyydessäni, mutta rusakon havaitessaan voi juosta sen perässä 50m kääntyen sitten takaisin. Koira pysyy matalaalla aidalla vareustetussa pihassamme, mutta ilman aitaa lähtisi kyllä tutustumaan lähiseutuun.

Lue lisää

Mistä saisi enemmän tietoa näistä heelereistä? Olen lukenut kennelliiton rotumääritelmän sekä jonkun yhteisön/järjestön sivuja... Vaikuttaa siltä että heeleri on melko "harvinainen" koira Suomessa. Katselin rekisteröityjä pentuja Kennelliitosta eikä montaa pentua synny vuodessa (olikohan se siinä 20 paikkeilla)... Itse asun Etelä-Suomessa.