Meillä on 3,5v. malamuutti narttu, joka on tottelevainen, hyvin peruskoulutettu ja nauttii aktiivisesta elämästä. Kuitenkin aina on ollut ongelmia lenkittäessä hihnassa. Olen vasta vuosi sitten saanut koiralta kytkettyä vetämisen pois (vetäminen siis oli välillä aivan holtitonta, mutta sitä kesti vain hetken) enää ei siis vedä.
Muillakin malamuuttiharrastajilla on samoja "ongelmia" kuin minulla, eli se, että se saattaa milloin vain heittäytyä maahan makaamaan, kun sitä ei huvita liikkua tai sitten se vaan istahtaa ja pistää sitten niin paljon vastaan, kun yrittää päästä liikkeelle. Tätä tapahtuu yleensä n. 1,5 km lenkin jälkeen, kun koira on saanut purkaa ylienergioita. Eli se siis heittäytyy sinne maahan, eikä halua jatkaa enää matkaa. Kuitenkin olen AINA sen saanut jatkamaan matkaa, enkä jaksa tahia kauaa sellaisen niskuroinnin kanssa. Mutta haluaisin, että tästä tavasta päästäisiin KOKONAAN eroon!
Onko se siis niin, että niinkin itsepäisillä roduilla, kuin esim. malamuuteilla tuollainen käyttäytyminen on yleistä ja jopa luonteenomaista? Laiska koiramme ei missään nimessä ole ja jaksaa kyllä sitten painaa mahtavasti lenkillä, kunnes hänellä sitten jossain vaiheessa tulee näitä ihan ihmeellisiä kohtauksia :-D
Muillakin malamuuttiharrastajilla on samoja "ongelmia" kuin minulla, eli se, että se saattaa milloin vain heittäytyä maahan makaamaan, kun sitä ei huvita liikkua tai sitten se vaan istahtaa ja pistää sitten niin paljon vastaan, kun yrittää päästä liikkeelle. Tätä tapahtuu yleensä n. 1,5 km lenkin jälkeen, kun koira on saanut purkaa ylienergioita. Eli se siis heittäytyy sinne maahan, eikä halua jatkaa enää matkaa. Kuitenkin olen AINA sen saanut jatkamaan matkaa, enkä jaksa tahia kauaa sellaisen niskuroinnin kanssa. Mutta haluaisin, että tästä tavasta päästäisiin KOKONAAN eroon!
Onko se siis niin, että niinkin itsepäisillä roduilla, kuin esim. malamuuteilla tuollainen käyttäytyminen on yleistä ja jopa luonteenomaista? Laiska koiramme ei missään nimessä ole ja jaksaa kyllä sitten painaa mahtavasti lenkillä, kunnes hänellä sitten jossain vaiheessa tulee näitä ihan ihmeellisiä kohtauksia :-D
Vastaukset 6
Vanhimmat
harrastajia, taitaa olla sen verran harvinainen rotu ja kasvattajalta.
koiran liikkeelle? Kasvattaja varmaan tietää miten yleistä tuo ko rodulle?
Tuli myös mieleen, voisko olla joku luupiikki tms. eli että koiraan alkaa sattua, kun kävellyt jonkin aikaa onko terveys siis varmasti kunnossa, tällä hetkellä, sehän ei riitä että kuvattu 1-vuotiaana tms?
Mistäpäin maailmaa tuo rotu on, niin sieltä rotuyhdistyksistä kysyisin kans ite, vaikuttaa tosi hankalalta ongelmalta. Onko rotua "tarkoitettu" lenkkeilemään eli mikä rodun "työ" on? Esim colliella paimentaminen, jne.
Kyllä koira kunnossa on, eikä sitä mihinkään satu. Se vain yrittää temppuilla ja saada tahtoaan läpi, sen tiedän :) Mutta siis se on kyllä aika ikävä tapa ja hermoja raastava. Malamuutti on itsepäinen ja melko haastava koira ja se vaatii hermoja, mutta lenkityksen pitäisi sujua :-D Malamuutti on siis vetokoira ja tietysti sillä on tarmoa vähän kiskoa ja nauttii varsinkin talvisin, kun saa vetää esimerkiksi lapsia pulkassa ja miksei aikuisiakin ;) Mutta olen melko yllättynyt, että MONILLA malamuuteilla on tuo sama heittäytymistapa, enkä nyt mitenkään saa sitä siltä pois.
tuo avun kun heittää namin suuntaan johon olisi tarkoitus jatkaa. Ainoa tapa ylipäätään namittaa tota luupäätä.
Taitaa olla ollut sitten malamuutti entisessä elämässään tuo...
Mulla on itelläni 2 jästipäämalamuuttia,mutta en ainakaan vielä oo tähän ongelmaan törmänny niitten kans.Meillä ne on semmosia ikiliikkujia jotka kulkee niin pitkästi kuin vaan itte jaksaa porskuttaa ;) Tuossa mietin samaa kuin edellinen,kun muutithan on aivan hemmetin persoja ruualle,että kokeile tuota ruualla/namilla houkuttelua..ihme on jos ei tepsi!
Haastava rotu tuo tosiaan on,aina välillä pitää kokeilla että "onko mun ihan pakko tehä" ja yrittää olla tekemättä jos ei näe siitä olevan itselleen mitään hyötyä..oisko myös ns. uhmaiällä mitään tekemistä asian kans..?Meillä tuo uros on joitakin asioita uhman tultua kyseenalaistanut,mutta taipuu kyllä kun en anna periksi.Nartun kanssa ollaan tahkottu ihan perusjuttuja,kun se oli elämänsä ensimmäisen vuoden elänyt kiertolaisen elämää eikä oikeastaan mikään asia ollut hallinnassa.Nyt ollaan voiton puolella :)
Koetas ottaa joskus lenkille mukaan toinenkin koira, jonka avulla saat omaasi opetettua. Kun malamuutti heittäytyy maahan, sinä pidät hirveästi kivaa toisen koiran kanssa. Etenet koiran kanssa ja se saa vaikka oman koirasi mielestä superjuttuja (nami, pallo tms.) ja oma koirasi ei saa huomiota lainkaan.
Näin se voisi oppia, ettei kannata jättäytyä jälkeen, koska jatkaminen on huippukivaa.
Ehdotan tälläistä vain, koska olen itse käyttänyt monesti "apukoiraa" opettaessani emis yksioloa ja autossa matkustamista koirilleni. Olen kokenut sen hyödylliseksi omieni kohdalla, mutta toisaalta sehän on hirveästi rodustakin kiinni, paljonko on "kiinnostunut" muista ja laumasta jne. Malamuutin luonne ei ole minulle tuttu.