Yöttömänyön taikaa

maisemastasi,meren yllä on.. ja niin edelleen.
Kaiketi meri on jäänyt veriin Äitini oli laivaemäntä.
Olin kerran mukana Lontoossa ja se on taas eri tarina amateus mukana aalloilla

etsivivä-amadeus kirjoitti:

maisemastasi,meren yllä on.. ja niin edelleen.
Kaiketi meri on jäänyt veriin Äitini oli laivaemäntä.
Olin kerran mukana Lontoossa ja se on taas eri tarina amateus mukana aalloilla

Lue lisää

Yksi niistä; istun vanhan pirtin pöydän ääressä ja katselen öistä maisemaa. Olen ollut yksin mökillä pari viikkoa ja löytänyt uudellen itseni kaupungin melun jälkeen.
On puoliyö, keskikesän aika. Niin valoisaa , että näen yönvalossa kirjoittaa tunnelmistani. Pyöreä kuu kiipeää seurakseni. Tunnen kuuluvani juuri tänne juuri nyt.

Kirveli kirjoitti:

Yksi niistä; istun vanhan pirtin pöydän ääressä ja katselen öistä maisemaa. Olen ollut yksin mökillä pari viikkoa ja löytänyt uudellen itseni kaupungin melun jälkeen.
On puoliyö, keskikesän aika. Niin valoisaa , että näen yönvalossa kirjoittaa tunnelmistani. Pyöreä kuu kiipeää seurakseni. Tunnen kuuluvani juuri tänne juuri nyt.

Lue lisää

Muutama vuosi sitten olin mökillä aivan yksin, puuhastelin kaiken päivää ja illalla vastan kanssa saunaan.

Saunoin ja uin viivyin siellä rannassa aika lailla, väsyin ja nukahdin 'laiskanlinnaani'.

Heräsin ihmeelliseen tunteeseen että joku on ikkunan takana, ja olihan siellä peuroja enpä osannut laskea, mutta osasin olla hiljaa seurailin niiden liikkumista.

Joivat ja söivät krassit kukkapenkistä ja lähtivät kaikessa rauhassa peräkanaa harjanteelle.

Nukuin lopun yön sohvalla ja aamulla sitten mökille, siellä oli ovet auki ja itikoita joka ikkuna aivan täynnä, siitä en ilahtunut.

Olen usein saunalla odottanut vastaavaa vierailua, turhaan ovat odotukseni olleet, uusintaa näistä kauniista eläimistä en ole nähnyt, yksittäisiä siellä kyllä vilahtelee.

*Kukkahame* kirjoitti:

Muutama vuosi sitten olin mökillä aivan yksin, puuhastelin kaiken päivää ja illalla vastan kanssa saunaan.

Saunoin ja uin viivyin siellä rannassa aika lailla, väsyin ja nukahdin 'laiskanlinnaani'.

Heräsin ihmeelliseen tunteeseen että joku on ikkunan takana, ja olihan siellä peuroja enpä osannut laskea, mutta osasin olla hiljaa seurailin niiden liikkumista.

Joivat ja söivät krassit kukkapenkistä ja lähtivät kaikessa rauhassa peräkanaa harjanteelle.

Nukuin lopun yön sohvalla ja aamulla sitten mökille, siellä oli ovet auki ja itikoita joka ikkuna aivan täynnä, siitä en ilahtunut.

Olen usein saunalla odottanut vastaavaa vierailua, turhaan ovat odotukseni olleet, uusintaa näistä kauniista eläimistä en ole nähnyt, yksittäisiä siellä kyllä vilahtelee.

Lue lisää

Lapsena hiivin usein kesäöinä ulos toisten nukkuessa. Kiipeilin kalliolla ja juoksin metsäpolkuja tai vain seisahduin jonnekin aistimaan yön tuoksuja. Vieläkin muistellessani elän sen valoisan vapaudentunteen, jonka yöretkilläni koin.

