Sain viime syksynä diagnoosin PCO, eli polykystiset munasarjat. Lääkäri sanoi ettei mulla oo realistisia mahdollisuuksia tulla raskaaksi ilman Clomeja ja ois pistänyt mut DianeNova-kuurille samantien, siihen asti et lasten teko olis ajankohtaista. Mun mies oli onneks mukana siellä ja tuki mua, kun mä ilmoitin sille lekurille, etten syö enää ikinä minkään valtakunnan e-pillereitä, oon kokeillut nuorempana 5 eri merkkiä, mukaan luettuna minipillerit ja mikään ei sopinut, tuli kaikki oireet mitä paketissa lukee muutama ihan uusi.
Me jätettiin Jouluna kumi pois ja tänään Selkeän Sininen näytti plussaa! Meille tulee vauva!
Me jätettiin Jouluna kumi pois ja tänään Selkeän Sininen näytti plussaa! Meille tulee vauva!
Vastaukset 4
Vanhimmat
ONNEKSI OLKOON!!
Kiva lukea juuri nyt tuollaisia viestejä, että joku PCO-tyyppi on tullut raskaaksi! :) Onnea!! Siis tulitko raskaaksi ilman Clomifenia vai sen avulla?
Mulla on ollut aina jokseenkin epäsäännölliset kuukautiset, ja viime vuosina kierron pituus ollut todella pitkä. Kun lopulta aloin epäillä ettei kiertohäiriöt johdukaan kohdallani elämänmuutoksista ja stressistä (joita parin viime vuoden aikana ollut paljon), niin varasin ajan gynelle. Eilen kävin sitten gynellä ja se katsoi ultraäänellä, että mulla ois PCO. Shokki oli aikamoinen, vaikka olinkin lähes sataprosenttisen varma PCO:sta jo ennen gynelle menoa. Niin se vain kuitenkin on, että tieto lisää tuskaa! :( Koko eilinen päivä meni itkiessä, mutta nyt on vaan pakko ottaa itteä niskasta kiinni ja miettiä mitä seuraavaksi. Tuntuu vaan, että koko mun naiseus on häipynyt olemattomiin, en ole nainen, vaan "puolinainen". Mahdollinen lapsettomuus kaivaa mieltä, mullekin sanottiin että ilman clomeja oikeastaan aivan turha yrittää tulla raskaaksi. Mulla on ihana mies, joka sanoo että tää on meidän yhteinen ongelma, mutta musta tuntuu vain, että tää on vain mun ongelma yksin, koska minussahan se vika on. :(
Meillä ongelmana ei ole ainoastaan mun PCO, vaan myös vuosia sitten sairastettu klamydia. Nyt aloin taas pelätä, että mitenkähän klamydia on tuhonnut munatorviani, tilanne olis helpompi, jos olis vain tuo PCO. Oon varmaan jokin kirottu nainen, kaikki mahdolliset vaivat mulla. Pitäis varmaan seuraavaks käydä jossain tutkituttamassa nuo munatorvet, on vaan kallis ja kivulias toimenpide kuulemma. Mutta mitäpä sitä ei nyt olis valmis tekemään!
Sanotaan, että "mikä ei tapa, se vahvistaa". Niin kai sitten. Ehkä tällä kaikella on jokin tarkoitus vaan??! Sen verran realistinen olen, että suunnittelen nyt elämää eteenpäin sen mukaan, että meillä ei kenties ole koskaan lapsia, tai sitten ehkä enintään kaksi, jos hyvä tuuri käy. Neljästä lapsesta olen aina haaveillut, mutta nyt antaisin melkeinpä mitä vain, jos saisin joskus edes sen ainokaisen! Jos olisin ns. terve, niin lapsia olis alettu yrittää tehdä ehkä parin vuoden kuluttua. Mutta miehen kans puhuttiin, että kunhan tästä shokista selviän, niin aletaan selvittää tätä tilannetta lähes samantien, katsotaan tärppääkö pelkillä clomeilla. Onneks mä oon kuitenkin vielä suhteellisen nuori.
Klamydiaa lukuun ottamatta kerroit oman tarinani. Diagnoosi tuli viime syksynä ja lääkäri sanoi mulle ihan samaa Clomeista. Olin ihan maassa jouluun asti, vaikka munkin mieheni jaksoi tukea ja kannustaa, ja sanoi kerta toisensa jälkeen että nai mut mun itseni eikä mun lisääntymiskykyni takia. En saanut vielä Clomeja, oman lääkärini (ei gyne) mukaan ensin pitää kuulemma yrittää 6-12 kk "omin voimin". Me jätettiin kumit pois Joulun aikoihin ja tammikuun jälkeen ei oo menkkoja kuulunut.
Oon seilusti ylipainoinen, joten aloitin laihduttamisen tammikuussa, pudotin vain muutaman kilon kun raskaustesti näytti plussaa. Eli kiloja on vielä reilusti yli sen taulukonmukaisen ihannepainon ja raskauskomplikaatiot pelottaa. Muuta joka päivä näyttää valoisammalta ja uskallan iloita raskaudestani enemmän ja enemmän. Kerrankin oli upeeta et lääkäri "erehtyi", ja onhan näitä pikkuihmeitä varmaan jokaisen tuttavapiirissä.
Voi miten ihanaa kuulla tämän suuntaisia uutisia. Nämä on niitä ihania uutisia siinä mielessä, että aina on jotain toivoa olemassa. Voi miten hienoa ja ONNEA SINULLE VALTAVASTI!!!