Ateistiset avustusjärjestöt

tekisimme niin että auttaisimme mutta emme kertoisi uskostamme emme olisi sen kummempia kuin hyvät ateistit,buddhalaiset, hindut,muslimit,juutalaiset jne.

Jos taas puhuisimme mutta emme tekisi mitään hyvää sekään ei olisi oikein.

L.J.H kirjoitti:

tekisimme niin että auttaisimme mutta emme kertoisi uskostamme emme olisi sen kummempia kuin hyvät ateistit,buddhalaiset, hindut,muslimit,juutalaiset jne.

Jos taas puhuisimme mutta emme tekisi mitään hyvää sekään ei olisi oikein.

Lue lisää

Jos te tekisitte niin että auttaisitte, mutta ette pakkosyöttäisi uskoanne, niin olisitte siis yhtä hyviä kuin hyvät ateistit, buddhalaiset, hindut, muslimit, juutalaiset jne.

Nyt ette siis ole, vaan olette paljon huonompia. Uskontonne pakkosyöttö kaikin tavoin, aiemmin verellä ja miekalla ja rovioilla, nykyään hyväntekeväisyydeksi naamioituna, kertoo heikosta ja huonosta uskonnosta. Ainoatakaan uskovaa ei teidän järjestöissänne toimisi jos sananlevitys kiellettäisiin, koska se on kaiken toimintanne ainoa motiivi. Kaikki muut toimivat paremmin, moraalisemmin ja rehellisemmin.

Kaukaa ohi kirjoitti:

Jos te tekisitte niin että auttaisitte, mutta ette pakkosyöttäisi uskoanne, niin olisitte siis yhtä hyviä kuin hyvät ateistit, buddhalaiset, hindut, muslimit, juutalaiset jne.

Nyt ette siis ole, vaan olette paljon huonompia. Uskontonne pakkosyöttö kaikin tavoin, aiemmin verellä ja miekalla ja rovioilla, nykyään hyväntekeväisyydeksi naamioituna, kertoo heikosta ja huonosta uskonnosta. Ainoatakaan uskovaa ei teidän järjestöissänne toimisi jos sananlevitys kiellettäisiin, koska se on kaiken toimintanne ainoa motiivi. Kaikki muut toimivat paremmin, moraalisemmin ja rehellisemmin.

Lue lisää

Ei me kyllä taideta "pakkosyötössä'" muslimeille pärjätä. Ne sentään yhtä harrastaa miekkalähetystä.

Suurimmaksi osaksi kristillinen avustustyö on muuta kuin "pakkosyöttöä". En toki tiedä kaikkien järjestöjen toimintaperiaatteita.Asia kun on niin että iankaikkisuuskysymyksen suhteen ateistit,buddhistit,muslimit ja hindut ovat väärässä ja me oikeassa.
Se kai olisi reilua jos tuntisimme totuuden mutta emme kertoisi muille.

L.J.H kirjoitti:

Ei me kyllä taideta "pakkosyötössä'" muslimeille pärjätä. Ne sentään yhtä harrastaa miekkalähetystä.

Suurimmaksi osaksi kristillinen avustustyö on muuta kuin "pakkosyöttöä". En toki tiedä kaikkien järjestöjen toimintaperiaatteita.Asia kun on niin että iankaikkisuuskysymyksen suhteen ateistit,buddhistit,muslimit ja hindut ovat väärässä ja me oikeassa.
Se kai olisi reilua jos tuntisimme totuuden mutta emme kertoisi muille.

Lue lisää

"Se kai olisi reilua jos tuntisimme totuuden mutta emme kertoisi muille."

Se olisi täysin reilua, jopa suotavaa. Olkaa ihan hiljaa ja nauttikaa "totuudestanne". Me kaikki muut haluamme sitä. Jos joku tulee sinulta tästä "totuudesta" kysymään, niin kerro sitten.

L.J.H kirjoitti:

Ei me kyllä taideta "pakkosyötössä'" muslimeille pärjätä. Ne sentään yhtä harrastaa miekkalähetystä.

Suurimmaksi osaksi kristillinen avustustyö on muuta kuin "pakkosyöttöä". En toki tiedä kaikkien järjestöjen toimintaperiaatteita.Asia kun on niin että iankaikkisuuskysymyksen suhteen ateistit,buddhistit,muslimit ja hindut ovat väärässä ja me oikeassa.
Se kai olisi reilua jos tuntisimme totuuden mutta emme kertoisi muille.

Lue lisää

"Ei me kyllä taideta "pakkosyötössä'" muslimeille pärjätä. Ne sentään yhtä harrastaa miekkalähetystä."

Jep, kristityt ovat ajat sitten huomanneet että paljon tehokkaampia lähetystyössä ovat konepistoolit ja kranaatit ja täsmäohjatut ohjukset.

Aivan kuten edellä jo sanoin, niin jos sananjulistaminen kiellettäisiin uskovilta, niin siinä samassa katoaisivat myös kaikki uskovat lähetystyöntekijätkin kaikkialta. Koska se ainoa motiivi ikinä "auttaa" muita kansoja on krisseleillä ollut kristinuskon levittäminen, vain ja ainoastaan se eikä koskaan mikään muu.

Mistään pyyteettömästä auttamisesta kristityt eivät ole koskaan ikinä eläissään kuulleetkaan, koska heille avustaminen on synonyymi sanalle lähetystyö. Ja se ainoa motiivi on aina ja ikuisesti se lähetystyö ja auttaminen on siinä vain joku ikävä pakko, joka tulee siinä sivussa, mutta josta ei niin kauheesti välitetä.
Tärkeintähän on sen ainoan oikean uskon levittäminen ja sielujen pelastaminen.


"Kuten Äiti Teresa itse avoimesti myönsi, hänen ja hänen järjestönsä tehtävä ei ole mikään ruumiiden parantaminen, vaan ainoastaan sielujen pelastaminen. Teresa sanoi: "Me emme ole sairaanhoitajia, me emme ole lääkäreitä, me emme ole opettajia, me emme ole sosiaalityöntekijöitä. Me olemme uskovaisia, me olemme uskovaisia, me olemme uskovaisia."

L.J.H kirjoitti:

Ei me kyllä taideta "pakkosyötössä'" muslimeille pärjätä. Ne sentään yhtä harrastaa miekkalähetystä.

Suurimmaksi osaksi kristillinen avustustyö on muuta kuin "pakkosyöttöä". En toki tiedä kaikkien järjestöjen toimintaperiaatteita.Asia kun on niin että iankaikkisuuskysymyksen suhteen ateistit,buddhistit,muslimit ja hindut ovat väärässä ja me oikeassa.
Se kai olisi reilua jos tuntisimme totuuden mutta emme kertoisi muille.

Lue lisää

"Asia kun on niin että iankaikkisuuskysymyksen suhteen ateistit,buddhistit,muslimit ja hindut ovat väärässä ja me oikeassa."

Ok - olipa todella vahva väite.

Voisitko nyt osoittaa meille kaikille ne kiistattomat objektiiviset
todisteet, jotka todistavat tämän väitteesi ehdottoman todeksi?

Vai oliko sittenkin pelkää typötyhjää merkityksetöntä paskapuhetta?

aina vaan kirjoitti:

"Ei me kyllä taideta "pakkosyötössä'" muslimeille pärjätä. Ne sentään yhtä harrastaa miekkalähetystä."

Jep, kristityt ovat ajat sitten huomanneet että paljon tehokkaampia lähetystyössä ovat konepistoolit ja kranaatit ja täsmäohjatut ohjukset.

Aivan kuten edellä jo sanoin, niin jos sananjulistaminen kiellettäisiin uskovilta, niin siinä samassa katoaisivat myös kaikki uskovat lähetystyöntekijätkin kaikkialta. Koska se ainoa motiivi ikinä "auttaa" muita kansoja on krisseleillä ollut kristinuskon levittäminen, vain ja ainoastaan se eikä koskaan mikään muu.

Mistään pyyteettömästä auttamisesta kristityt eivät ole koskaan ikinä eläissään kuulleetkaan, koska heille avustaminen on synonyymi sanalle lähetystyö. Ja se ainoa motiivi on aina ja ikuisesti se lähetystyö ja auttaminen on siinä vain joku ikävä pakko, joka tulee siinä sivussa, mutta josta ei niin kauheesti välitetä.
Tärkeintähän on sen ainoan oikean uskon levittäminen ja sielujen pelastaminen.


"Kuten Äiti Teresa itse avoimesti myönsi, hänen ja hänen järjestönsä tehtävä ei ole mikään ruumiiden parantaminen, vaan ainoastaan sielujen pelastaminen. Teresa sanoi: "Me emme ole sairaanhoitajia, me emme ole lääkäreitä, me emme ole opettajia, me emme ole sosiaalityöntekijöitä. Me olemme uskovaisia, me olemme uskovaisia, me olemme uskovaisia."

Lue lisää

"tehookkaampia lähetystyössä ovat konepistoolit ja kranaatit ja täsmäohjatut ohjukset"

Jos tuolla viitattaisiin siihen että Ugandassa on yhä yksi huuhaa-lahko joka käyttää väkivaltaa työssään. Jos taas tarkoitetaan Yhdysvaltojen toimia väite menee metsään sillä ainakaan Irakin ja Afganistanin miehityksen kanssa asialla ei ole mitään tekemistä ne ovat saaneet pysyä islamilaisina.

:)

taivaspaikka tulee yksin armosta, täysin ansiotta. Teot ei merkkaa mitää, hyvistä teoista on joka tapauksessa kunnia Jumalan aina ja ikuisesti.

"Kuinka moni ateistinen järjestö on aiheuttanut sanoinkuvaamatonta tuskaa lukemattomille homoseksuaaleille, aborttiin päätyneille, esiaviollista seksiä harrastaneille ja eronneille?"

Eli toisin sanoen epäsuorasti (varmaan ihan vahingossa) tunnustat, että kristillinen vakaumus voi parantaa omaatuntoa ja moraalia! Jos mielestäsi uskonnolliseen toimintaan osaa ottaville voi aiheutua tuskaa (eli katumusta) mainitsemistasi seikoista, joita uskovaiset pitävät epätoivottavina mutta sinä hyväksyttävinä, niin miksei samalla tavalla uskonnollinen toiminta voi saada parannusta vaikkapa kovien huumeiden käyttäjissä tai taskuvarkaissa (tuskin olet vielä niin liberaali, että suvaitsevaisuuden nimessä pidät näitäkin moraalisena)? Vai onko niin, että näin ei voi olla vain siksi, koska "ateismi on aina yhtäkuin humanismi ja kristinusko ei voi minun kiihkoateististen opinkappaleideni mukaan koskaan vaikuttaa psykologisesti positiivisella tavalla"?

moraalikäsityksiin? kirjoitti:

"Kuinka moni ateistinen järjestö on aiheuttanut sanoinkuvaamatonta tuskaa lukemattomille homoseksuaaleille, aborttiin päätyneille, esiaviollista seksiä harrastaneille ja eronneille?"

