Olin joskus aktiivinen ja pidin ihmisten seurasta. Nyt parasta viihdettä telkka ja sohva. Kuinka pääsen vireeseen ja nauttimaan elämästä, sillä tiedän, ettei tämä tyyli ole minua varten?! Pelottaa, kun päivät vilahtavat ohi ja olo on kuin syntisellä, kun tuhlaa kallista elämäänsä. Olisiko kenelläkään tsemppaavaa sanottavaa, en kaipaa nyt viestejä "avaa ovi ja astu kynnyksen yli jne".
Miten ulos kotoa .....
Nysvä :/
3313
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
;D
Äh, sama tilanne täällä.
En vain saa sitä ovea auki.
Olen puhelias, iloinen ja ihmisistä pitävä. Kuitenkaan en jostain oudosta syystä vain pääse tuosta ovesta ulos!
Tilanne on se, että kaikki ystävät ovat 'pariutuneet' ja minä olen sinkku.
Eipä ole sinkun helppoa lähteä vaikka 'yhdelle'. Tuttuja ei taatusti tapaa, kun yksin lähtee. Uusia tuttuja saisi juuri lähtemällä tuosta ovesta, mutta...
Liity johonkin porukkaan, niin väkisinkin pääset mukaan mukaviin touhuihin.
Itse kuulun akkain viiniseuraan, joka järkkää kerran kuussa mukavia syöminkejä uutuusviinien kera sekä "viinimatkoja". Syksyllä mennään maisteleen Bremeniin - epäilenpä, että viinien sijasta oluita...
Lisäksi kuulun ratsastusseuraan ja muutaman kerran vuodessa lähden johonkin hevosreissuun vaeltamaan tai matkaratsastamaan. Oman hevosen jätän silloin suosilla kotitalliin.
Lisäksi puuhaan jälkikasvun urheiluseuroissa ja tuon tuosta on mukavia "talkoita" ja turnausmatkoja.
Katso vaikka syksyn aikuisopistokatalogeista mitä mielenkiintoista löytyisi. Siellähän on porukoita petanquesta pitsinnypläykseen.. Ja porukasta löytyy varmasti joku josta saat tuttavan leffaan, parille tai lenkille!
Haa.. minäkin uskaltauduin naapuripariskunnan kanssa paikkakuntani kesäfestareille ihan extempore. Olin ollut mustikassa lauantaina ja selkääkin "vähän" kolotti;) Sormet olivat ihan mustikasta sinisinä ja luonnonkiharat hiukset ihan pörrönä mökkisaunan jälkeen..
No ajattelin, että jutellaan niitä näitä, kuunnellaan hyvää bändiä ja nautitaan muutamat oluet..
Yllättäen tapasinkin suuren rakkauteni kahdenkymmenen vuoden takaa. Juteltiin vuodet puhki ja päivitettiin elämäntarinoita. Oli todella mukavaa! Seuraavana iltana kohtelias exäni vielä soitteli ja kertoi kaivaneensa numeroni puhelinteidustelusta - hänestäkin oli ollut mukavaa tavata minut vuosien jälkeen. Muistipa vielä mainita, että olen edelleen yhtä kaunis ja upea kuin 20-vuotta sitten. Kiitin naurussa suin valkoisesta valheesta;)
Ei mitään romanssia toki tällä kertaa, mutta vieläkin on hymy huulilla!! Ei kun ulos vaan muutkin!!!!!!