kirjallisuutta, jaksatko keskittyä vakavampiin aiheisiin vai näihin "aivot narikkaan" hömppäkirjoihin?
Dekkarit ovat kesällä suosittuja, miksiköhän?
Dekkarit ovat kesällä suosittuja, miksiköhän?
Mitä luet kesällä
kevyttä vai klassista
23298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
lueskelin enemmänkin, nyt luen vain, jos jää enemmän lomalla omaa aikaa, ja sää on huono, silloin pyrin etsimään kirjastosta kevyttä ja mukavaa luettavaa :))
...aloitin Sysmän kirjapäiviltä ostamani kirjan lukemisen. Umberto Econ: Edellisen päivän saari. Yhden Econ kirjan oon lukenut aikaisemmin, Ruusun nimi ja ihastuin oitis tähän uuteen kirjailijatuttavuuteen.
Joo, jaksan keskittyä kiemuraisiin ja "monikerroksisiin" kirjoihin. Oikeastaan en jaksaisi keskittyä johonkin hömppään.
Suosittelen näitä Econ kirjoja ja sitten edellinen kirja, jonka luin, oli Mark Twain: Mississippivirralla, sekin oli hauskasti kirjoitettu. Tulin jopa viisastuneeksi tätä lukiessa. Virran historiasta ja luotsitoiminnasta ym. hauskasta asiasta sain imettyä ainaskin viiskytä prossaa mun aivoihini.
vielä William Nicholsonin *Toisten maassa*, IAN McEWAN *Lauantai* ja vaikka Victor Hugo *Kurjat* Luin lomani aikana 15 kirjaa ja kaikki yli 300 s. Kiva kun on kirjastoja!!!!!
...nyt sinun viestisi.
Hurjan monta kirjaa oot ehtinyt lukasemaan, jos loman aikana oot 15 kirjaa lukenut. Joko luit vain joka toisen sivun tai harpoit sivuja "pläräys"-systeemillä tai lomasi on ollut piiiiitkä. No, okey, leikkiä-leikkiä.... uskonhan minä. :)
Kiitokset vinkeistä. Oon aina mielissäni, jos saan kirjavinkkejä.
Annoit kolme ehdotusta, nyt tässä mietiskelen, että Mikähän olisi paras mielestäsi ja miksi?
Itse kiinnostuin heti tosta ekasta vaihtoehdosta: Nicholsonin "Toisten Maassa".
Taidanpas sitten tallustella kirjastoon, jahka tuo edellinen on kahlattu läpi.
Kun annoit kirjavinkkejä mulle, annan takas yhden ehdotuksen.
Kun näytät olevan kova lukemaan, niin josko käteesi mahtuisi myös kirja Oscar Lewis: Sanchezin lapset. (1961)
Tämä on amerikkalaisen antropologin dokumentti köyhän meksikolaisperheen elämästä.
Ensimmäinen moderni raportti, jonka tasoa ja nauhurihaastatteluihin perustuvaa tekniikkaa myöhempi tiede- ja taideproosa on turhaan yrittänyt tavoittaa.
Kertomuksista paljastuu maailma, joka on täynnä väkivaltaa ja kuolemaa, uskottomuutta ja särkyneitä koteja. Poliisien raakuutta. Mutta mukana on myös tunteen syvyyttä, toivoa paremmasta. Rakkauden kaipuuta ja rohkeutta jatkaa kaiken keskelläkin.
Sivuja kirjassa on 530.
ympäri vuoden, ei ole erikseen kesäkirjoja.
No, tänään kävin kirjastossa ja kuinka ollakaan, sanoin, että
otanpa tuosta yhden hömppäkirjankin :))
Kesän aikana olen lukenut kaksi Jodi Picoultin kirjaa, niistä pidin ja yksi hänen kirjoittamansa kirja on varauksessa kirjastossa.
Dekkareita luen myös melko paljon, Seppo Jokisen kirjat olen lukenut kaikki, uusinta lukuunottamatta.
luetaan vain sielujenpeiliä ;-) ja hymyillään.
kun käy pihakeinuun tai riippumattoon, niin pian on unten mailla, lehti tai kirja kasvojen päällä.
kirjoja nolla. Ulos ulos luontoon kesällä. Kirjat luetaan pimeinä syksyn iltoina.
psykologian tohtori Liisa Keltikangas-Järvisen kirja. Psykologiaa, kasvatusta ja itsetuntemusta kasvatusalan ammattilaisille ja tavallisille eläjille. Suosittelen muillekin. Helteellä ei jaksa muuta kuin rauhottua ja lukea. Henkistä energiaa on, mutta kropasta on veto pois, kun on liian kuuma. Se on oikea hetki ajattelua vaativan tekstin lukemiseen.
kirja löytyy meidänkin kirjahyllystä, jotain itsetunnosta siinäkin puhutaan, en ole sitä lukenut, pitäisiköhän, voitaisiin keskustella aiheesta joskus.
En kuuman sään aikana jaksa kuitenkaan siihen keskittyä.
