Hei,
Olen jo aikuinen, 30 kymppinen. Viime kesänä minulle selvisi, että isäni kuoltua jo vuosia sitten jolloin minä vielä olin ala-ikäinen (15 vuotias) minulle ja siskopuolelleni (isän uudesta avoliitosta) jäi henkivakuutuksesta rahaa isän tapaturmaisen kuoleman takia. Minulle kuuluvan rahan sai äitini, joka oli huoltajani, perheeseemme kuului myös pikkuveli äidin ja isäpuolen avoliitosta, isän puoleinen siskopuoli puolestaan asui äitinsä ja isänsä kanssa uusperheessä.
Sain kuulla rahoista tosiaan vasta viime kesänä erään sukulaisen kautta, kyse ei ollut mistään suuresta summasta, silloin oli vielä markka-aika mutta puhun kuitenkin tuhansista euroista.
Äitini ei koskaan maininnut rahoista mitään, ilmeisesti hän oli edunvalvojani kun olin ala-ikäinen ja rahat oli minulle määrötty.. miten hän on voinut käyttää rahat sanomtta mitään niistä ikinä...
Kun kysyin äidiltäni rahoista hän alkoi itkemään ja sanoi niiden mennään minun elatukseeni isäni kuoleman jälkeen, ja että hän ei ole ikinä ollut "rikas" ja huijannut minulta rahaa ja että olin nuori että en olisi rahoista ymmärtänyt mitään. Osan rahoista hän kuulemaa käytti hänen isäni yhteisten velkojen maksuun, mutta en ymmärrä, saako lapsen rahoja käyttää noin?
Yhtä kaikki - tunnen pettymystä, sillä äitini ei koskaaan näinä vuosina kertonut ko rahoista mitään, edes silloin kun maksoin opintolainoja pois tai kituutin opiskelijana, jolloin olisi rahaa tarvinnut. Mutta, nehän oli tulattu jo... isäpuoleni ja velipuoleni, minun sekä äitini normaaliin elämään.
Äitini sanoi että maksaa rahat minulle nyt takaisin,mutta en halua otta häneltä rahaa kun tiedän että hänen talodellinen tilanteensa ei ole hyvä, eläkeikä lähestyy ja nyt minä olen työssäkäyvä aikuinen. Ja tiedän että hänellä ei ole niitä rahoja olemassakaan.
Mitä mieltä olette, teenkö asiasta liian suuren numeron, mitä te tekisitte tilanteessani? Mikä on lain näkökulma asiaan jolloin alaikäinen perii isänsä ja vanhempi on edunvalvoja, miten rahoja valvotaan siihen asti että lapsi täyttää 18?
Olen jo aikuinen, 30 kymppinen. Viime kesänä minulle selvisi, että isäni kuoltua jo vuosia sitten jolloin minä vielä olin ala-ikäinen (15 vuotias) minulle ja siskopuolelleni (isän uudesta avoliitosta) jäi henkivakuutuksesta rahaa isän tapaturmaisen kuoleman takia. Minulle kuuluvan rahan sai äitini, joka oli huoltajani, perheeseemme kuului myös pikkuveli äidin ja isäpuolen avoliitosta, isän puoleinen siskopuoli puolestaan asui äitinsä ja isänsä kanssa uusperheessä.
Sain kuulla rahoista tosiaan vasta viime kesänä erään sukulaisen kautta, kyse ei ollut mistään suuresta summasta, silloin oli vielä markka-aika mutta puhun kuitenkin tuhansista euroista.
Äitini ei koskaan maininnut rahoista mitään, ilmeisesti hän oli edunvalvojani kun olin ala-ikäinen ja rahat oli minulle määrötty.. miten hän on voinut käyttää rahat sanomtta mitään niistä ikinä...
Kun kysyin äidiltäni rahoista hän alkoi itkemään ja sanoi niiden mennään minun elatukseeni isäni kuoleman jälkeen, ja että hän ei ole ikinä ollut "rikas" ja huijannut minulta rahaa ja että olin nuori että en olisi rahoista ymmärtänyt mitään. Osan rahoista hän kuulemaa käytti hänen isäni yhteisten velkojen maksuun, mutta en ymmärrä, saako lapsen rahoja käyttää noin?
Yhtä kaikki - tunnen pettymystä, sillä äitini ei koskaaan näinä vuosina kertonut ko rahoista mitään, edes silloin kun maksoin opintolainoja pois tai kituutin opiskelijana, jolloin olisi rahaa tarvinnut. Mutta, nehän oli tulattu jo... isäpuoleni ja velipuoleni, minun sekä äitini normaaliin elämään.
Äitini sanoi että maksaa rahat minulle nyt takaisin,mutta en halua otta häneltä rahaa kun tiedän että hänen talodellinen tilanteensa ei ole hyvä, eläkeikä lähestyy ja nyt minä olen työssäkäyvä aikuinen. Ja tiedän että hänellä ei ole niitä rahoja olemassakaan.