Eli toisin sanoen epäsuorasti (varmaan ihan vahingossa) tunnustat, että kristillinen vakaumus voi parantaa omaatuntoa ja moraalia! Jos mielestäsi uskonnolliseen toimintaan osaa ottaville voi aiheutua tuskaa (eli katumusta) mainitsemistasi seikoista, joita uskovaiset pitävät epätoivottavina mutta sinä hyväksyttävinä, niin miksei samalla tavalla uskonnollinen toiminta voi saada parannusta vaikkapa kovien huumeiden käyttäjissä tai taskuvarkaissa (tuskin olet vielä niin liberaali, että suvaitsevaisuuden nimessä pidät näitäkin moraalisena)? Vai onko niin, että näin ei voi olla vain siksi, koska "ateismi on aina yhtäkuin humanismi ja kristinusko ei voi minun kiihkoateististen opinkappaleideni mukaan koskaan vaikuttaa psykologisesti positiivisella tavalla"?

Lue lisää

toki, että kristinusko voi olla myös positiivisen muutoksen voima. (Tosin minusta todellisuus on silti parempi vaihtoehto, kuin mielikuvitusystävä)

Se tuska, josta puhuin, ei tosin tarkoittanut muutosta näitten tuskastuneitten käytöksessä vaan pelkästään tuskaa. Homoseksuaali ei voi omalle suuntautumiselleen mitään, mutta kristillinen vakaumus voi tehdä hänen elämästään helvettiä. Huono avioliitto, jossa eläminen on ollut helvettiä vaihtuu syyllisyyden helvettiin, vaikka yhdessä elämisestä ei ole tullut mitään ja on ollut pakko erota. Ja seksuaalisuus... Sitä nyt ei pysäytä yhtään mikään. Esiaviollisen seksin synniksi julistaminen ei ole koskaan estänyt ihmisiä harrastamasta sitä, vaikka henki olisi uhattuna. Syylistämään se on kyllä onnistunut.

Kun sanoin, että "kysyn samassa hengessä" tarkoitin, että se viesti, johon vastasin, esitti ateistit moraalittomina, koska meillä ei ole uskontoa. Tarkoitukseni oli vääntää rautalangasta uskonnon moraaliton puoli. Pahantekijöitä löytyy sekä ateisteissa, että uskovaisissa, kuten myös hyväntekijöitä. Ateismissa on vaan se hyvä puoli, että koska se ei ole ideologia, meikäläiset eivät yleensä saa ihan niin valtavia hurmoshenkisiä massoja mukaansa omiin tyhmyyksiinsä. Ja jos joku nyt sanoo "Stalin", niin tulee luunappi. kommunismi on poliittinen ideologia. En minäkään menisi syyttämään uskovaisia kansallissosialismista, vaikka Hitler oli katolinen.

Acton kirjoitti:

toki, että kristinusko voi olla myös positiivisen muutoksen voima. (Tosin minusta todellisuus on silti parempi vaihtoehto, kuin mielikuvitusystävä)

Se tuska, josta puhuin, ei tosin tarkoittanut muutosta näitten tuskastuneitten käytöksessä vaan pelkästään tuskaa. Homoseksuaali ei voi omalle suuntautumiselleen mitään, mutta kristillinen vakaumus voi tehdä hänen elämästään helvettiä. Huono avioliitto, jossa eläminen on ollut helvettiä vaihtuu syyllisyyden helvettiin, vaikka yhdessä elämisestä ei ole tullut mitään ja on ollut pakko erota. Ja seksuaalisuus... Sitä nyt ei pysäytä yhtään mikään. Esiaviollisen seksin synniksi julistaminen ei ole koskaan estänyt ihmisiä harrastamasta sitä, vaikka henki olisi uhattuna. Syylistämään se on kyllä onnistunut.

Kun sanoin, että "kysyn samassa hengessä" tarkoitin, että se viesti, johon vastasin, esitti ateistit moraalittomina, koska meillä ei ole uskontoa. Tarkoitukseni oli vääntää rautalangasta uskonnon moraaliton puoli. Pahantekijöitä löytyy sekä ateisteissa, että uskovaisissa, kuten myös hyväntekijöitä. Ateismissa on vaan se hyvä puoli, että koska se ei ole ideologia, meikäläiset eivät yleensä saa ihan niin valtavia hurmoshenkisiä massoja mukaansa omiin tyhmyyksiinsä. Ja jos joku nyt sanoo "Stalin", niin tulee luunappi. kommunismi on poliittinen ideologia. En minäkään menisi syyttämään uskovaisia kansallissosialismista, vaikka Hitler oli katolinen.

Lue lisää

"Even today, National Socialism's racial thinking has implacable opponents. Freemasonry, Marxism, and the _Christian churches_ make common cause in this matter. World Freemasonry conceals its Jewish plans of world domination behind slogans of "humanity." The Jew and the Turk can achieve its degrees just as well as the Christian. Marxism has the same goals as Freemasonry. To conceal its true aims, it used the slogan of "Equality, Freedom, and Brotherhood." Under Jewish leadership, Marxism wants to unite everything "that has a human face.

...

_The Christian church_, _above all the Roman Catholic Church_, rejects racial thinking by claiming that "All men are equal before God." _All who are of the Christian faith_, be they Jew, a Negro from the jungle, or white, are better and more valuable to it than a German who is not a Christian. Saving faith is the only bond.

...

Why do we find the nonsense about human equality in Freemasonry, Marxism, and the _Christian church_? All three are more or less striving for world power. They therefore have to be "international." They can never accept racial, ethnic, or national ties between people without giving up their goals. ""
http://www.calvin.edu/academic/cas/gpa/hjhandbuch.htm

Natsien "uskontona" oli tosiasiassa ateistinen käsitys ikuisesta sopeutumistaistelusta, jossa vahvimmat yksilöt/rodut hallitsivat heikompia. Natsi-propaganda ei tosiaan jätä epäilystä tästä. Rudolf Hess totesi: "kansallissosialismi ei ole muuta kuin sovellettua biologiaa". Nürembergin oikeudenkäynneissä otettiin myös esille natsien dokumentoidut suunnitelmat tuhota kristinusko sodan jälkeen.

näin on kirjoitti:

"Even today, National Socialism's racial thinking has implacable opponents. Freemasonry, Marxism, and the _Christian churches_ make common cause in this matter. World Freemasonry conceals its Jewish plans of world domination behind slogans of "humanity." The Jew and the Turk can achieve its degrees just as well as the Christian. Marxism has the same goals as Freemasonry. To conceal its true aims, it used the slogan of "Equality, Freedom, and Brotherhood." Under Jewish leadership, Marxism wants to unite everything "that has a human face.

...

_The Christian church_, _above all the Roman Catholic Church_, rejects racial thinking by claiming that "All men are equal before God." _All who are of the Christian faith_, be they Jew, a Negro from the jungle, or white, are better and more valuable to it than a German who is not a Christian. Saving faith is the only bond.

...

Why do we find the nonsense about human equality in Freemasonry, Marxism, and the _Christian church_? All three are more or less striving for world power. They therefore have to be "international." They can never accept racial, ethnic, or national ties between people without giving up their goals. ""
http://www.calvin.edu/academic/cas/gpa/hjhandbuch.htm

Natsien "uskontona" oli tosiasiassa ateistinen käsitys ikuisesta sopeutumistaistelusta, jossa vahvimmat yksilöt/rodut hallitsivat heikompia. Natsi-propaganda ei tosiaan jätä epäilystä tästä. Rudolf Hess totesi: "kansallissosialismi ei ole muuta kuin sovellettua biologiaa". Nürembergin oikeudenkäynneissä otettiin myös esille natsien dokumentoidut suunnitelmat tuhota kristinusko sodan jälkeen.

Lue lisää

Pikemminkin pitäisi sanoa, että natsit ymmärsivät uskonnon voiman ja hyödynsivät sitä taitavasti. Lukihan sotilaiden vyönsoljessakin hakaristin yläpuolella, että "Gott mit uns" eli Jumala kanssamme.

Ja sillä seikalla että natseilla oli salainen suunnitelma tuhota kristinusko ja korvata se jollain uudella "natsiuskonnolla" mahdollisesti joskus paljon myöhemmin, ei ole mitään merkitystä sille tosiseikalle, että suurin osa toisen maailmansodan aikaisista saksalaisista ei tiennyt mitään tuollaisista salaisista suunnitelmista ja että aivan ylivoimainen valtaosa kaikista rivinatseista ja saksalaisista sotilaista olivat aivan tavallsisia peruskristittyjä, jotka viettivät perinormaalia kristittyä elämää kirkkokasteesta ja kirkkohäistä kirkkohautaan asti.
Mitään ateistista ei näissä käsityksissä ollut.

Hyvin kuvaavaa on Stalingrad-dokumenttiin taltioitu suuri kenttähartaustilaisuus, jossa kenttäpappi iso risti kaulassaan ja raamattu kädessään piti taisteluun valmistuville saksalaisille sotilaille puheen ja sitten veisattiin virsi ja rukoiltiin. Puheessa kenttäpappi korosti sitä, miten on kristittyjen saksalaisten pyhä velvollisuus lyödä jumalattomat bolshevikit ja että epäonnistuminen ei ole mahdollista, koska Jumala on puolellamme ja vihaa bolhsevikkeja.

http://rationalrevolution.net/articles/understanding_fascism.htm

http://www.nobeliefs.com/Hitler1.htm

sekä että kirjoitti:

Pikemminkin pitäisi sanoa, että natsit ymmärsivät uskonnon voiman ja hyödynsivät sitä taitavasti. Lukihan sotilaiden vyönsoljessakin hakaristin yläpuolella, että "Gott mit uns" eli Jumala kanssamme.

Ja sillä seikalla että natseilla oli salainen suunnitelma tuhota kristinusko ja korvata se jollain uudella "natsiuskonnolla" mahdollisesti joskus paljon myöhemmin, ei ole mitään merkitystä sille tosiseikalle, että suurin osa toisen maailmansodan aikaisista saksalaisista ei tiennyt mitään tuollaisista salaisista suunnitelmista ja että aivan ylivoimainen valtaosa kaikista rivinatseista ja saksalaisista sotilaista olivat aivan tavallsisia peruskristittyjä, jotka viettivät perinormaalia kristittyä elämää kirkkokasteesta ja kirkkohäistä kirkkohautaan asti.
Mitään ateistista ei näissä käsityksissä ollut.

Hyvin kuvaavaa on Stalingrad-dokumenttiin taltioitu suuri kenttähartaustilaisuus, jossa kenttäpappi iso risti kaulassaan ja raamattu kädessään piti taisteluun valmistuville saksalaisille sotilaille puheen ja sitten veisattiin virsi ja rukoiltiin. Puheessa kenttäpappi korosti sitä, miten on kristittyjen saksalaisten pyhä velvollisuus lyödä jumalattomat bolshevikit ja että epäonnistuminen ei ole mahdollista, koska Jumala on puolellamme ja vihaa bolhsevikkeja.

http://rationalrevolution.net/articles/understanding_fascism.htm

http://www.nobeliefs.com/Hitler1.htm

Lue lisää

"Führer on syvästi uskonnollinen, mutta syvästi kristinuskon vastainan. Hän pitää kristinuskoa rappion merkkinä." Göbbels päiväkirjassaan vuonna 1939

Hitlerin uskonnollisen retoriikan voi myös nähdä yrityksenä vaikuttaa kristittyjen ajatteluun, ei niinkään Hitlerin omia henkilökohtaisia vakaumuksia ilmentävinä. Retoriikallaan hän yritti pikemminkin ilmentää teologista propagandaa, jolla hän pyrki manipuloimaan kristittyjen ajattelua tyyliin "näin minä tekisin kristittynä". Hitler ehkä jopa tarkotuksella halusi saada ihmiset uskomaan olevansa kristitty. On otettava huomioon, että jo Mein Kampfissa Hitler julkisesti hyväksyi kaikkein kyynisimmätkin keinot propagandassa (hän korostaa, että natsien tulee olla yhtä häikäilemättömiä propagandassaan kuin juutalaisten). Toisaalta Hitler tuli hyvin toimeen ateististenkin natsien kanssa. Hänen paras ystävänsä oli homoseksuaali natsi Ernst Röhm. Muut korkea-arvoiset natsit ja kristilliset konservatiivit kuitenkin saivat vakuutettua Hitlerin Röhmin vaarallisuudesta. Röhm oli ainut henkilö, jonka kanssa keskustellessaan hän ei teititellyt. Jos Hitler olisi ollut fundamentalistikristitty, ei hänellä varmasti olisi ollut moista lämmintä ystävyyssuhdetta homoaktivistiin. Sitä paitsi jopa Stalin käytti puheissaan jonkinlaista uskonnollista kieliasua. Stalin antoi myös palkinnon englantilaiselle kirkonmiehelle 1951, joten jopa neuvotoliittolaiset katsoivat tarpeelliseksi manipuloida kristinuskovia. Ehkä syynä tähän oli se, että kokonaisen uskonnon tuhoamista ei nähty käytännöllisenä (varsinkin koska se saattoi vaarantaa sisäisen turvallisuuden).