Asuessamme metsäkulmalla saatoin kesäöinä lähteä kävelemään rantaan, ja kosken kohinassa olin selvästi kuulevinani koskenhaltian soiton.
Kerran seisahduin roskakatoksen kohdalla kuuntelemaan lähimetsästä joko laulurastaan tai satakielen liverrystä. Innostuin matkimaan sitä, eikä mennyt kauankaan, kun metsästä vastattiin. Lintu matki minua.
En tiedä, kuinka kauan siinä kilpaa viheltelimme. Se oli tilanne, jolloin aika ja paikka unohtuivat, eikä se jäänyt viimeiseksi kerraksi.
Vasta jälkeenpäin minua alkoi alkoi naurattaa, kun ajattelin, mitä naapurit olisivat sanoneet...

Kirveli kirjoitti:

Yksi niistä; istun vanhan pirtin pöydän ääressä ja katselen öistä maisemaa. Olen ollut yksin mökillä pari viikkoa ja löytänyt uudellen itseni kaupungin melun jälkeen.
On puoliyö, keskikesän aika. Niin valoisaa , että näen yönvalossa kirjoittaa tunnelmistani. Pyöreä kuu kiipeää seurakseni. Tunnen kuuluvani juuri tänne juuri nyt.

Lue lisää

tuo yksin kokeminen kesäyössä on täynnä mystiikkaa. Tulee vääjämättä mieleen:

Kesäyö on onni omanani.....sen aistii juuri yksin--- hiljaisuudessa,selittämättömasti.

pilvi* kirjoitti:

tuo yksin kokeminen kesäyössä on täynnä mystiikkaa. Tulee vääjämättä mieleen:

Kesäyö on onni omanani.....sen aistii juuri yksin--- hiljaisuudessa,selittämättömasti.

Lue lisää

Kesä on vapauden aikaa, luonto on vapaa lumesta ja kylmän puristuksista, järvet vapaina , vesi saa elää omaa tunnettaan tuulella ja tyynellä.

Kaikki kukkaset maan ja järvien nauttivat olemassaolostaan,,kukkien kaikissa väreissä.

Monet kesäiset lintumme tulevat tänne valoisaan yöttömään yöhön pesimään ja lisääntymään, niiden laulu ja kauniit liidot taivaan sinessä, vapaana.

Ei tarvitse pukea kuin hiukan verhoa vartalolle, nauttia elämästä.

Paljas varpain rannan hiekalla, vedessä kahlaten uiden alasti, saunassa tuoreen vihdan tuoksussa vaikka vain istuskella, elämänkumppaninsa kanssa, tai yksin.

Kesällä kevyesti pukeutuneena on aivan toinen herkkyys ja tunto, ja siitä nauttien kesäyön valoisassa tai pienessä hämärässä kaikkine haluineen,,,

*
Se on siinä (lainattu Anterolta)

Hyvää aamuhetkeä!

On hieno aamuhetki ennen auringon nousua. Luonto kuin stilleben,liikkumaton asetelma.
Kuitenkin siellä vipeltää pieneliöt mikä missäkin,mutta näin katsoen ei lehtikään värähdä. Kuin laulun sanoin: Metsässä ei liikahda lehtikään,on kuin luonto kuollut nyt ois

Kuinka kaunis on, aamun hetki tää .....Kahvi maistuu niin hyvälle,että meinaa mennä puoli mukia yhdellä siemauksella:D
Nämä kesäaamutkin on upeaa koettavaa....nyt... valo on muuttanut väriään parin minuutin aikana...ensi kajastus on värittänyt pilvien reunan rusoittavaksi :D Kohta kohta se nousee metsän reunan ylli....meen ulos tervehtimään ....

pilvi* kirjoitti:

Hyvää aamuhetkeä!