Mitä mieltä olette, teenkö asiasta liian suuren numeron, mitä te tekisitte tilanteessani? Mikä on lain näkökulma asiaan jolloin alaikäinen perii isänsä ja vanhempi on edunvalvoja, miten rahoja valvotaan siihen asti että lapsi täyttää 18?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos äitisi on saanut vakuutusyhtiöltä rahaa kertaluontoisen summan, eikä ole kyse ns. kuolinpesän varoista, niin hän on toiminut väärin. Eli siis jos isälläsi on ollut velkaa, niin sen velan hautauskulujen lisäksi äitisi on ollut oikeutettu kuolinpesän varoista maksamaan pois, mutta ei todellakaan omia velkojaan kun kerran ero on jo toteutunut.
Tekstistäsi päätellen äitisi on siis sinulta vilpillisesti ja tahallisesti salannut asian ja syyllistynyt kavallukseen, joka on rikos. Ohjeena sanon vain, että tee niinkuin itse parhaaksi näet. Jos hän ei ole käyttänyt rahoja oman henkilökohtaisen elämänlaatunsa parantamiseen ja summa ei ole suuri, niin ehkä ei kannata heti alkaa pistämään välejä poikki, vaan pyrkiä selvittämään, että mistä on oikein kyse.
Mielestäni olet kuitenkin vähintään oikeutettu selvitykseen siitä, että minkä suuruisesta rahasummasta on ollut kyse. Pyydä siis äitiäsi kaivamaan paperit ja pankkitiliotteet ja näyttämään, että mistä on ollut kyse. Olet oikeutettu saamaan tarvittavat tiedot päätöksentekoasi varten.
Omalla kohdalla äidillä meni omat ja kuolinpesän rahat sekaisin, joilla hän vuokrasi muun muassa kesämökkiä usean vuoden ja muutoinkin onnistui huolimattomalla taloudenpidollaan hävittämään kohtalaisen pesämunan, jolla yksi vastavalmistunut nuori olisi saanut omistusasunnon käsirahan maksettua. Laitoin äidin kaivamaan kuitit ja laskemaan, että paljonko hän on toimillaan aiheuttanut taloudellista vahinkoa. Se ei onnistunut ilman uhkailua poliisilla ja käräjillä. Poliisi ja käräjät todennäköisesti saavat jäädä, mutta saapahan ainakin kuitteja ja pankkitositteita kaivaessaan miettiä, että mitä tuli tehtyä.
Minä olen yli 40-vuotias ja olen "joutunut" lainaamaan lapseni rahoja muutama vuosi sitten. Rahat tulivat sellaisen omaisuuden myynnistä, joka kuului tyttärelleni. Hän oli tuolloin alaikäinen.
Minun taloudellinen tilanteeni oli tuolloin tiukka ja rahat menivät joka päiväiseen elämään, myös lapseni elättämiseen. Mielestäni vanhemman tehtävä on elättää lapsi, joten koin todella lainaavani lapseni rahoja. Lapsen ei tule ottaa taloudellista vastuuta perheestä. Tyttäreni on opiskellut nyt muutaman vuoden, ja minä olen antanut nyt hänelle erissä lainaamaani rahaa (useampi tuhat euroa). Tarkoitukseni on jatkaa maksua myös "pääoman" lyhennyksen loputtua, koska mielestäni minun tulee maksaa hänelle myös korkoa.
Äitisi tehkemä virhe on mielestäni se, että hän ei ole kertonut sinulle asiasta, eikä ole maksanut rahoja takaisin. Jos asia vaivaa sinua vähääkään, vaadi sen selvittämistä. Mielestäni on täysin kohtuullista ja oikein, että äitisi maksaa sinulle rahan takaisin. Se onnistuu kyllä, jos on halua. Kyse on periaatteesta.
Olet siis kavaltanut lapsesi rahat. Oikein esimerkillistä toimintaa.
"Tarkoitukseni on jatkaa maksua myös "pääoman" lyhennyksen loputtua, koska mielestäni minun tulee maksaa hänelle myös korkoa."
Ensin maksetaan korot, jonka jälkeen aletaan lyhentää pääomaa. Kasvaa se pääoma korkoa vielä silloinkin kun lyhennät pääomaa, jollet sitä korkojen maksun jälkeen lyhennä yhtenä könttäsummana. Et sinä voi päättää, että maksatko pääoman ensin ja korot sitten.
