Eräs tuttavani kasvatti berhandilaisia, ja kerran eräs narttu sai 12 pentua. Hänellä ei ennen ollut niin suurta pentuetta, joten hän soitti oman emokoiransa kasvattajalle ja kysyi neuvoja niin suuren pentueen hoitamiseen.
Toinen kasvattaja sitten sanoi, että koska berhandilaisella on vain 8 nisää, pitäisi 4 pennuista lopettaa (!!). Tuttuni ei kuitenkaan halunnut lopettaa pieniä palleroitaan eikä lopettanutkaan. Tuttuni vain vahti pentuja tarkemmin ja katsoi että kaikki saivat varmasti imeä tarpeeksi.
Pennuista kasvoi 12 pontevaa ja elämäniloista koiraa, eikä yksikään kärsinyt pienikokoisuudesta tms. Tuttavalleni oli kuitenkin muodostunut suuri side näihin pentuihin, ja piti itse kaksi, eikä olisi tahtonut myydä edes niitä kymmentä.
Onko tälläinen normaali neuvo kasvattajilta? Miten itse olisitte toimineet kyseisessä tilanteessa? Ei ole tarkoitus syyllistää ketään, jonka takia en nimiä mainitse, tarkoitus vain saada aikaan keskustelua, että onko näin toimiminen mielestänne oikein?
Toinen kasvattaja sitten sanoi, että koska berhandilaisella on vain 8 nisää, pitäisi 4 pennuista lopettaa (!!). Tuttuni ei kuitenkaan halunnut lopettaa pieniä palleroitaan eikä lopettanutkaan. Tuttuni vain vahti pentuja tarkemmin ja katsoi että kaikki saivat varmasti imeä tarpeeksi.
Pennuista kasvoi 12 pontevaa ja elämäniloista koiraa, eikä yksikään kärsinyt pienikokoisuudesta tms. Tuttavalleni oli kuitenkin muodostunut suuri side näihin pentuihin, ja piti itse kaksi, eikä olisi tahtonut myydä edes niitä kymmentä.
Onko tälläinen normaali neuvo kasvattajilta? Miten itse olisitte toimineet kyseisessä tilanteessa? Ei ole tarkoitus syyllistää ketään, jonka takia en nimiä mainitse, tarkoitus vain saada aikaan keskustelua, että onko näin toimiminen mielestänne oikein?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miettiköön kukin maalaisjärjellä, onko terveiden pentujen lopettaminen moraalisesti oikein vai väärin. Jos luoja olisi tarkoittanut, että koiranpentuja syntyy emon nisien määrän mukaisesti, syntyisi niitä ihmisille kaksi, ei suinkaan yleisintä yhtä, puhumattakaan kolmea, neljää... Pitäisikö ylimääräiset lopettaa? Pikkurotujen emoillakin on nisiä sama määrä kuin isoilla, mutta ne saavat pentuja yleensä vähemmän, kuin "nisien lukumäärän mukaaan olisi tarkoitettu".
Logiikka on siis se, että nisäkäs saa jälkeläisiä x-määrän, mikä kullekin fysiologisesti sopivaa on, poikkeukset mukaanlukien. Bernhardinkoirakaan tuskin itsekseen on miehelässä käynyt, joten onhan sillä 12, tai jopa 16, pennun pentueen kasvattajalla vastuu syntyneistä joka tapauksessa. Nyt ei ole kyse "koiran valinnasta" tai villieläimen luonnonvaraisesta selviytymisestä ilman ihmisen apua, vaan ihmisen itsensä tekemästä päätöksestä koiransa lisääntymisen suhteen. Kantakoon vastuunsa, valvokoon, vahtikoon ja "imettäköön", kun kerran on tuon vastuun harteilleen koiran puolesta ottanut.
Mitä sitten, kun emo menehtyy synnytykseen? Lopetaanko kaikki pennut? Tai jos sillä nisistä huolimatta ei ole riittävästi ravintoa kaikille jälkeläisilleen, edes kahdeksalle? Niin tai näin, kasvattajan vastuulla pennut on viimekädessä, oli määrä mikä tahansa.
tästä opimme ettei IHAN kaikkia neuvoja kannata ottaa tosissaan.....