Talvella yritin lukea ko kirjaa, mutta en pystynyt rauhottumaan ja keskittymään tarpeeksi. Eilen illalla sen sijaan, kun komisario Montalbanon jälkeen avasin kirjan, vierähti heti sellaiset 60 sivua. Mielestäni helteen vetämättömän olotilan voi pyhittää synnyille syville ja ajatusta herättäville lukemistoille. Silloin, kun minulla on tarmokas ja aikaansaava olo, jätän ajattemisen sikseen ja pusken hommia.
ettet pysty rauhoittumaan, ihme, että se kesällä onnistuu, minulla on juuri päinvastoin.
Riipppukeinu houkuttelee ja siinä voi lukea vain kevyitä tarinoita.
Koskas "HÄN" saapuu, ensi viikollako?
Minä odotan korttia Pärnusta, kirkon kuva on kuulemma tulossa.
jos kerran torstaina lähti.
Mä olen muuten talven pakkasilla parhaassa iskussa. Taistelu elämästä ja kuolemasta sopii mulle. Talvessa on vähän sellaista surviving-meininkiä tyyliin: Näinköhän tämänkin kovan talven koettelemuksista hengissä selvitään. 50 astetta pakkasta, sudet ulvoo nurkalla ja ruokakin meinaa loppua. Ai niin, enhän mä olekaan mikään Derzu Utzala tai Jack London.
tietenkin HÄNELLÄ sitä pientä, karvaista otusta:)))
Talvesta pidän minäkin, mutta syksystä vielä enemmän.
Se tulee about parin viikon päästä. Menen huomenna sitä katsomaan.
laita joskus kuva, miten paljon on kasvanut ja onko väritys muuttunut.
kun turriainen on muuttanut meille. Ajattelin kuvata sen pasuunakukkani juurella. Sopiva kontrasti: pieni ja iso. Pasuunan yhdellä laidalla on monta pitkää nuppua. Joku örri söi osan alkukesän nuppuaihioista, ja tilalle kehittymässä olevat uudet ovat vielä tosi nirkosia. Saapa nähdä, ehtivätkö ne aueta kesän aikana.
Pitäisiköhän katsoa kukkakirjasta, kun tuo minun pasuunakukkani ei tee kukkia, vai onkohan se vielä liian nuori. Tämä vain kirjallisuusaiheessa pysyäksemme.
Neilikkaruusu sen sijaan on kukkinut viikon verran, pieniä, söpöjä kukkia.
Sen pitää vielä vähän kasvaa. Kun se vielä vähän vantteroituu, niin ens kesänä vois odottaa kukintaa. Yllättävää, että se neilikkaruusu puskee jo kukkaa. Nyt mä alan katsoa elokuvaa. Se on moro!
Sain tuttavan nurkista hänelle turhia kirjoja ja niistä luen nyt James Redfieldin "Olemisen tietoisuus" - ulkomuistista tuo kirjan nimi.
Aion jatkaa äskettäin kirjastosta ostamillani poistokirjoilla:
- Humanitas-sarjan "Ihmisen tähden" ja "Rakasta tai tuhoudu"
- Erkki Airas: Vapaiksi yhdessä
- Reima Kampman: Kuka minä olen?
- Vladimir Lemi: ajatusta etsimässä
- Horste Richter: Kaikki puhuivat rauhasta
Aloitan tuosta viimeisestä. Ja ehkä etsin käsiini "Tuhat aurinkoa".
kirjat niinkuin dekkarit on lomaa.
Minä tosin en ole lukenut niitä pitkään aikaan.
Nyt kun tämä ketju taas tuotiin ylös niin laitan minäkin tähän kirjan, luin sen viimeksi:
Riittä jo
-irti maailmasta jossa kaikkea on liikaa
Kirj. John Naish
Minusta hyvä kirja jonka luin ihan vauhdilla, en oikein malttanut lopettaa kesken.
Siinä pohditaan kaikenlaisia riippuvuuksia joita meillä on pilvin pimein tässä maailmassa.
Minusta on aina hyvä miettiä omaa elämää ja voiko sitä parantaa jotenkin.
Löysin itseni monesta kohdasta sieltä.
Toisaalta kirjassa on näkökanta että evoluution kautta useimmat riippuvaisuudet saa selkeän syyn, mutta kysymys kuuluu: tarvitaanko niitä enää tässä maailmassa jossa kaikkea on käden ulottuvilla?
Minä tykkäsin vaikka löytää varmasti moni siitäkin puutteensa, niinkuin joka asiassa tässä maailmassa.
Saunanremontin, ruoanlaiton ym. välissä päivälevolla(-unilla);
Madridin enkelit, Jonathan Davis
"Kertoo Francisko Goyan työstä ja yksityiselämästä.
Kertoo myös Espanjan historiasta, jolloin maan yhteiskuntaelämä
koki suurinta rappeutumiskauttaan."
"Laiminlyödyn vaimonsa ja oman sisäisen kasvukykynsä ansiosta
hän kuitenkin lopulta myös ihmisenä kasvoi siihen suuruuteen,
mihin hän taiteilijana oli kohonnut."