Tärkeää on huomata sekin, että Hitler ei itseasiassa itse edes keksinyt natsismia, ehkä antisemitismin liittämistä lukuun ottamatta (kuitenkin rodullinenkin antisemitismi oli jo olemassa kauan ennen Hitleriä). Jo paljon ennen Hitleriä ateistiset ajattelijat ja eugenistit Saksassa olivat rakentaneet romantisoitua versiota eräänlaisesta ateistisesta luonnonuskosta, jossa darwinismilla ja siitä johdetulla eugeniikalla (sosiaalidarwinismillä) oli keskeinen osa. Evoluutioteoriahan nimenomaan antoi eugeniikalle tieteellisen perustan. Natsismi perustui vahvasti sosiaalidarwinismille (kuten tuo Hessin kommenttikin kertoi, sitäpaitsi biopoliittiset dogmit olivat ainoita, joissa natsit eivät käytännössä halunneet joustaa). Sosiaalidarwinismia taas monesti vastusti kirkonmiehet. Sen puolustajat taas vetosivat usein tieteeseen (monet liberaalit kannattivat tuohon aikaan eugeniikkaa, mm. Winston Churchill ja Charles Darwin itse) ja katsoivat vastustamisen nousevan uskonnollisesta takapajuisuudesta.

Natsit ottivat käyttöön termin "positiivinen kristillisyys" (http://en.wikipedia.org/wiki/Positive_Christianity). Tällä viitattiin radikaalisti muunneltuun versioon kristinuskosta, joka poikkesi vahvasti perinteisistä käsityksistä (mm. Jeesuksen ristintyö pyrittiin unohtamaan ja Jeesus näkemään sosiaalidarwinistiseen maailmankuvaan paljon sopivampana "taistelijahahmona", eikä niinkään "lammaismaisena uhrautujana", mutta tämä "ristintyö" on perinteisesti kuitenkin aina ollut koko kristinuskon ydinsanoma). Tämä ja esimerkiksi nuo sitaatit Hitler nuorisolle tehdystä oppaasta osoittavat, että natsit näkivät kristinuskon pikemminkin ongelmana kuin mahdollisuutena. Sodan jälkeen Albert Speer myös kirjoituksissaan valitteli sitä, että saksalaisten uskonnon piti olla nimenomaan kristinusko. Tässä valossa on väärin sanoa, että natsit "hyötyivät kristinuskosta". Yhtä hyvin voisi myös ajatella, että natsit "hyötyivät" ihmisoikeuskäsitteistä, koska natsit käyttivät myös Neuvostoliiton ihmisoikeusrikkomuksia hyväksi propagandassaan. Tosiasiassa kuitenkin sekä kristinusko että ihmisoikeuskäsitteet toivat natseille enemmän haittaa kuin hyötyä. Jumalattomalle (ts. ateistiselle) maailmankatsomukselle rakennettu natsi-ideologia olisi ollut heille paljon helpompi vaihtoehto kuin kumota ensin kristinuskoon perustuva humanismi.

Kaiken kaikkiaan natsihallituksen johtoportaan asenteet kristinuskoa kohtaan olivat hyvin negatiiviset. Martin Bormann totesi julkisesti kansallissosialismin ja kristinuskon olevan "yhteensopimattomia". Jos Hitler olisi ollut vakaumuksellinen kristitty, olisi tällainen varmasti loukannut hänen uskoaan. Vielä todennäköisemmäksi tämän tekee se, että Hitler oli muutenkin hyvin suvaitsematon toisten natsien mielipiteitä kohtaan. Hän suhtautui ylimielisesti ja aggressiivisen torjuvasti jopa kenraaliensa strategisiin neuvoihin. Sotahistorijoitsijat ovat nähneet, että itse asiassa osa natsien tappioista, ehkäpä koko sodan lopputulos, johtui pelkästään siitä, että Hitler toistuvasti riiteli sotastrategioiden yksityiskohdista. Ranskan sotaretken yhteydessä Hitler esimerkiksi päästi englantilaiset pakenemaan kanaalin yli vain siksi, että saisi näpäytettyä liian itsenäisesti ajatelleita alaisiaan. Kaikki tämä tekee Hitlerin kristillisen vakaumauksen erittäin epätodennäköiseksi, jopa loogista tarkastelua kestämättömäksi väitteeksi.

sekä että kirjoitti:

Pikemminkin pitäisi sanoa, että natsit ymmärsivät uskonnon voiman ja hyödynsivät sitä taitavasti. Lukihan sotilaiden vyönsoljessakin hakaristin yläpuolella, että "Gott mit uns" eli Jumala kanssamme.

Ja sillä seikalla että natseilla oli salainen suunnitelma tuhota kristinusko ja korvata se jollain uudella "natsiuskonnolla" mahdollisesti joskus paljon myöhemmin, ei ole mitään merkitystä sille tosiseikalle, että suurin osa toisen maailmansodan aikaisista saksalaisista ei tiennyt mitään tuollaisista salaisista suunnitelmista ja että aivan ylivoimainen valtaosa kaikista rivinatseista ja saksalaisista sotilaista olivat aivan tavallsisia peruskristittyjä, jotka viettivät perinormaalia kristittyä elämää kirkkokasteesta ja kirkkohäistä kirkkohautaan asti.
Mitään ateistista ei näissä käsityksissä ollut.

Hyvin kuvaavaa on Stalingrad-dokumenttiin taltioitu suuri kenttähartaustilaisuus, jossa kenttäpappi iso risti kaulassaan ja raamattu kädessään piti taisteluun valmistuville saksalaisille sotilaille puheen ja sitten veisattiin virsi ja rukoiltiin. Puheessa kenttäpappi korosti sitä, miten on kristittyjen saksalaisten pyhä velvollisuus lyödä jumalattomat bolshevikit ja että epäonnistuminen ei ole mahdollista, koska Jumala on puolellamme ja vihaa bolhsevikkeja.

http://rationalrevolution.net/articles/understanding_fascism.htm

http://www.nobeliefs.com/Hitler1.htm

Lue lisää

Ei ollut natsien ideoimaa, vaan se luki saksalaissotilaiden vöissä Saksan keisarikunnan ajoista lähtien.

ei mahdollisuus kirjoitti:

"Führer on syvästi uskonnollinen, mutta syvästi kristinuskon vastainan. Hän pitää kristinuskoa rappion merkkinä." Göbbels päiväkirjassaan vuonna 1939

Hitlerin uskonnollisen retoriikan voi myös nähdä yrityksenä vaikuttaa kristittyjen ajatteluun, ei niinkään Hitlerin omia henkilökohtaisia vakaumuksia ilmentävinä. Retoriikallaan hän yritti pikemminkin ilmentää teologista propagandaa, jolla hän pyrki manipuloimaan kristittyjen ajattelua tyyliin "näin minä tekisin kristittynä". Hitler ehkä jopa tarkotuksella halusi saada ihmiset uskomaan olevansa kristitty. On otettava huomioon, että jo Mein Kampfissa Hitler julkisesti hyväksyi kaikkein kyynisimmätkin keinot propagandassa (hän korostaa, että natsien tulee olla yhtä häikäilemättömiä propagandassaan kuin juutalaisten). Toisaalta Hitler tuli hyvin toimeen ateististenkin natsien kanssa. Hänen paras ystävänsä oli homoseksuaali natsi Ernst Röhm. Muut korkea-arvoiset natsit ja kristilliset konservatiivit kuitenkin saivat vakuutettua Hitlerin Röhmin vaarallisuudesta. Röhm oli ainut henkilö, jonka kanssa keskustellessaan hän ei teititellyt. Jos Hitler olisi ollut fundamentalistikristitty, ei hänellä varmasti olisi ollut moista lämmintä ystävyyssuhdetta homoaktivistiin. Sitä paitsi jopa Stalin käytti puheissaan jonkinlaista uskonnollista kieliasua. Stalin antoi myös palkinnon englantilaiselle kirkonmiehelle 1951, joten jopa neuvotoliittolaiset katsoivat tarpeelliseksi manipuloida kristinuskovia. Ehkä syynä tähän oli se, että kokonaisen uskonnon tuhoamista ei nähty käytännöllisenä (varsinkin koska se saattoi vaarantaa sisäisen turvallisuuden).

Tärkeää on huomata sekin, että Hitler ei itseasiassa itse edes keksinyt natsismia, ehkä antisemitismin liittämistä lukuun ottamatta (kuitenkin rodullinenkin antisemitismi oli jo olemassa kauan ennen Hitleriä). Jo paljon ennen Hitleriä ateistiset ajattelijat ja eugenistit Saksassa olivat rakentaneet romantisoitua versiota eräänlaisesta ateistisesta luonnonuskosta, jossa darwinismilla ja siitä johdetulla eugeniikalla (sosiaalidarwinismillä) oli keskeinen osa. Evoluutioteoriahan nimenomaan antoi eugeniikalle tieteellisen perustan. Natsismi perustui vahvasti sosiaalidarwinismille (kuten tuo Hessin kommenttikin kertoi, sitäpaitsi biopoliittiset dogmit olivat ainoita, joissa natsit eivät käytännössä halunneet joustaa). Sosiaalidarwinismia taas monesti vastusti kirkonmiehet. Sen puolustajat taas vetosivat usein tieteeseen (monet liberaalit kannattivat tuohon aikaan eugeniikkaa, mm. Winston Churchill ja Charles Darwin itse) ja katsoivat vastustamisen nousevan uskonnollisesta takapajuisuudesta.

