Sinä siellä

jaksan toivoa kirjoitti:

`

katsoessani tuhnuisen kompostin
valtaamaa kesäkukkien loistoa
en voi olla löytämättä vartauskuvaa
täältä virtuaalimaailmasta

kuinka täälläkin kaunein
aito rakkaus elivoimaisena nostaa
päätään kaikesta huolimatta

se on jotakin muuta kuin
paljas pinta kahisevissa
lakanoissa

paljon enemmän

se on pyyteetöntä rakkautta ihmiseen
juuri sellaisena, kuin hän
on, luojan luomana ainutlaatuisena
yksilönä, toisen kunnioitusta

ei se katsele omaa kuvaansa
toisen silmistä, vaan heijastaa
niihin itse omaa lämpöään,
rakkauttaan ja hyväksymistään

ei se ole kilpailua toisten
sieluista, mitä enemmän sen parempi,
vaan rakkaus tyytyy siihen yhteen
ainoaan kullanarvoiseen yksilöön
jonka tarpeista haluaa
huolehtia parhaan kykynsä mukaan

ei rakkaus vaadi rakastamaan
itseään, eikä kilpaile epärehellisin
keinoin potkimalla toisia syrjään,
ei kukaan voi tehdä valintaa toisen
puolesta

valinnan tekee oma sydän,
joka kertoo oikean tunteen
ja vain arasti toivoo
vastarakkautta

ihan niinkuin minäkin
väsyneenä matkalaisena
tyhjän päällä seisoen
yhä jaksan toivoa
että Sinä siellä

rakas "jalat alta katsova"
mies pitäisit minua
rakkautesi arvoisena

´

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä