Tapasin 10-vuoden takaisia koulukavereitani viikonloppuna Siinä sitten selvisi, että jotkut olivat pokanneet kotikylältä siipat itselleen. Minä siinä sitten rupesin pohtimaan, että mikä se saa ihmisen ottamaan itselleen pienestä kylästä puolison? Rumasti ilmaistuna sehän edesauttaa sisäsiittoisuutta. Kai sitä ollaan jotenkin arkoja, kun ei uskalleta lähteä kokeilemaan elämää kauemmas, vaan pysytellään miltei äidin helmoissa. Minulle oli koulusta päästyäni jo päivän selvää, etten siihen kylään enää jää ja en ole jäänytkään. Toki käyn siellä sukulaisissa, mutta tuolloinkin törmään näihin henkilöihin jotka ovat jääneet sinne paikoilleen ja kuljeskelevat ainakin 5-vuotta nuoremman paikkakuntalaisen miehen/naisen kanssa. Eihän sillä ikäerolla mitään väliä ole, mutta minusta ainakin tuntuisi siltä, että olisin rakentamassa yhteistä elämää vähintään pikkuserkkuni kanssa.
Olkaa hyvät ihmiset rohkeampia ja katsokaa sitä maailmaa avarammin silmin! On sitä lääniä kotikuntanne ulkopuolellakin.
Olkaa hyvät ihmiset rohkeampia ja katsokaa sitä maailmaa avarammin silmin! On sitä lääniä kotikuntanne ulkopuolellakin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
joo mä kans ihmettelen miten ketään kiinnostaa enään jäädä sinne lapsuuden peräkylään eikä kattelemaan mitä muualla saattais olla.. mut näköjään sellasiikin on ja vielä melko paljonkin, mitä sitten näkevät siinä... ite oon niin täynnä tätä omaa paikka kuntaa et ihan viimesenä vaihtoehtona olis että tänne jäisin sitten kuhan koulusta pois pääsen.. suunnitelmissa on ollukin ulkomaat ainakin osa-aikasena mut edes pääsis kattelee muutakin kun kylän juoppoja
jääpähän minulle enemmän sisaruksia nussittavaksi! Kuten vanha ja kulunut sanontakin kuuluu, serkku sen herkumpi muttei sisaren voittanutta!
miksi pitäisi mennä merta edemmäs kalaan
koska aidan takana ruoho on aina vihreämpää