Natsit ottivat käyttöön termin "positiivinen kristillisyys" (http://en.wikipedia.org/wiki/Positive_Christianity). Tällä viitattiin radikaalisti muunneltuun versioon kristinuskosta, joka poikkesi vahvasti perinteisistä käsityksistä (mm. Jeesuksen ristintyö pyrittiin unohtamaan ja Jeesus näkemään sosiaalidarwinistiseen maailmankuvaan paljon sopivampana "taistelijahahmona", eikä niinkään "lammaismaisena uhrautujana", mutta tämä "ristintyö" on perinteisesti kuitenkin aina ollut koko kristinuskon ydinsanoma). Tämä ja esimerkiksi nuo sitaatit Hitler nuorisolle tehdystä oppaasta osoittavat, että natsit näkivät kristinuskon pikemminkin ongelmana kuin mahdollisuutena. Sodan jälkeen Albert Speer myös kirjoituksissaan valitteli sitä, että saksalaisten uskonnon piti olla nimenomaan kristinusko. Tässä valossa on väärin sanoa, että natsit "hyötyivät kristinuskosta". Yhtä hyvin voisi myös ajatella, että natsit "hyötyivät" ihmisoikeuskäsitteistä, koska natsit käyttivät myös Neuvostoliiton ihmisoikeusrikkomuksia hyväksi propagandassaan. Tosiasiassa kuitenkin sekä kristinusko että ihmisoikeuskäsitteet toivat natseille enemmän haittaa kuin hyötyä. Jumalattomalle (ts. ateistiselle) maailmankatsomukselle rakennettu natsi-ideologia olisi ollut heille paljon helpompi vaihtoehto kuin kumota ensin kristinuskoon perustuva humanismi.

Kaiken kaikkiaan natsihallituksen johtoportaan asenteet kristinuskoa kohtaan olivat hyvin negatiiviset. Martin Bormann totesi julkisesti kansallissosialismin ja kristinuskon olevan "yhteensopimattomia". Jos Hitler olisi ollut vakaumuksellinen kristitty, olisi tällainen varmasti loukannut hänen uskoaan. Vielä todennäköisemmäksi tämän tekee se, että Hitler oli muutenkin hyvin suvaitsematon toisten natsien mielipiteitä kohtaan. Hän suhtautui ylimielisesti ja aggressiivisen torjuvasti jopa kenraaliensa strategisiin neuvoihin. Sotahistorijoitsijat ovat nähneet, että itse asiassa osa natsien tappioista, ehkäpä koko sodan lopputulos, johtui pelkästään siitä, että Hitler toistuvasti riiteli sotastrategioiden yksityiskohdista. Ranskan sotaretken yhteydessä Hitler esimerkiksi päästi englantilaiset pakenemaan kanaalin yli vain siksi, että saisi näpäytettyä liian itsenäisesti ajatelleita alaisiaan. Kaikki tämä tekee Hitlerin kristillisen vakaumauksen erittäin epätodennäköiseksi, jopa loogista tarkastelua kestämättömäksi väitteeksi.

Lue lisää

Mitä hemmettiä sinä höpiset natseista ja homoista? Etkö tiedä mitään historiasta? Natsit inhosivat homoja ja homous oli natsi-Saksassa vakava rikos, josta passitettiin helposti keskitysleireille. (Natsien asenne homouteen oli siis ihan sama kuin fundis-krisseleilläkin.)

"Homoseksuaalit olivat yksi natsien järjestelmällisen vainon kohteiksi joutuneista ihmisryhmistä. Vuosina 1933-1944 arviolta 50 000-63 000 saksalaista homoseksuaalia vangittiin. He olivat myös ensimmäisten Dachaun keskitysleiriin lähetettyjen joukossa. Kaikkiaan keskitysleireille lähetettiin noin 15 000 homoseksuaalia, joista arviolta 12 000 surmattiin. Leireillä he joutuivat ylipäätään hyvin raa'an kohtelun uhreiksi. Buchenwaldissa tri Carl Vaenert teki heillä epäinhimillisiä hormonikokeita ja monia myös kastroitiin. Homoseksuaalin tunnuksena oli aluksi musta täplä vaatteessa, sittemmin vaaleanpunainen kolmio. Naispuolisia homoseksuaaleja pidettiin kelvollisina arjalaisrodun lisääntymisen välikappaleina kunhan heidän verensä oli rodullisesti puhdasta. Korkeassa asemassa olevien "poliittisesti korrektien" henkilöiden kohdalla natsikoneisto saattoi katsoa homoseksuaaliepäilyjä läpi sormien. Huomionarvoinen on myös se vähän tunnettu tosiasia, että osa natsien vangitsemista homoseksuaaleista jäi vankiloihin vielä sodan päätyttyäkin."

http://www.holocaustinfo.org/kysyttya/tiedot/?aihe=81

keskitysleiriin kirjoitti:

Mitä hemmettiä sinä höpiset natseista ja homoista? Etkö tiedä mitään historiasta? Natsit inhosivat homoja ja homous oli natsi-Saksassa vakava rikos, josta passitettiin helposti keskitysleireille. (Natsien asenne homouteen oli siis ihan sama kuin fundis-krisseleilläkin.)

"Homoseksuaalit olivat yksi natsien järjestelmällisen vainon kohteiksi joutuneista ihmisryhmistä. Vuosina 1933-1944 arviolta 50 000-63 000 saksalaista homoseksuaalia vangittiin. He olivat myös ensimmäisten Dachaun keskitysleiriin lähetettyjen joukossa. Kaikkiaan keskitysleireille lähetettiin noin 15 000 homoseksuaalia, joista arviolta 12 000 surmattiin. Leireillä he joutuivat ylipäätään hyvin raa'an kohtelun uhreiksi. Buchenwaldissa tri Carl Vaenert teki heillä epäinhimillisiä hormonikokeita ja monia myös kastroitiin. Homoseksuaalin tunnuksena oli aluksi musta täplä vaatteessa, sittemmin vaaleanpunainen kolmio. Naispuolisia homoseksuaaleja pidettiin kelvollisina arjalaisrodun lisääntymisen välikappaleina kunhan heidän verensä oli rodullisesti puhdasta. Korkeassa asemassa olevien "poliittisesti korrektien" henkilöiden kohdalla natsikoneisto saattoi katsoa homoseksuaaliepäilyjä läpi sormien. Huomionarvoinen on myös se vähän tunnettu tosiasia, että osa natsien vangitsemista homoseksuaaleista jäi vankiloihin vielä sodan päätyttyäkin."

http://www.holocaustinfo.org/kysyttya/tiedot/?aihe=81

Lue lisää

Mielestäni sekoitat pedorastian ja homouden toisiinsa. Tieteellinen tutkimus on antanut tukea sille, että pedorastia mm. antiikin Kreikassa oli enemmänkin kulttuurillista kun taas homoseksuaalisuus on hyvin pitkälti synnynnäistä (tai ainakin siihen vaikuttaa geenit ja kohtuolosuhteet paljon enemmän). Sama pätee näihin "homonatseihin", jotka itseasiassa olivat pedorastikkoja.

Homouden synnynnäisyyttä puoltaa sekin, että tutkimuksissa homoilla on todettu olevan ikään kuin naisten aivot. Sukupuolinen käyttäytyminenhän on pitkälti synnynnäistä. Natsit varmasti inhosivat näitä homoiksi syntyneitä naisellisia homoja paljon enemmän kuin miehekkäitä pedorastikkoja.

ei mahdollisuus kirjoitti:

"Führer on syvästi uskonnollinen, mutta syvästi kristinuskon vastainan. Hän pitää kristinuskoa rappion merkkinä." Göbbels päiväkirjassaan vuonna 1939

Hitlerin uskonnollisen retoriikan voi myös nähdä yrityksenä vaikuttaa kristittyjen ajatteluun, ei niinkään Hitlerin omia henkilökohtaisia vakaumuksia ilmentävinä. Retoriikallaan hän yritti pikemminkin ilmentää teologista propagandaa, jolla hän pyrki manipuloimaan kristittyjen ajattelua tyyliin "näin minä tekisin kristittynä". Hitler ehkä jopa tarkotuksella halusi saada ihmiset uskomaan olevansa kristitty. On otettava huomioon, että jo Mein Kampfissa Hitler julkisesti hyväksyi kaikkein kyynisimmätkin keinot propagandassa (hän korostaa, että natsien tulee olla yhtä häikäilemättömiä propagandassaan kuin juutalaisten). Toisaalta Hitler tuli hyvin toimeen ateististenkin natsien kanssa. Hänen paras ystävänsä oli homoseksuaali natsi Ernst Röhm. Muut korkea-arvoiset natsit ja kristilliset konservatiivit kuitenkin saivat vakuutettua Hitlerin Röhmin vaarallisuudesta. Röhm oli ainut henkilö, jonka kanssa keskustellessaan hän ei teititellyt. Jos Hitler olisi ollut fundamentalistikristitty, ei hänellä varmasti olisi ollut moista lämmintä ystävyyssuhdetta homoaktivistiin. Sitä paitsi jopa Stalin käytti puheissaan jonkinlaista uskonnollista kieliasua. Stalin antoi myös palkinnon englantilaiselle kirkonmiehelle 1951, joten jopa neuvotoliittolaiset katsoivat tarpeelliseksi manipuloida kristinuskovia. Ehkä syynä tähän oli se, että kokonaisen uskonnon tuhoamista ei nähty käytännöllisenä (varsinkin koska se saattoi vaarantaa sisäisen turvallisuuden).

Tärkeää on huomata sekin, että Hitler ei itseasiassa itse edes keksinyt natsismia, ehkä antisemitismin liittämistä lukuun ottamatta (kuitenkin rodullinenkin antisemitismi oli jo olemassa kauan ennen Hitleriä). Jo paljon ennen Hitleriä ateistiset ajattelijat ja eugenistit Saksassa olivat rakentaneet romantisoitua versiota eräänlaisesta ateistisesta luonnonuskosta, jossa darwinismilla ja siitä johdetulla eugeniikalla (sosiaalidarwinismillä) oli keskeinen osa. Evoluutioteoriahan nimenomaan antoi eugeniikalle tieteellisen perustan. Natsismi perustui vahvasti sosiaalidarwinismille (kuten tuo Hessin kommenttikin kertoi, sitäpaitsi biopoliittiset dogmit olivat ainoita, joissa natsit eivät käytännössä halunneet joustaa). Sosiaalidarwinismia taas monesti vastusti kirkonmiehet. Sen puolustajat taas vetosivat usein tieteeseen (monet liberaalit kannattivat tuohon aikaan eugeniikkaa, mm. Winston Churchill ja Charles Darwin itse) ja katsoivat vastustamisen nousevan uskonnollisesta takapajuisuudesta.

Natsit ottivat käyttöön termin "positiivinen kristillisyys" (http://en.wikipedia.org/wiki/Positive_Christianity). Tällä viitattiin radikaalisti muunneltuun versioon kristinuskosta, joka poikkesi vahvasti perinteisistä käsityksistä (mm. Jeesuksen ristintyö pyrittiin unohtamaan ja Jeesus näkemään sosiaalidarwinistiseen maailmankuvaan paljon sopivampana "taistelijahahmona", eikä niinkään "lammaismaisena uhrautujana", mutta tämä "ristintyö" on perinteisesti kuitenkin aina ollut koko kristinuskon ydinsanoma). Tämä ja esimerkiksi nuo sitaatit Hitler nuorisolle tehdystä oppaasta osoittavat, että natsit näkivät kristinuskon pikemminkin ongelmana kuin mahdollisuutena. Sodan jälkeen Albert Speer myös kirjoituksissaan valitteli sitä, että saksalaisten uskonnon piti olla nimenomaan kristinusko. Tässä valossa on väärin sanoa, että natsit "hyötyivät kristinuskosta". Yhtä hyvin voisi myös ajatella, että natsit "hyötyivät" ihmisoikeuskäsitteistä, koska natsit käyttivät myös Neuvostoliiton ihmisoikeusrikkomuksia hyväksi propagandassaan. Tosiasiassa kuitenkin sekä kristinusko että ihmisoikeuskäsitteet toivat natseille enemmän haittaa kuin hyötyä. Jumalattomalle (ts. ateistiselle) maailmankatsomukselle rakennettu natsi-ideologia olisi ollut heille paljon helpompi vaihtoehto kuin kumota ensin kristinuskoon perustuva humanismi.