Laske siis paljonko olet korkoja velkaa näin:
1. Aloita koron laskeminen siitä kun todellisuudessa tyttäresi sai rahat.
2. Lisää korot pääomaan vuosittain, vähennä verot ja jatka koron laskemista tälle uudelle pääomalle.
3. Lyhennät tätä koko summaa siitä lähtien kun olet alkanut hänelle "velkaasi" takaisin maksaa.
4. Jäljelle jäänyt summa kasvaa edelleen korkoa siten miten se kasvaisi, jos se olisi nyt pankissa.
Älä siis millään kepulikonsteilla oikaise tyttäresi vahingoksi omaa kyvyttömyyttäsi hoitaa raha-asioita. Tyttäresi ei ole myöskään syyllinen omaan syntymäänsä, joten et voi hänen elättämisellään perustella omaa kavallustasi. Sinulla on velvollisuus elättää lapsesi kavaltamatta heidän rahojansa.
summa oli kyseessä ja mikä olisi ollut sinun osuutesi. Jos kyse oli työntekijän ryhmähenkivakuutuksesta niin sen lapsikorotusosa on ollut kuitenkin tuhansia euroja. Mikä vakuutus sitten lienee ollut? Esim työtapaturmaisen kuoleman jälkeen kun vainaja on alle 49v ja tämä vuodelta 2003:
Kyse työntekijän ryhmähenkivakuutuksesta ja lähde Toimeentuloturva 2003:
Vakuutussumma( korvaus) muodostuu perusummasta sekä lapsi ja tapaturmakorotuksesta. Perusummaan lisätään lapsikorotus jokaisesta edunsaajana olevasta lapsesta. Perussumman ja lapsikorotuksen yhteismäärää korotetaan tapaturmakorotuksella, jonka suuruus on 50% perussumman ja lapsikorotuksen määrästä:
Vakuutetun ikä kuolinhetkellä 49 v tai alle, korvaus 13 540e ( v 2003)
Lapsikorotus 6030e/lapsi
Eli tapaturmaisesta kuolemasta korvausta noiden lisäksi 9785e....
Hei,
olen nyt selvittänyt asioita ja se vaivaa yhä enemmän, en nimittäin tainnut mainita että ennen isäni kuolemaa he olivat äitini kanssa jo eronneet 10 vuotta aikaisemmin, ja minä sekä siskoni, ja hänen uusi avopuolisonsa isän uudesta avoliitosta olimme ainoat edunsaajat. Äitini ei siis olisi kuulunut saada mitään itse olihan hän entinen puoliso.
Kyse on ollut kymmenistä tuhansista euroista,silloin oli markka-aika joten nyt rahasumma olisi tietenkin vielä isompi, minun osuuteni olisi siitä joku 10000 euroa suunnilleen tai ehkä vieläkin enemmän. Äitini oli maksanut kuulemma rahalla omia velkojaan, jotka olisivat menneet ulosottoon muuten, ja hänen mukaansa sillä tavalla ne rahat oli käytetty minun elättämiseeni, sillä ilman niitä koko perheellä olisi ollut vähemmän rahaa käytössä.
Mutta, saako huoltaja käyttää ala-ikäisen lapsen rahoja noin, vaikka ne olisivat henkivakuutuksesta (tapartumaisen kuoleman johdosta) ja tarkoitettu käytettäväksi lapsen elantoon? Rahat oli maksettu kuulemma kertasummana. Olen ymmärtänyt että esim perintörahojen suhteen ei huoltaja saa käyttää lapsen rahoja, mutta koskeeko noita henkivakuutusrahoja joku toinen säädös?
Kiitos teille!
Tämä asia on hieman niinkuin sinun henkilökohtaisesti päätettävä.
Täällä on lyhyt ohje (ja hyvät lähdetietolinkit) miten alaikäisen lapsen omaisuutta tulisi hoitaa:
http://www.nuoretlesket.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=125&Itemid=36
Selvää tässä keississä on se, että rahoja olisi pitänyt käyttää vain SINUN itsesi hyödyksi sijoittamalla ne riskittömästi tai yllä olevan linkin ohjeiden mukaan. Äippäsi myös tietää tämän, mutta todellakin - jos hän ei ole niitä rahoja ryypännyt ja rällästänyt, vaan on toiminut niin järkevästi kuin perusäiti voi toimia (eli toisinaan ei kovinkaan järkevästi), niin ehkä ei kannata polttaa siltoja. Missään nimessä asianajajan puoleen ei kannata kääntyä, sillä AJ:t vain polttavat rahaa pitkittämällä prosesseja ja sinun olisi pitänyt vuosia sitten kääntyä poliisin puoleen, jos olisit jonkinlaista rikosoikeudellista tutkintaa halunnut aloittaa. Rikos on vanhentunut kolmen vuoden kuluttua siitä kun olet täyttänyt 18.
Ehkä sinulla on olemassa vaihtoehdot, mutta tässä pari ehdotusta:
1. Antaa anteeksi ja unohtaa koko juttu.
2. Selvittää asiaa äippäsi kanssa, merkitä saatava velaksi esimerkiksi velkakirjan avulla, jolloin äitisi kuoltua sinä saat velkakirjan avulla perinnönjaossa (oman osuutesi lisäksi) takaisinmaksun, jos siis äitisi kuolinpesän varat siihen riittävät.
3. Kysyä äipältäsi, että miten hän itse hoitaisi asian