HS julkaisi 6.3.2004 kuukausiliitteessään artikkelin "Omassa maassa oudot", joka käsitteli ulkomailta jo pikkulapsina Suomeen adoptoitujen menestymistä elämässä.
Merkittävää artikkelissa oli, että todettiin adoptioitujen keskuudessa olevan henkilöitä, jotka vastustavat ulkomailta adoptointia.
Vierasrotuiset adoptoidut ovat kohdanneet vieroksuntaa ja tämän päätellään johtuvan rasismista, koska kulttuuri on sama adoptioiduilla kuin heidän kannaltaan toisrotuisilla alkuperäisasukkailla. Esimerkiksi itseään suvatsevaisina pitäville ruotsalaisille rasismisyytökset ovat olleet yllätys.
Ote kirjoituksesta:
Hyväntahtoinen erottelu on Rastaan mielestä erityisen hankalaa, koska siihen on vaikeampaa vastata kuin selvästi ilkeään rasismiin. Adoptoidut saavat usein osakseen hymyä ja ystävällisiä "minä suvaitsen sinua nyt"-katseita.
Koreasta Ruotsiin adoptoitu Tobias Hübinette sanoo:
Orjakauppaa puolustettiin sillä, että orjat saivat uudessa maassaan paremman elintason. Samaa perustetta käytetään adoption puoltamiseen: lapsi saa paremmat olot, koulutuksen ja paremamt mahdollisuudet menestyä elämässä. Raha ei kuitenkaan merkitse kaikkea. Jos merkitsisi, miksi ei suomalaisia ja ruotsalaisia hylättyjä lapsia anneta vaikkapa rikkaisiin saudi-arabialaisiin perheisiin"
Jutun luettunani tuli mieleeni, että vielä jaksetaan syyllistää rasismilla pohjoismaalaisia. Vierasrotuisten vieroksuminen lienee yleistä kaikissa roduissa ja se on ihmisen yksi ominaisuus. Se on luonnollista ja se ilmenee "rasismina". Siksi syyllisyys vieroksunnan ongelmista kuuluu ainoastaan rotujen sekoittumista kannattaville. Heidän aatteensa ja tarkoituksena voivat olla näennäisesti kauniita, mutta todellisuudessa ne aiheuttavat kärsimystä niin hyvän tekemisen kohteille kuin alkuperäisväestöille, jotka yhtäkkiä saavat kuulla olevansa lähes rikollisia, kun eivät käyttäydykään niinkuin gutmenschit edellyttävät.
Kehitysmaista Suomeen ja Ruotsiin adoptoitujen kohtaloa ja ongelmia voidaan pitää eräänä todisteena, että ihminen lajina on sellainen, että sen pitää antaa muodostaa samankulttuurisia ja -rotuisia valtioita ja asuinalueita. Kansallisvaltioille on tilaus, jonka evoluutio on asettanut.
Merkittävää artikkelissa oli, että todettiin adoptioitujen keskuudessa olevan henkilöitä, jotka vastustavat ulkomailta adoptointia.
Vierasrotuiset adoptoidut ovat kohdanneet vieroksuntaa ja tämän päätellään johtuvan rasismista, koska kulttuuri on sama adoptioiduilla kuin heidän kannaltaan toisrotuisilla alkuperäisasukkailla. Esimerkiksi itseään suvatsevaisina pitäville ruotsalaisille rasismisyytökset ovat olleet yllätys.
Ote kirjoituksesta:
Hyväntahtoinen erottelu on Rastaan mielestä erityisen hankalaa, koska siihen on vaikeampaa vastata kuin selvästi ilkeään rasismiin. Adoptoidut saavat usein osakseen hymyä ja ystävällisiä "minä suvaitsen sinua nyt"-katseita.
Koreasta Ruotsiin adoptoitu Tobias Hübinette sanoo:
Orjakauppaa puolustettiin sillä, että orjat saivat uudessa maassaan paremman elintason. Samaa perustetta käytetään adoption puoltamiseen: lapsi saa paremmat olot, koulutuksen ja paremamt mahdollisuudet menestyä elämässä. Raha ei kuitenkaan merkitse kaikkea. Jos merkitsisi, miksi ei suomalaisia ja ruotsalaisia hylättyjä lapsia anneta vaikkapa rikkaisiin saudi-arabialaisiin perheisiin"
Jutun luettunani tuli mieleeni, että vielä jaksetaan syyllistää rasismilla pohjoismaalaisia. Vierasrotuisten vieroksuminen lienee yleistä kaikissa roduissa ja se on ihmisen yksi ominaisuus. Se on luonnollista ja se ilmenee "rasismina". Siksi syyllisyys vieroksunnan ongelmista kuuluu ainoastaan rotujen sekoittumista kannattaville. Heidän aatteensa ja tarkoituksena voivat olla näennäisesti kauniita, mutta todellisuudessa ne aiheuttavat kärsimystä niin hyvän tekemisen kohteille kuin alkuperäisväestöille, jotka yhtäkkiä saavat kuulla olevansa lähes rikollisia, kun eivät käyttäydykään niinkuin gutmenschit edellyttävät.
Kehitysmaista Suomeen ja Ruotsiin adoptoitujen kohtaloa ja ongelmia voidaan pitää eräänä todisteena, että ihminen lajina on sellainen, että sen pitää antaa muodostaa samankulttuurisia ja -rotuisia valtioita ja asuinalueita. Kansallisvaltioille on tilaus, jonka evoluutio on asettanut.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jossain määrin olen kanssasi samaan mieltä, ihmisellä on taipumus aluksi vierastaa kaikkea uutta. Jos sitten taas ajatustasi todella toteutettaisiin, ei pohjalaiset sekoittuisi savolaisiin, ei edes keravalaiset korsolaisiin. Ihmisen on kehittyvä olento (evoluutio), hän on hyväksynyt naisen äänioikeuden ja kieltänyt orjuuden jne. Eri ihonvärin suvaitseminen ei ole poikkeus tässä asiassa. Vaikka rasismia esiintyy, ei se tosiaan tarkoita sitä, etteikö ihonväristä riippumaton tasa-arvoisuus voisi olla tätäpäivää ja tulevaisuutta. Aina löytyy yksi jos toinenkin rasisti, mutta ei sen tarvitse tarkoittaa sitä, että koko ihmiskunnan täytyy taantua.
Lienee myös syytä tässä yhteydessä tuoda esiin, ettei suinkaan kaikki adoptoidut kärsi erilaisesta ulkonäöstään.
Samaten tuon esiin sellaisen tosiseikan, ettei adoptoituja suinkaan riistetä onnellisesta perheestä synnyinmaastaan. Monessa mm. Afrikan kulttuurissa on todella tärkeää hoitaa omia sukulaisiaan. Tiedän itä-afrikkalaisen perheen jossa on yksinhuoltaja äidillä neljän biologisen lapsen lisäksi yksi sukulaislapsi hoidossa. Perhe on äärimmäisen köyhä. Koko porukka elää pienessä huoneessa ja nukkuu maalattialla.
Kansainvälinen adoptio ei siis ole ensimmäinen vaihtoehto näille lapsille, ei edes toinen tai kolmas vaan vasta kun vaihtoehdot on vähissä tulee mukaan kansainvälinen adoptio. Kyseessä ei ole parempi toimeentulo vaan rakkaus, perheen rakkaus, jota ilman nämä lapset ilman adoptiota jäisivät.