Kaiken kaikkiaan natsihallituksen johtoportaan asenteet kristinuskoa kohtaan olivat hyvin negatiiviset. Martin Bormann totesi julkisesti kansallissosialismin ja kristinuskon olevan "yhteensopimattomia". Jos Hitler olisi ollut vakaumuksellinen kristitty, olisi tällainen varmasti loukannut hänen uskoaan. Vielä todennäköisemmäksi tämän tekee se, että Hitler oli muutenkin hyvin suvaitsematon toisten natsien mielipiteitä kohtaan. Hän suhtautui ylimielisesti ja aggressiivisen torjuvasti jopa kenraaliensa strategisiin neuvoihin. Sotahistorijoitsijat ovat nähneet, että itse asiassa osa natsien tappioista, ehkäpä koko sodan lopputulos, johtui pelkästään siitä, että Hitler toistuvasti riiteli sotastrategioiden yksityiskohdista. Ranskan sotaretken yhteydessä Hitler esimerkiksi päästi englantilaiset pakenemaan kanaalin yli vain siksi, että saisi näpäytettyä liian itsenäisesti ajatelleita alaisiaan. Kaikki tämä tekee Hitlerin kristillisen vakaumauksen erittäin epätodennäköiseksi, jopa loogista tarkastelua kestämättömäksi väitteeksi.

Lue lisää

Sillä seikalla kuuluiko vai ei Hitler kirkkoon ja oliko vai eikö hän ollut kristitty, ei tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä tuolla edelläkin jo kerrotiin:

Sillä seikalla että natseilla oli salainen suunnitelma tuhota kristinusko ja korvata se jollain uudella "natsiuskonnolla" mahdollisesti joskus paljon myöhemmin, ei ole mitään merkitystä sille tosiseikalle, että suurin osa toisen maailmansodan aikaisista saksalaisista ei tiennyt mitään tuollaisista salaisista suunnitelmista. Ja että aivan ylivoimainen valtaosa kaikista rivinatseista ja saksalaisista sotilaista olivat aivan tavallisia peruskristittyjä, jotka viettivät perusnormaalia kristittyä elämää kirkkokasteesta ja kirkkohäistä kirkkohautaan asti. Mitään ateistista ei tämän saksalaisen valtaenemmistön käsityksissä ollut ja juuri tämä valtaenemmistö se laittoi mukisematta toteen kaikki hirmuteot, sotaretket ja keskitysleirit, nämä Hitlerin niin innokkaat ja halukkaat apupyövelit.

Lisäksi tiedetään hyvin, että yksi Hitlerin suurista esikuvista Wagnerin ja Fredrik Suuren ohella oli uskonpuhdistaja Martti Luther. Kristinuskoa vihaava ihminen tuskin nimeäisi Lutheria yhdeksi sankareistaan, mutta Lutherilla ja Hitlerillä oli paljonkin yhteistä, nimittäin palava juutalaisviha. Saksalainen piispa Martin Sasse julkaisi natsi-Saksassa uuden painoksen Lutherin Pyhää vihaa tihkuvasta pamfletista "Juutalaista ja heidän valheistaa" heti surullisenkuuluisan kristalliyön jälkeen ja tämän uuden painoksen esipuheeseen tuli teksti "'On November 10, 1938, on Luther's birthday, the synagogues are burning in Germany.' Lutherin kuuluisat teesithän ovat nämä:

1. Juutalaisten synagogat ja koulut pitää polttaa maantasalle, mutta vain *meidän Herramme kunniaksi*.
2. Juutalaisten talot pitää sytyttää tuleen.
3. Kaikki rukouskirjat ja Talmud-tekstit pitää takavarikoida juutalaisilta, jotta he eivät voi levittää valheitaan.
4. Rabbeja täytyy kieltää opettamasta uskontoaan, kuoleman tai raajan menetyksen uhalla.
5. Juutalaiset eivät saa käyttää valtateitä.
6. Kaikki hopea ja kulta täytyy takavarikoida juutalaisilta.
7. Nuoret ja vahvat juutalaiset täytyy laittaa pakkotöihin.

Kuten on helppoa havaita, niin tuo on suunnilleen yksi yhteen natsien juutalaisohjelman kanssa. Ateismin natsit taas rinnastivat kommunismiin ja kommunisteja natsit taas vihasivat verisesti aivan kuten hyvin tiedetään ja kommunistejakin vangittiin ja tapettiin ja lähetettiin tuhoamisleireille. Itse asiassa Natsi-Saksassa kiellettiin ensi töiksi kaikki vapaa-ajattelijoiden ja ateistien järjestöt jo vuonna 1933. Kun Hitler nousi valtaan, hänen ensimmäisiä töitään oli mahtavan vapaa-ajattelijaliikkeen lakkauttaminen ja sen omaisuuden takavarikoiminen.

Ja kannattaa myös muistaa, etteivät Hitler tai natsit olleet ateisteja. Se ettei usko viralliseen tulkintaan (mikä se sitten lieneekään, niitäkin kun taitaa olla erinäisiä satoja) kristinuskosta, mutta uskoo kuitenkin johonkin jumalalliseen kohtaloon ja suurempaan johdatukseen, sallimukseen, uuteen pakanauskontoon tms, ei tietenkään ole ateismia. Ateismissa kun ei uskota mihinkään sellaiseen.


http://msieta.blogspot.com/2007/05/hitler-oli-ateisti.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallissosialismi#Kansallissosialismi_ja_uskonto

http://paholaisen-asianajaja.blogspot.com/2007/09/kreationismi-kansanmurhan-puolesta.html

http://uskoitseesi.blogs.fi/2007/09/24/olivatko_natsit_ateisteja~3033439/

jotain eroa kenties kirjoitti:

Mielestäni sekoitat pedorastian ja homouden toisiinsa. Tieteellinen tutkimus on antanut tukea sille, että pedorastia mm. antiikin Kreikassa oli enemmänkin kulttuurillista kun taas homoseksuaalisuus on hyvin pitkälti synnynnäistä (tai ainakin siihen vaikuttaa geenit ja kohtuolosuhteet paljon enemmän). Sama pätee näihin "homonatseihin", jotka itseasiassa olivat pedorastikkoja.

Homouden synnynnäisyyttä puoltaa sekin, että tutkimuksissa homoilla on todettu olevan ikään kuin naisten aivot. Sukupuolinen käyttäytyminenhän on pitkälti synnynnäistä. Natsit varmasti inhosivat näitä homoiksi syntyneitä naisellisia homoja paljon enemmän kuin miehekkäitä pedorastikkoja.

Lue lisää

Mitähän sinä nyt höpäjät ja miten edes liittyy koko asiaan.

Natsit eivät tiettävästi jaotelleet homoja muuten kuin homoseksuaalisiin
miehiin ja lesboihin. Lesbouteen suhtauduttiin lievemmin, miehet taas
eivät joutuneet vankilaan ja/tai leireille vain, jos he olivat korkeassa
asemassa ja olivat muuten moitteettomia sekä hyödyllisiä natseille.

Sitä lääketieteellistä tuntemusta mikä meillä homoseksuulisuudesta
nykään on, ei tuolloin vielä ollenkaan tunnettu. Se on kaikki kehittynyt
vasta 70-luvun jälkeen, joten natseilla ei voinut olla mitään sellaista.
Suomessakin homoseksuaalisuus oli rikos vuoteen 1971 saakka.

Juuri siksi natsit tekivätkin homoilla paljon julmia ihmiskokeita, jotta
saisivat selville niitä asioita, joita nykyään tiedetään jo muutenkin.

http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2008/05/natsien_vainoamat_homot_saivat_muistomerkin_berliiniin_298854.html

ei mahdollisuus kirjoitti:

"Führer on syvästi uskonnollinen, mutta syvästi kristinuskon vastainan. Hän pitää kristinuskoa rappion merkkinä." Göbbels päiväkirjassaan vuonna 1939

Hitlerin uskonnollisen retoriikan voi myös nähdä yrityksenä vaikuttaa kristittyjen ajatteluun, ei niinkään Hitlerin omia henkilökohtaisia vakaumuksia ilmentävinä. Retoriikallaan hän yritti pikemminkin ilmentää teologista propagandaa, jolla hän pyrki manipuloimaan kristittyjen ajattelua tyyliin "näin minä tekisin kristittynä". Hitler ehkä jopa tarkotuksella halusi saada ihmiset uskomaan olevansa kristitty. On otettava huomioon, että jo Mein Kampfissa Hitler julkisesti hyväksyi kaikkein kyynisimmätkin keinot propagandassa (hän korostaa, että natsien tulee olla yhtä häikäilemättömiä propagandassaan kuin juutalaisten). Toisaalta Hitler tuli hyvin toimeen ateististenkin natsien kanssa. Hänen paras ystävänsä oli homoseksuaali natsi Ernst Röhm. Muut korkea-arvoiset natsit ja kristilliset konservatiivit kuitenkin saivat vakuutettua Hitlerin Röhmin vaarallisuudesta. Röhm oli ainut henkilö, jonka kanssa keskustellessaan hän ei teititellyt. Jos Hitler olisi ollut fundamentalistikristitty, ei hänellä varmasti olisi ollut moista lämmintä ystävyyssuhdetta homoaktivistiin. Sitä paitsi jopa Stalin käytti puheissaan jonkinlaista uskonnollista kieliasua. Stalin antoi myös palkinnon englantilaiselle kirkonmiehelle 1951, joten jopa neuvotoliittolaiset katsoivat tarpeelliseksi manipuloida kristinuskovia. Ehkä syynä tähän oli se, että kokonaisen uskonnon tuhoamista ei nähty käytännöllisenä (varsinkin koska se saattoi vaarantaa sisäisen turvallisuuden).

Tärkeää on huomata sekin, että Hitler ei itseasiassa itse edes keksinyt natsismia, ehkä antisemitismin liittämistä lukuun ottamatta (kuitenkin rodullinenkin antisemitismi oli jo olemassa kauan ennen Hitleriä). Jo paljon ennen Hitleriä ateistiset ajattelijat ja eugenistit Saksassa olivat rakentaneet romantisoitua versiota eräänlaisesta ateistisesta luonnonuskosta, jossa darwinismilla ja siitä johdetulla eugeniikalla (sosiaalidarwinismillä) oli keskeinen osa. Evoluutioteoriahan nimenomaan antoi eugeniikalle tieteellisen perustan. Natsismi perustui vahvasti sosiaalidarwinismille (kuten tuo Hessin kommenttikin kertoi, sitäpaitsi biopoliittiset dogmit olivat ainoita, joissa natsit eivät käytännössä halunneet joustaa). Sosiaalidarwinismia taas monesti vastusti kirkonmiehet. Sen puolustajat taas vetosivat usein tieteeseen (monet liberaalit kannattivat tuohon aikaan eugeniikkaa, mm. Winston Churchill ja Charles Darwin itse) ja katsoivat vastustamisen nousevan uskonnollisesta takapajuisuudesta.

