Terrierin luonne

sinnikkäiksi luolakoiriksi ja silloin ne tarvitsee omaaloitteisuutta ja sitkeyttä sekä rohkeutta ja peräänantamattomuutta.

Miten kouluttaa terrieri niin ei missään nimessä kovuudella vaan sinnikkyydellä ja kärsivällisyydellä..sen mitä haluaa terrierin tekevän sen vaatii aina ja mitä ei niin kieltää aina. Hyvänä puolena terrierin koulutuksessa on että terrierit on varsinkin kettuterrieri erittäin osallistuva ja utelias rotu joka on helppo motivoida. Miinuspuoli on että kyllästyy jatkuvaan saman toistoon eli mielenkiintoa on pidettävä yllä. :)
Terrierit ei ole niin vaikeita kouluttaa kuin kuvitellaan. Mutta terrieriä ei pidä myöskään aliarvioida siten että antaa sen johtaa laumaa sillä dominanssia löytyy ja vahvaa työkoiraa. joten terrieri tarvii haasteita ja kunnon johtajuutta.

Minusta walesinterrieri ainakin vaikuttaa yhdeltä sosiaalisimmista terriereistä. Se ei ainakaan ole yhtä riidanhaluinen ja itsepäinen kuin useimmat terrierit, eikä kovin herkkähaukkuinen. Sen voisi sanoa olevan jopa helposti motivoitava ja koulutettava.

Saman käsityksen olen saanut ceskyterrieristä, borderterrieristä, vehnäterrieristä ja bedlingtoninterrieristä. En epäröisi suositella näitä aloittelijoidenkaan roduiksi.

no tämä rotu on upea! Kiltti, säyseä. Meillä on viisivuotias uros bedari, ja hankimme äskettäin pari kuukautta sitten sille kaveriksi bedari tytön. Tyttö on oppinut nyt kökötä, tassu, istu ja läppää händii. Poika osaa myös kaikki nämä ja maahan käskyn, molemmat osaa odota käskyn, tänne ja sellaisia peruskäskyjä, eli hurjan älykkäitä ovat. Kannattaa opettaa paljon temppuja niille. Poika käy näyttelyissä, ja pieni aloittaa koirakoulun, näyttelyn ja agilityn. Toki bedlingtoninterrieri sopii kotikoiraksikin. Hienosti pieni nukkuu, tänään nukkui puolikymmeneen, eikä pissannut tai kakannut huoneeseen. Sinun täytyy myös tietää kestäisikö iso koirasi pennun, sillä usein mustasukkaisuus voi käydä kohtalokkaaksi.

moi meillä on 3 kettuterriä 1uros 2 narttuaja myös venäjänajokoira ja mäyräkoira
kettuterrieri on kyllä itsepäinenrakastaa ihmisiä.on harvoi vihainen ihmiselle.
meidän kaikki koira tulee toimeen toistenkoirien kanssa ja myös keskenään.minusta se johtuu .että koirankanssa puhastelaan, itse käydään näytelyssä ,vesiriistakokeista.luolakokessa.ja jälkikokeessa ja tyttö käy junhandelissa.
kettuterrieri kun kiihtyy.keino saa olla mikä hyvänsä ,kunhan koira lopetaa.
meidän kaikkia koiria voi pitää irti.ei ole ollut ongelmaa t maarit

Kun me mietimme terrierin ottamista, olimme jo varanneet jack russelin, mutta "onneksi" ei syntynyt poikia, joten mietimme uudelleen valintaa, mieheni oli nähnyt useamman kerran näyttelyissä näitä sk kettuterriereitä, ja ihastunut tähän pieneen, mutta ylvääseen ulkonäköön, mietimme luonnetta ja otimme selvää enemmän tästä rodusta, päädyimme rotuun ja päivääkään emme ole katuneet, tämä rotu, ainaski meidän koira, on mitä ihanin, upein koira, tulee mainiosti toimeen lasten kanssa ja muutenkiin "helposti" koulutettava, no olemme jo miettineet "tyttö" kaverin ottamista ja kun tarpeeksi on ikää pojallamme, otamme sellaisen. Eli tutustuhan tämän rotuun myös, voin taata että ihastut.

Meillä on 3,5 kk ikäinen parson-poika. Vitsi miten ihana pieni viikari. Muita koiria on, mutta paimensukuisia. Nyt halusin terrierin. Kerron vähän eroa, mitä meidän paimenkoirien ja terrierin välillä on tullut tähän mennessä. Tietysti molemmissa roduissa on pers.eroja, mutta meidän koirien perusteella.


Ero paimenkoiraan on näkynyt heti. Terrieri-viikari on avoimempi kuin paimenkoirat. Meidän paimenkoirat ovat olleet huomattavasti enemmän kiinni meissä, terrieri sen sijaan voi juosta vieraan ihmisen perään moikkaamaan häntä viuhuen. Paimenkoirat ovat tehneet huomattavasti tiukemman eron oman perheen ja vieraiden ihmisten kanssa. Paimenkoirille vieras on vieras, ilmaa, täysiä nollia. Terrieri on taas kiinnostuneempi vieraista ihmisistä.

Taistelutahtoa terrieriltä löytyy taas enemmän kuin paimenkoiralta. Kun terrieri haluaa jotakin, ottaa sen, periksi ei anna. Paimenkoira taas mieluummin väistää. Terrieri on muuten yleisesti ottaen psyykkeeltään kestävämpi kuin meidän paimenkoirat. Paimenkoirat ovat herkempiä reagoimaan miltei joka asiaan; ääniin, ihmisten mielialoihin ja käytökseen, huomioimiseen jne.

Koulutettavuuden eroja en vielä osaa sanoa, mutta terrieri näyttäisi käyttävän malli-oppimista näkyvämmin hyödykseen kuin paimenkoira. Terrieri on myös uteliaampi ympäristössään tapahtuvien asioiden suhteen kuin paimenkoira. Paimenkoira odottaa meidän reagointia, terrieri taas toimii yksinkin.

Mutta, aivan ihana pörröpää se on.

Voi kuule, meillä jackrusselinterrieri (6v), on eka koiramme. On ollut todella helppo kouluttaa, mitään ei ole rikkonut eikä purrut (no paitsi leluja yms.). On sellainen maailman suloisin hienohelma