Jos henkilö A ja B on naimisissa. A kuolee ja omaisuus jää jamattomana henkilölle B Eli jakamaton kuolinpesä... A:lla ja B:llä 3 yhteistä lasta C, D ja E. Kaikilla lapsilla eli C:llä D:llä ja E:llä myös lapsia. B kuolee myös A:n kuoleman jälkeen jolloinka lapsista C luopuu jakamattomasta pesästä. Pesä pysyy jakamattomana edelleen... Myös D kuolee... Kukas nyt omistaa omaisuuden? A:n ja B:n lapsi E, vaiko D:n aviopuoliso? Entäs omistaako A:n ja B:n omaisuudesta vielä mitään D:n lapset? Selkeää! Kuin pitkälle jakamaton kuolinpesä voi mennä? Voiko se siirtyä jopa pois suvusta?!
Kuka omistaa?!
Tietämätön?
7474
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
että kansaa kiinnostaa Matti Vanhasen uuniperunat. Mikään oikeusvaltio suomesta ei tule enää äänestämällä.
Luulen että tapauksesi on niin kinkkinen, että todellinen vääntö tehdään tuonpuoleisessa. Edellyttäen tietysti että päädytte samaan paikkaan. Joku voi joutua helvettiin ja joku taivaaseen.... Niih... No, ainakin oikeus toteutuu.
Se uudestisyntymisen peikko on se mahdollisimman huonoin vaihtoehto. Päädyt siis samaan pisteeseen mistä kaikki alkoi ;-))))
No enpäs nyt ihan oikeasti tuommosta vastausta odottanut... Toki sen varmaan riidan yhteydessä koko omaisuuden omistaa lakimiehet mutta kenelle se oikeasti kuuluisi?
omistamaan sen luopujan lapset. Ja jos on eronnut ja lapset jo toisessa avioliitossa, koko hoito siirtynee täysin sulle vieraalle suvulle.
En ymmärrä, mitä tarkoitat, kun sanot, että "C luopuu jakamattomasta pesästä". Perinnöstä voi kyllä luopua, mutta se pitää tapahtua ennen pesään ryhtymistä ja viimeistään perunkirjoituksessa, jotta sitä ei tulkittaisi lahjaksi.
Anyway, kuolleen osuuden jakamattomaan kuolinpesään perivät kuolleen perilliset siinä missä kuolleen muunkin omaisuuden. Käytännössä siis esim. D:n kuollessa alkuperäisen jakamattoman kuolinpesän osakkaiksi D:n tilalle tulevat D:n lapset jne.
Meillä on leikissä 2 ERI kuolinpesää: A:n ja B:n. Ja ne eivät välttämättä ole samansuuruisia.
C ilmeisesti siis luopuu B:n kuolinpesästä mutta on ottanut vastaan A:n kuolinpesän. Silloin A:n osuus jaetaan B.n lasten kesken. B:n kuolinpesän osuus jaetaan C:n ja D:n kesken.
D:n lapset tulevat jakamaan D:n osuuden.
E perii osansa ihan normaalisti. Koska hänen et kerro kuolleen.
Kuolinpesiä voi olla vaikka kuinka monta. Ja jopa sisäkkäisiä. Parhaimmillaan todellakin omaisuutta voi liittojen kautta siirtyä ulos suvusta (lapseton puoliso perii toisen).
Eli A:n kuollessa pesää ei jaettu vaan kaikki siirtyi B:lle... B:een kuoltua lapset eli C, D ja E saavat siis vanhempiensa omaisuuden eikö? C-henkilö luopuu osuudestaan tässä vaiheessa ja asia jää "seisomaan". Perunkirjaa yms ei ole... Testamentti on mutta sitä ei löydy... Tällä välin ehtii siis kuolemaan rintaperillinen D-henkilö... Eli tässä vaiheessa on vain E-henkilö, jolla on oma osuus, eli puolet omaisuudesta, koska D-henkilöhän siis peri myös puolet... D-henkilö on siis naimisissa ja tätenhän D-henkilön vaimo peri lakiosuuden eli 50%? Ja loput menevät lapsille? Eikö?
Kuka siis nyt päättää omaisuuden kohtalosta? E-henkilö joka on jakamattoman kuolinpesän aluperäinen periä, vaiko jakamattoman pesän D-henkilön vaimo ja täten sielä olevat lapset jotka omistavat tästä D:n puolikkaasta puolet? Kenen omaisuutta tämä siis on?
Kirjoitat, että "A:n kuollessa pesää ei jaettu vaan kaikki siirtyi B:lle". Tarkoitat kuitenkin ilmeisesti, että A:n jälkeen ei tehty ositusta eikä perinnönjakoa ja jakamaton kuolinpesä jäi B:n hallintaan. A:n kuolinpesän osakkaita olisivat tällöin B (leskenä), C, D ja E.
Sitten B kuolee. C luopuu perinnöstä B:n jälkeen. B:n kuolinpesän osakkaita ovat D ja E (paitsi jos C:llä on lapsia, jolloin C:n lapset tulevat C:n tilalle). (Vai tarkoitatko, että C luopui ensin A:n kuoltua perinnöstä ja sitten uudestaan B:n kuoltua, jolloin C ei ole kummankaan kuolinpesän osakas).
Sitten vielä D kuolee ennen kuin A:n tai B:n kuolinpesä on jaettu. Jos D:llä on vaimo ja lapsia, niin D:n kuolinpesän osakkaita ovat D:n leski ja lapset (leski vain siinä tapauksessa, että ei ole avioehtoa). Ja sitä kautta nämä henkilöt ovat osakkaina myös A:n ja B:n kuolinpesissä.
Jos perintöä aletaan jakaa, tehdään ensin ositus A:n ja B:n kuolinpesän välillä ja sitten kummankin kuolinpesän osakkaat perivät siten kuten laki määrää osuutensa, eli jos C on kokonaan luopunut molemmista perinnöistä, saa E puolet ja D:n kuolinpesä (eli D:n leski ja lapset) puolet. D:n osuus voidaan jakaa vasta sitten, kun D:n kuolinpesässä tehdään ositus ja perinnönjako.