Natsit ottivat käyttöön termin "positiivinen kristillisyys" (http://en.wikipedia.org/wiki/Positive_Christianity). Tällä viitattiin radikaalisti muunneltuun versioon kristinuskosta, joka poikkesi vahvasti perinteisistä käsityksistä (mm. Jeesuksen ristintyö pyrittiin unohtamaan ja Jeesus näkemään sosiaalidarwinistiseen maailmankuvaan paljon sopivampana "taistelijahahmona", eikä niinkään "lammaismaisena uhrautujana", mutta tämä "ristintyö" on perinteisesti kuitenkin aina ollut koko kristinuskon ydinsanoma). Tämä ja esimerkiksi nuo sitaatit Hitler nuorisolle tehdystä oppaasta osoittavat, että natsit näkivät kristinuskon pikemminkin ongelmana kuin mahdollisuutena. Sodan jälkeen Albert Speer myös kirjoituksissaan valitteli sitä, että saksalaisten uskonnon piti olla nimenomaan kristinusko. Tässä valossa on väärin sanoa, että natsit "hyötyivät kristinuskosta". Yhtä hyvin voisi myös ajatella, että natsit "hyötyivät" ihmisoikeuskäsitteistä, koska natsit käyttivät myös Neuvostoliiton ihmisoikeusrikkomuksia hyväksi propagandassaan. Tosiasiassa kuitenkin sekä kristinusko että ihmisoikeuskäsitteet toivat natseille enemmän haittaa kuin hyötyä. Jumalattomalle (ts. ateistiselle) maailmankatsomukselle rakennettu natsi-ideologia olisi ollut heille paljon helpompi vaihtoehto kuin kumota ensin kristinuskoon perustuva humanismi.

Kaiken kaikkiaan natsihallituksen johtoportaan asenteet kristinuskoa kohtaan olivat hyvin negatiiviset. Martin Bormann totesi julkisesti kansallissosialismin ja kristinuskon olevan "yhteensopimattomia". Jos Hitler olisi ollut vakaumuksellinen kristitty, olisi tällainen varmasti loukannut hänen uskoaan. Vielä todennäköisemmäksi tämän tekee se, että Hitler oli muutenkin hyvin suvaitsematon toisten natsien mielipiteitä kohtaan. Hän suhtautui ylimielisesti ja aggressiivisen torjuvasti jopa kenraaliensa strategisiin neuvoihin. Sotahistorijoitsijat ovat nähneet, että itse asiassa osa natsien tappioista, ehkäpä koko sodan lopputulos, johtui pelkästään siitä, että Hitler toistuvasti riiteli sotastrategioiden yksityiskohdista. Ranskan sotaretken yhteydessä Hitler esimerkiksi päästi englantilaiset pakenemaan kanaalin yli vain siksi, että saisi näpäytettyä liian itsenäisesti ajatelleita alaisiaan. Kaikki tämä tekee Hitlerin kristillisen vakaumauksen erittäin epätodennäköiseksi, jopa loogista tarkastelua kestämättömäksi väitteeksi.

Lue lisää

Ihan vaan lyhyesti rautalangasta:

Hitler ei suinkaan yrittänyt hävitää uskontoja maailmasta,
vaan hän yritti korvata kristinuskon kokonaan uudella, itse
luodulla germaanisella pakanauskonnolla.

Ateistit eivät yritä luoda uusia uskontoja.
Vanhoissakin on jo tarpeeksi kestämistä.

Muslimitkin haluaisivat korvata kristinuskon uudella uskonnolla
ja kristinusko on heille ongelma. Muslimit eivät ole ateisteja.

Kristitty ei ilmeisesti taaskaan osaa katsella oman napansa
ulkopuolelle ja kuvittelee että kaikki kristinuskon vastaisuus
olisi aina ateismia. Aika pöyhkeää omahyväisyyttä.

Myöskään sana pakana ei tarkoita ateistia. Sitäkään kristityt
eivät näytä tietävän. Pakanuus tarkoittaa pakanauskonnon
harjoittamista ja pakana on siis pakanauskonnon harjoittaja.

Ateistit eivät harjoita uskontoa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakanuus

apuväline kirjoitti:

Sillä seikalla kuuluiko vai ei Hitler kirkkoon ja oliko vai eikö hän ollut kristitty, ei tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä tuolla edelläkin jo kerrotiin:

Sillä seikalla että natseilla oli salainen suunnitelma tuhota kristinusko ja korvata se jollain uudella "natsiuskonnolla" mahdollisesti joskus paljon myöhemmin, ei ole mitään merkitystä sille tosiseikalle, että suurin osa toisen maailmansodan aikaisista saksalaisista ei tiennyt mitään tuollaisista salaisista suunnitelmista. Ja että aivan ylivoimainen valtaosa kaikista rivinatseista ja saksalaisista sotilaista olivat aivan tavallisia peruskristittyjä, jotka viettivät perusnormaalia kristittyä elämää kirkkokasteesta ja kirkkohäistä kirkkohautaan asti. Mitään ateistista ei tämän saksalaisen valtaenemmistön käsityksissä ollut ja juuri tämä valtaenemmistö se laittoi mukisematta toteen kaikki hirmuteot, sotaretket ja keskitysleirit, nämä Hitlerin niin innokkaat ja halukkaat apupyövelit.

Lisäksi tiedetään hyvin, että yksi Hitlerin suurista esikuvista Wagnerin ja Fredrik Suuren ohella oli uskonpuhdistaja Martti Luther. Kristinuskoa vihaava ihminen tuskin nimeäisi Lutheria yhdeksi sankareistaan, mutta Lutherilla ja Hitlerillä oli paljonkin yhteistä, nimittäin palava juutalaisviha. Saksalainen piispa Martin Sasse julkaisi natsi-Saksassa uuden painoksen Lutherin Pyhää vihaa tihkuvasta pamfletista "Juutalaista ja heidän valheistaa" heti surullisenkuuluisan kristalliyön jälkeen ja tämän uuden painoksen esipuheeseen tuli teksti "'On November 10, 1938, on Luther's birthday, the synagogues are burning in Germany.' Lutherin kuuluisat teesithän ovat nämä:

1. Juutalaisten synagogat ja koulut pitää polttaa maantasalle, mutta vain *meidän Herramme kunniaksi*.
2. Juutalaisten talot pitää sytyttää tuleen.
3. Kaikki rukouskirjat ja Talmud-tekstit pitää takavarikoida juutalaisilta, jotta he eivät voi levittää valheitaan.
4. Rabbeja täytyy kieltää opettamasta uskontoaan, kuoleman tai raajan menetyksen uhalla.
5. Juutalaiset eivät saa käyttää valtateitä.
6. Kaikki hopea ja kulta täytyy takavarikoida juutalaisilta.
7. Nuoret ja vahvat juutalaiset täytyy laittaa pakkotöihin.

Kuten on helppoa havaita, niin tuo on suunnilleen yksi yhteen natsien juutalaisohjelman kanssa. Ateismin natsit taas rinnastivat kommunismiin ja kommunisteja natsit taas vihasivat verisesti aivan kuten hyvin tiedetään ja kommunistejakin vangittiin ja tapettiin ja lähetettiin tuhoamisleireille. Itse asiassa Natsi-Saksassa kiellettiin ensi töiksi kaikki vapaa-ajattelijoiden ja ateistien järjestöt jo vuonna 1933. Kun Hitler nousi valtaan, hänen ensimmäisiä töitään oli mahtavan vapaa-ajattelijaliikkeen lakkauttaminen ja sen omaisuuden takavarikoiminen.

Ja kannattaa myös muistaa, etteivät Hitler tai natsit olleet ateisteja. Se ettei usko viralliseen tulkintaan (mikä se sitten lieneekään, niitäkin kun taitaa olla erinäisiä satoja) kristinuskosta, mutta uskoo kuitenkin johonkin jumalalliseen kohtaloon ja suurempaan johdatukseen, sallimukseen, uuteen pakanauskontoon tms, ei tietenkään ole ateismia. Ateismissa kun ei uskota mihinkään sellaiseen.


http://msieta.blogspot.com/2007/05/hitler-oli-ateisti.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallissosialismi#Kansallissosialismi_ja_uskonto

http://paholaisen-asianajaja.blogspot.com/2007/09/kreationismi-kansanmurhan-puolesta.html

http://uskoitseesi.blogs.fi/2007/09/24/olivatko_natsit_ateisteja~3033439/

Lue lisää

Hitler mainitsee Lutherin lähinnä Mein Kampfissa, joka oli tarkoitettu pikemminkin propagandatarkoitukseen. Hitler unohtaa (arvatenkin tarkoituksella) mainita, että ennen tunnettua antisemitismista kirjoitustaan Lutherin asenne juutalaisia kohtaan oli aivan päinvastainen. Tämä näkyy esimerkiksi hänen kirjoituksessaan "Jeesus oli syntyjään juutalainen", jossa hän myös tuomitsee kristittyjen harrastaman juutalaisten vainoamisen. Toinen huomioita seikka on, ettei Luther missään vaiheessa kannattanut rodullista antisemitismiä tai "veren puhtautta". Hän päinvastoin kehoittaa kohtelemaan kristinuskoon kääntyineitä juutalaisia suopeasti. Tätä hän perusteli nimenomaan kristinuskoisilla argumenteilla. Natseille ei sen sijaan käynyt, että juutalaisia suvaittaisiin jos nämä luopuisivat uskosta tai kääntyisivät kristityiksi.

Lisäksi antisemitismi ei ole koskaan ollut kristittyjen yksinoikeus. Karl Marx oli myös kiivas antisemitismi. Ei se kuitenkaan tee natseista marxilaisia ja Hitler vihasi marxismia kristinuskon lisäksi (jälkimmäisen paljastaa Hitlerin käymät yksityiset keskustelut ja toisten natsien lausunnot).

Natsit eivät tosiaan rinnastaneet ateisteja kommunisteihin. Jos ateismia oltaisiin yleisesti pidetty kommunismiin rinnastettavana, silloin ei tietenkään ainakaan natsien johtoportaissa olisi ollut yhtäkään ateistia. Kuitenkin esimerkiksi yksi Hitlerin suuresti luottamista miehistä Martin Bormann (Hitlerin sihteeri, jolla oli siis erittäin suuri merkitys) oli julkisesti avoin ateismistaan:
"When we [National Socialists] speak of belief in God, we do not mean, like the naive Christians and their spiritual exploiters, a man-like being sitting around somewhere in the universe. The force governed by natural law by which all these countless planets move in the universe, we call omnipotence or God. The assertion that this universal force can trouble itself about the destiny of each individual being, every smallest earthly bacillus, can be influenced by so-called prayers or other surprising things, depends upon a requisite dose of naivety or else upon shameless professional self-interest."
http://en.wikipedia.org/wiki/Nazism_and_Religion

Totta on että natsit kielsivät kaikenlaiset vapaa-ajattelijoiden organisaatiot. Niillä ei kirkon ja seurakunnan tavoin ollut suurta kannatusta muutenkin. Vielä tärkeämpää on kuitenki se, että vapaa-ajattelijat kannattivat sananvapautta ja humanismia. Näin ollen näiden organisaatioiden ateistinen luonne on täysin irrelevantti. Niitä ei kielletty ateismin vuoksi.