On hieno aamuhetki ennen auringon nousua. Luonto kuin stilleben,liikkumaton asetelma.
Kuitenkin siellä vipeltää pieneliöt mikä missäkin,mutta näin katsoen ei lehtikään värähdä. Kuin laulun sanoin: Metsässä ei liikahda lehtikään,on kuin luonto kuollut nyt ois

Kuinka kaunis on, aamun hetki tää .....Kahvi maistuu niin hyvälle,että meinaa mennä puoli mukia yhdellä siemauksella:D
Nämä kesäaamutkin on upeaa koettavaa....nyt... valo on muuttanut väriään parin minuutin aikana...ensi kajastus on värittänyt pilvien reunan rusoittavaksi :D Kohta kohta se nousee metsän reunan ylli....meen ulos tervehtimään ....

Lue lisää

oisi Luojan siunaama,Luojan siunaama.

Tuo kaunis virsi nousi hyräillen mieleeni,istuessani ulkona auringon nousua seratessani,
Taas siunattu päivä nyt luo valoaan






alkoi soida sisimmässäni tuolla ulkona:)

Taas siunattu päivä nyt luo valoaan

maan peittäen kirkkauteensa.

Taas loistaa se kaikille luoduille maan

ja sulkee ne siunaukseensa.

Niin Luojamme meidätkin armollasi

taas murheista synneistä päästä.


Varmaan tuttu monelle kouluajoilta...

pilvi* kirjoitti:

Hyvää aamuhetkeä!

On hieno aamuhetki ennen auringon nousua. Luonto kuin stilleben,liikkumaton asetelma.
Kuitenkin siellä vipeltää pieneliöt mikä missäkin,mutta näin katsoen ei lehtikään värähdä. Kuin laulun sanoin: Metsässä ei liikahda lehtikään,on kuin luonto kuollut nyt ois

Kuinka kaunis on, aamun hetki tää .....Kahvi maistuu niin hyvälle,että meinaa mennä puoli mukia yhdellä siemauksella:D
Nämä kesäaamutkin on upeaa koettavaa....nyt... valo on muuttanut väriään parin minuutin aikana...ensi kajastus on värittänyt pilvien reunan rusoittavaksi :D Kohta kohta se nousee metsän reunan ylli....meen ulos tervehtimään ....

Lue lisää

Ovat luojan parasta antia.Minä aamuvirkkuna pääsen siitä osalliseksi.
Meillä nuoriso nukkuu pitkään,silloinkun ovat kyläilemässä.
Motkotankin,että ette tiedä mitä menetätte,kun koisitte puolillepäivin.

Minä vietän siestaa taas kesäkuumalla keskipäivällä,pankolla makoilen ja sillei.
Ei aina jaksa olla niin tehokas.
Ukon pravuri ajatelma onkin:illaks laiskat virkoo ja jutilaiskat lauantaiks.
Vihjailu saattaa kohdistua itseeni.

Kyllä nyt kesällä tarvitsee akkuja ladata,että kestämme pimeän syksyn js talven.
Järvelle menossa amateus lataamaan...

etsivivä-amadeus kirjoitti:

Ovat luojan parasta antia.Minä aamuvirkkuna pääsen siitä osalliseksi.
Meillä nuoriso nukkuu pitkään,silloinkun ovat kyläilemässä.
Motkotankin,että ette tiedä mitä menetätte,kun koisitte puolillepäivin.

Minä vietän siestaa taas kesäkuumalla keskipäivällä,pankolla makoilen ja sillei.
Ei aina jaksa olla niin tehokas.
Ukon pravuri ajatelma onkin:illaks laiskat virkoo ja jutilaiskat lauantaiks.
Vihjailu saattaa kohdistua itseeni.

Kyllä nyt kesällä tarvitsee akkuja ladata,että kestämme pimeän syksyn js talven.
Järvelle menossa amateus lataamaan...

Lue lisää

Muistissa on----tyyni järvenselkä---- airojen jättämät renkaat veteen---,pisarat lavoista putoellen,-----kokan hiljaa lipuessa läpi vedenpinnan---järven tuoksu. Siellä hminen nautti luonnosta ja ympäristön kauneudesta---- Järvi Suomessa.