Olet myös väärässä sen suhteen, että ateismin määritelmä ei sulje pois uskonnollisuutta. Ateistit eivät usko persoonalliseen jumalaan, mutta he voivat (kuten Martin Bormann ja monet natsit) uskoa jumalaan luonnonlakien muodossa. Itseasiassa myös Einstein uskoi tällaiseen "jumalaan luonnossa". Hän tosin oli humanisti, kun taas natsien uskomuksena oli, että humanismi ei ollut sopusoinnissa todellisuuden kanssa. Yksi Hitlerinkin usein ilmentämä ajatus on, että heikompien tuhoutuminen on välttämättömyys ihmisyyden (tai minkä tahansa lajin) kukoistamiselle. Heikommalla tarkoitettiin yleensä geneettisesti heikkoja yksilöitä, joten natsismi oli tavallaan evoluutioteoriasta uskonkappaleen muodostanut ideologia.

Hyvä pointti huomata on myös se, että tämä ns. "positiivinen kristillisyys" oli poliittisiin tarkoitukseen räätälöityä.

pointeissasi kirjoitti:

Hitler mainitsee Lutherin lähinnä Mein Kampfissa, joka oli tarkoitettu pikemminkin propagandatarkoitukseen. Hitler unohtaa (arvatenkin tarkoituksella) mainita, että ennen tunnettua antisemitismista kirjoitustaan Lutherin asenne juutalaisia kohtaan oli aivan päinvastainen. Tämä näkyy esimerkiksi hänen kirjoituksessaan "Jeesus oli syntyjään juutalainen", jossa hän myös tuomitsee kristittyjen harrastaman juutalaisten vainoamisen. Toinen huomioita seikka on, ettei Luther missään vaiheessa kannattanut rodullista antisemitismiä tai "veren puhtautta". Hän päinvastoin kehoittaa kohtelemaan kristinuskoon kääntyineitä juutalaisia suopeasti. Tätä hän perusteli nimenomaan kristinuskoisilla argumenteilla. Natseille ei sen sijaan käynyt, että juutalaisia suvaittaisiin jos nämä luopuisivat uskosta tai kääntyisivät kristityiksi.

Lisäksi antisemitismi ei ole koskaan ollut kristittyjen yksinoikeus. Karl Marx oli myös kiivas antisemitismi. Ei se kuitenkaan tee natseista marxilaisia ja Hitler vihasi marxismia kristinuskon lisäksi (jälkimmäisen paljastaa Hitlerin käymät yksityiset keskustelut ja toisten natsien lausunnot).

Natsit eivät tosiaan rinnastaneet ateisteja kommunisteihin. Jos ateismia oltaisiin yleisesti pidetty kommunismiin rinnastettavana, silloin ei tietenkään ainakaan natsien johtoportaissa olisi ollut yhtäkään ateistia. Kuitenkin esimerkiksi yksi Hitlerin suuresti luottamista miehistä Martin Bormann (Hitlerin sihteeri, jolla oli siis erittäin suuri merkitys) oli julkisesti avoin ateismistaan:
"When we [National Socialists] speak of belief in God, we do not mean, like the naive Christians and their spiritual exploiters, a man-like being sitting around somewhere in the universe. The force governed by natural law by which all these countless planets move in the universe, we call omnipotence or God. The assertion that this universal force can trouble itself about the destiny of each individual being, every smallest earthly bacillus, can be influenced by so-called prayers or other surprising things, depends upon a requisite dose of naivety or else upon shameless professional self-interest."
http://en.wikipedia.org/wiki/Nazism_and_Religion

Totta on että natsit kielsivät kaikenlaiset vapaa-ajattelijoiden organisaatiot. Niillä ei kirkon ja seurakunnan tavoin ollut suurta kannatusta muutenkin. Vielä tärkeämpää on kuitenki se, että vapaa-ajattelijat kannattivat sananvapautta ja humanismia. Näin ollen näiden organisaatioiden ateistinen luonne on täysin irrelevantti. Niitä ei kielletty ateismin vuoksi.

Olet myös väärässä sen suhteen, että ateismin määritelmä ei sulje pois uskonnollisuutta. Ateistit eivät usko persoonalliseen jumalaan, mutta he voivat (kuten Martin Bormann ja monet natsit) uskoa jumalaan luonnonlakien muodossa. Itseasiassa myös Einstein uskoi tällaiseen "jumalaan luonnossa". Hän tosin oli humanisti, kun taas natsien uskomuksena oli, että humanismi ei ollut sopusoinnissa todellisuuden kanssa. Yksi Hitlerinkin usein ilmentämä ajatus on, että heikompien tuhoutuminen on välttämättömyys ihmisyyden (tai minkä tahansa lajin) kukoistamiselle. Heikommalla tarkoitettiin yleensä geneettisesti heikkoja yksilöitä, joten natsismi oli tavallaan evoluutioteoriasta uskonkappaleen muodostanut ideologia.

Hyvä pointti huomata on myös se, että tämä ns. "positiivinen kristillisyys" oli poliittisiin tarkoitukseen räätälöityä.

Lue lisää

Eikö yksi rautalanka riittänyt, pitääkö laittaa kokonainen kerä rautalankaa?

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8315923/38970214

Ateismi on vain ja ainoastaan sitä, että ei uskota jumaliin.

Ateismiin ei sisälly kommunismia.
Ateismiin ei sisälly natsismia.
Ateismiin ei sisälly juche-aatetta.
Ateismiin ei sisälly sosiaalidarwinismia.
Ateismiin ei sisälly minkäänlaisia tappokäskyjä.

Ateismi on vain ja ainoastaan sitä ettei uskota jumaliin.

"ennen tunnettua antisemitismista kirjoitustaan Lutherin asenne juutalaisia kohtaan oli aivan päinvastainen."

Aivan. Ja ikään kuin sillä olisi yhtään mitään merkitystä.
Ei vaikuta mihinkään asiaan millään tavalla. Vaikeata ymmärtää ilmeisesti?

Monet ateistit ovat nuorena olleet uskovia, monet uskovat ovat nuorena olleet ateisteja. Arvioidaanko heidät nuoruuden uskonsa mukaisesti, vai sen mukaan mihin ovat lopulta päätyneet?

Ja ilmeisesti se saksalainen piispa Martin Sasse siis EI JULKAISSUT natsi-Saksassa uutta painosta Lutherin Pyhää vihaa tihkuvasta pamfletista "Juutalaista ja heidän valheistaa" heti surullisenkuuluisan kristalliyön jälkeen? Jos siis edellä kerran oltiin väärässä? Vai julkaisiko kenties sittenkin?

"ei tietenkään ainakaan natsien johtoportaissa olisi ollut yhtäkään ateistia. Kuitenkin esimerkiksi yksi Hitlerin suuresti luottamista miehistä Martin Bormann "

Jep jep. Sillä mitä yksi natseista oli tai ei ollut, ei tietysti ole juuri mitään tekemistä laajan kokonaisuuden kanssa. Kuten ohessa on jo toistuvasti todettu, niin natsit sietivät myös homoja, jos nämä olivat korkea-arvoisia ja natseille hyödyllisiä.
Lisäksi jää edelleenkin se tosiasia, että valtaosa natsien yli-innokkaista apureista ja halukkaista pyöveleistä, sotilaista ja keskitysleirien vartijoista, olivat aivan tuiki tavallisia kristittyjä, jotka viettivät muuten kaikin tavoin perusnormaalia kristityn elämää kirkkokasteesta kirkkohäihin ja kirkkohautaan asti. Tämäkään fakta ei ole mihinkään muuttunut ja vaikeahan moista kaikkien hyvin tietämää faktaa olisikaan mitenkään kumota.

Tässä malliksi yksi ateistinatsien tyypillisistä hääkuvista - kuva Herman Göringin häistä, jotka pidettiin katedraalissa piispan vihkimänä kristityn hääkaavan mukaisesti, siis tyypilliseen ateistimalliin? Seremonian best man näkyy kuvan oikeasssa laidassa, hän oli Adolf Hitler.

http://seminarlar.azeriblog.com/public/blogs/seminarlar/2009/03/24/the_goring_wedding.jpg

"Ateistit eivät usko persoonalliseen jumalaan, mutta he voivat (kuten Martin Bormann ja monet natsit) uskoa jumalaan luonnonlakien muodossa."

Luonnonuskonnot ja panteismi eivät kylläkään ole ateismia ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä, joskin ateismin ja ateistin määrittelyssä on runsaasti erilaisia tulkintoja. Pääsääntöisesti Ihmiset jotka uskovat jumalaan vaikkapa sitten erilaisten luonnonuskontojen muodossa joissa ei ole persoonallista jumalaa, ovat siis pakanoita jotka harjoittavat luonnonuskontoja. Ja jos ihminen tekee mistä tahansa asiasta itselleen jumalan ja sitten uskoo tähän jumalaan, hän ei ole ateisti vaan jumalaan(sa) uskova.

"Luonnonuskonnon käsite ei ole yksiselitteinen, eivätkä kaikki uuspakanalliset uskonnot ole luontokeskeisiä. Esimerkiksi germaanisiin ja skandinaavisiin perinteisiin pohjautuvissa suuntauksissa uskonnon muut merkitykset saattavat olla ulkoista luontoa keskeisempiä"

Jos Hitlerin tavoitteena oli tuhota kristinusko ja korvata se uuspakanallisella germaanisella (luonnon)uskonnolla, jossa pääjumaluutena olisi Sallimus, niin on kyllä aivan selvää ettei tämä mahdu millään ateismin mihinkään tulkintaan, vaikka asiasta kuinka saivartelisi.

aina vaan kirjoitti:

Eikö yksi rautalanka riittänyt, pitääkö laittaa kokonainen kerä rautalankaa?

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8315923/38970214

Ateismi on vain ja ainoastaan sitä, että ei uskota jumaliin.

Ateismiin ei sisälly kommunismia.
Ateismiin ei sisälly natsismia.
Ateismiin ei sisälly juche-aatetta.
Ateismiin ei sisälly sosiaalidarwinismia.
Ateismiin ei sisälly minkäänlaisia tappokäskyjä.

Ateismi on vain ja ainoastaan sitä ettei uskota jumaliin.

"ennen tunnettua antisemitismista kirjoitustaan Lutherin asenne juutalaisia kohtaan oli aivan päinvastainen."

Aivan. Ja ikään kuin sillä olisi yhtään mitään merkitystä.
Ei vaikuta mihinkään asiaan millään tavalla. Vaikeata ymmärtää ilmeisesti?

Monet ateistit ovat nuorena olleet uskovia, monet uskovat ovat nuorena olleet ateisteja. Arvioidaanko heidät nuoruuden uskonsa mukaisesti, vai sen mukaan mihin ovat lopulta päätyneet?

Ja ilmeisesti se saksalainen piispa Martin Sasse siis EI JULKAISSUT natsi-Saksassa uutta painosta Lutherin Pyhää vihaa tihkuvasta pamfletista "Juutalaista ja heidän valheistaa" heti surullisenkuuluisan kristalliyön jälkeen? Jos siis edellä kerran oltiin väärässä? Vai julkaisiko kenties sittenkin?

"ei tietenkään ainakaan natsien johtoportaissa olisi ollut yhtäkään ateistia. Kuitenkin esimerkiksi yksi Hitlerin suuresti luottamista miehistä Martin Bormann "

Jep jep. Sillä mitä yksi natseista oli tai ei ollut, ei tietysti ole juuri mitään tekemistä laajan kokonaisuuden kanssa. Kuten ohessa on jo toistuvasti todettu, niin natsit sietivät myös homoja, jos nämä olivat korkea-arvoisia ja natseille hyödyllisiä.
Lisäksi jää edelleenkin se tosiasia, että valtaosa natsien yli-innokkaista apureista ja halukkaista pyöveleistä, sotilaista ja keskitysleirien vartijoista, olivat aivan tuiki tavallisia kristittyjä, jotka viettivät muuten kaikin tavoin perusnormaalia kristityn elämää kirkkokasteesta kirkkohäihin ja kirkkohautaan asti. Tämäkään fakta ei ole mihinkään muuttunut ja vaikeahan moista kaikkien hyvin tietämää faktaa olisikaan mitenkään kumota.

Tässä malliksi yksi ateistinatsien tyypillisistä hääkuvista - kuva Herman Göringin häistä, jotka pidettiin katedraalissa piispan vihkimänä kristityn hääkaavan mukaisesti, siis tyypilliseen ateistimalliin? Seremonian best man näkyy kuvan oikeasssa laidassa, hän oli Adolf Hitler.

http://seminarlar.azeriblog.com/public/blogs/seminarlar/2009/03/24/the_goring_wedding.jpg

"Ateistit eivät usko persoonalliseen jumalaan, mutta he voivat (kuten Martin Bormann ja monet natsit) uskoa jumalaan luonnonlakien muodossa."

Luonnonuskonnot ja panteismi eivät kylläkään ole ateismia ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä, joskin ateismin ja ateistin määrittelyssä on runsaasti erilaisia tulkintoja. Pääsääntöisesti Ihmiset jotka uskovat jumalaan vaikkapa sitten erilaisten luonnonuskontojen muodossa joissa ei ole persoonallista jumalaa, ovat siis pakanoita jotka harjoittavat luonnonuskontoja. Ja jos ihminen tekee mistä tahansa asiasta itselleen jumalan ja sitten uskoo tähän jumalaan, hän ei ole ateisti vaan jumalaan(sa) uskova.

"Luonnonuskonnon käsite ei ole yksiselitteinen, eivätkä kaikki uuspakanalliset uskonnot ole luontokeskeisiä. Esimerkiksi germaanisiin ja skandinaavisiin perinteisiin pohjautuvissa suuntauksissa uskonnon muut merkitykset saattavat olla ulkoista luontoa keskeisempiä"

Jos Hitlerin tavoitteena oli tuhota kristinusko ja korvata se uuspakanallisella germaanisella (luonnon)uskonnolla, jossa pääjumaluutena olisi Sallimus, niin on kyllä aivan selvää ettei tämä mahdu millään ateismin mihinkään tulkintaan, vaikka asiasta kuinka saivartelisi.

Lue lisää

Olet jälleen kerran väärässä. Ateismi on sitä, ettei usko persoonalliseen jumalaan/jumaliin. Jos panteismi on vapaa yliluonnollisista/mystisistä vaikutteista, mutta käyttää terminologiassaan sanaa "jumala", se voidaan hyvin lukea vastaavan ateismia. Tekeekö uskonnollisen metaforian käyttäminen sitten myös jostain uskovaisen (siinä merkityksessä kuin se yleensä ymmärretään)? Jos käytän esimerkiksi ilmaisua "tämä on syntiä periaatteitamme vastaan", se ei varmasti välttämättä tarkoita, että näkisin näissä "periaatteissa" mitään jumalaista.

"Metaphysical atheism is based on metaphysical monism—the view that reality is homogeneous and indivisible. Absolute metaphysical atheists subscribe to some form of physicalism, hence they explicitly deny the existence of non-physical beings. Relative metaphysical atheists maintain an implicit denial of a particular concept of God based on the incongruity between their individual philosophies and attributes commonly applied to God, such as transcendence, a personal aspect, or unity. Examples of relative metaphysical atheism include pantheism, panentheism, and deism."
http://en.wikipedia.org/wiki/Atheism#Theoretical_atheism

Totta onkin, ettei tämmöinen "panteismi" (tai miksi sitä nyt kutsuukaan) käytännöllisesti eroa mitenkään ateismista. Mitä "epäateistista" esimerkiksi tuo Bormannin sitaatti sisältää? Muuta kuin että hän mainitsee siinä sanan "jumala". Mutta "jumalaa" hän tässä käyttää synonyyminä luonnonlaeille. Ateisti voi myös sanoa: "järki on minun ainoa jumalani". Tässäkin yhteydessä voisi ajatella, että sana "jumala" pikemminkin kätkee sisäänsä suuren kunnioituksen ja arvostuksen tunteen, eikä mitään uskoa johonkin persoonalliseen henkiolentoon. Martin Borrman on myös englanninkielisessä Wikipediassa kategoroitu ateistiksi (German atheists), joten tätä jumala -sanaan takertumista voi pitää lähinnä vain kielellisenä saivarteluna, mitään käytännöllistä merkitystä sillä ei sitten olekaan.

Mitä sitten tulee esimerkiksi Göringin häihin. Tiedän moniakin ateisteja, jotka ovat järjestäneet itselleen tavanomaiset kirkkohäät. Ateistilla ei ole tarvetta uskoa "väärien rituaalien" suututtavan mitään persoonallista jumalaa tai että näillä rituaaleilla olisi ylipäänsä mitään yliluonnollista vaikutusta. Todennäköisemmin tällaisten kulttuurillisten rituaalien pakonomainen välttäminen kertoo siitä, että henkilö luulee niillä olevan yliluonnollista vaikutusta. Muslimit ovat yksi tällainen esimerkki. En ole kuullut, että harras muslimi olisi nainut kirkollisesti.

ole ateisti kirjoitti:

Ihan vaan lyhyesti rautalangasta:

Hitler ei suinkaan yrittänyt hävitää uskontoja maailmasta,
vaan hän yritti korvata kristinuskon kokonaan uudella, itse
luodulla germaanisella pakanauskonnolla.

Ateistit eivät yritä luoda uusia uskontoja.
Vanhoissakin on jo tarpeeksi kestämistä.

Muslimitkin haluaisivat korvata kristinuskon uudella uskonnolla
ja kristinusko on heille ongelma. Muslimit eivät ole ateisteja.

Kristitty ei ilmeisesti taaskaan osaa katsella oman napansa
ulkopuolelle ja kuvittelee että kaikki kristinuskon vastaisuus
olisi aina ateismia. Aika pöyhkeää omahyväisyyttä.

Myöskään sana pakana ei tarkoita ateistia. Sitäkään kristityt
eivät näytä tietävän. Pakanuus tarkoittaa pakanauskonnon
harjoittamista ja pakana on siis pakanauskonnon harjoittaja.

Ateistit eivät harjoita uskontoa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakanuus

Lue lisää

"Ateistit eivät harjoita uskontoa."

"In Western culture, atheists are frequently assumed to be irreligious or unspiritual.[7] However, religious and spiritual belief systems such as forms of Buddhism that do not advocate belief in gods, have been described as atheistic.[8] Although some atheists tend toward secular philosophies such as humanism,[9] rationalism, and naturalism,[10] there is no one ideology or set of behaviors to which all atheists adhere."
http://en.wikipedia.org/wiki/Atheism

Tuo on siis täyttä potaskaa. Ateistit voivat harjoittaa uskontoa. Ateistit VOIVAT uskoa moraalisiin arvoihin, vai eivätkö?

näin on kirjoitti:

"Even today, National Socialism's racial thinking has implacable opponents. Freemasonry, Marxism, and the _Christian churches_ make common cause in this matter. World Freemasonry conceals its Jewish plans of world domination behind slogans of "humanity." The Jew and the Turk can achieve its degrees just as well as the Christian. Marxism has the same goals as Freemasonry. To conceal its true aims, it used the slogan of "Equality, Freedom, and Brotherhood." Under Jewish leadership, Marxism wants to unite everything "that has a human face.

...

_The Christian church_, _above all the Roman Catholic Church_, rejects racial thinking by claiming that "All men are equal before God." _All who are of the Christian faith_, be they Jew, a Negro from the jungle, or white, are better and more valuable to it than a German who is not a Christian. Saving faith is the only bond.

...

Why do we find the nonsense about human equality in Freemasonry, Marxism, and the _Christian church_? All three are more or less striving for world power. They therefore have to be "international." They can never accept racial, ethnic, or national ties between people without giving up their goals. ""
http://www.calvin.edu/academic/cas/gpa/hjhandbuch.htm

Natsien "uskontona" oli tosiasiassa ateistinen käsitys ikuisesta sopeutumistaistelusta, jossa vahvimmat yksilöt/rodut hallitsivat heikompia. Natsi-propaganda ei tosiaan jätä epäilystä tästä. Rudolf Hess totesi: "kansallissosialismi ei ole muuta kuin sovellettua biologiaa". Nürembergin oikeudenkäynneissä otettiin myös esille natsien dokumentoidut suunnitelmat tuhota kristinusko sodan jälkeen.

Lue lisää

Jos natsit olisivat vastustaneet kristinuskoa ihan julkisesti ja kiistämättömästi, niin holokausti ei olisi toteutunut siinä mittakaavassa kuin tapahtui.

Antisemitismin historia on paljon pidempi kuin kristinusko, mutta 400-luvusta eteenpäin se kehittyi erityisesti katolisen kirkon retoriikassa. 1800-luvulle mennessä siitä oli alkanut muuntua rotuopin suuntaan, ehkä toisaalta Darwinin teorioiden pohjalta, mutta niinhän me elämme maailmassa, jossa kaikki voivat vaikuttaa toisiinsa.

Sekasotkusta sitten puhkesi 1800-luvun loppuun mennessä ja 1900-luvun alkupuolella Paavien lausuntoja, jotka kuulostavat siltä kuin natsi puhuisi. Kun Vatikaani teki sopimuksen (Concordat) natsi-Saksan kanssa, se asettui natsien puolelle. Eri valtiot ja niiden kristilliset johtajat toteuttivat ihan sumeilematta natsien politiikkaa ja nosti kätensä tervehdykseen kuin kuka tahansa natsi.

Natsien politiikka taas tunsi hyvin katolisen kirkon antisemitistisen historian. Hitler vieläpä siinä määrin, että Kansallissosialistisen puolueen kehitykseen saattoi jossakin määrin vaikuttaa mm. Karl Lueger, kristillis-sosialistisen puolueen johtaja (jota Hitler piti suuressa arvossa). Hitlerin juutalaisviha (jota hän perustelee mm. Minun taisteluni-kirjassaan) heijastelee Paavien lausuntoja ja kristillisen antisemistismin pitkää historiaa.

Vaikka natsien perimmäinen tarkoitus olisi ollut tuhota kristinusko ja korvata kristinusko germaanisella uskonnolla (kuten se pitkälti onnistui tekemään). Se ratsasti kristillisellä terminologialla, antisemitismillä ja arvoilla. Loppuviimeksi taistelussa oli kyse paljosta muustakin kuin juutalaisten tuhoamisesta, koska sillä tavalla oli tarkoitus puhdistaa veri saastasta. Bolshevikit taas olivat lähes synonyymi juutalaisten kanssa ja jo ensimmäisellä vuosituhannella katolisen kirkon retoriikassa juuri juutalaiset olivat jumalankieltäjiä, koska kielsivät Jeesuksen messiaanisuuden ja jumalallisuuden (juutalainen = ateisti = bolshevikki).

Jos natsit siis tällöin olisivat olleet todella kristinuskoa vastaan, niin mille puolelle tarkkaan ottaen silloin olisivat päätyneet asteikolla: kristitty vs. ateisti?