Jos kirjastojen ominaishajua myytäisiin purkissa, ostaisin sitä. Siihen kiteytyy yksinäisyys lapsuuden sadepäivät.
Kirjastojen ominaishaju
sogyal
81118
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kirjastot, antikvariaatit, vanhat kirjat... Kaikissa sama tuoksu. En sanoisi sitä hajuksi, sillä se ei ole vastenmielinen.
Haistelen usein kirjoja lukiessani niitä. Vanhojen kirjojen tuoksusta tulee mieleen välitunnit koulun kirjastossa.
kaikki kirjastot ja antikvariaatit samalta tuoksu, eihän nuo nykyiset kliiniset kirjastot tuoksu oikein miltään. Mutta samaa mieltä noin yleensä, kirjaa pitää nuuskia! Pahimmat tapaukset ovat olleet tupakka ja ykä sekaisin, tai siis se tietty 60-70-luvun kirjoista tuttu ällistyttävästi ykää muistuttava löyhkä. Parhaimmat ovat juuri tämä mainittu antikvariaatin tuoksu, ai-jai!
Kuinkas muuten välitunteja koulun kirjastossa vietettiin? Jaa niin, tosiaan, lukioasteella.
Eiväthän nämä uudet suuret kirjastot tuoksu alkuunkaan samalta kuin vanhat, pienet ja pölyiset. Ja varsinkin niiden varastot! Olin kerran kesätöissä pienessä kunnankirjastossa, joka ei edes ollut joka päivä auki. Se oli hino paikka: pieni, kodikas ja hyväntuoksuinen.
Koulun kirjastossa vietin välitunteja ala-asteella. Olin pahasti koulukiusattu, ja opettajat yrittivät suojella minua antamalla minun viettää välitunteja kirjastossa lukitun oven takana lukemassa, kun kerran siitä pidin.
Jotenkin nousi heti mieleen P. Tammisen Piiloutujan maa, jossa siis esitellään hieno valikoima paikkoja, jonne kansalainen saattaa "kadota", joissa suurella varmuudella saa olla rauhassa. Pieni kunnankirjaston varasto, kun itse laitos on suorastaan kiinni, siinä on meininkiä! Ja kun assosioimaan lähti, myös Kafkan joiltakin osin haikailema kirjoitusympäristö jonkinmoisessa myyränkolossa, niin ja niin monen lukitun oven takana (taitaa nämä nousta pintaan siksikin, että tässä taloyhtiössä tehdään useissa asunnoissa kosteusvaurioremppaa ja katuporataan lattiaa pois).
Taisi olla vähän monijakoinen ratkaisu se uhrin eristäminen? Vai toimiko se noin laajemmin ottaen?
Minä rakastan sinua
niin kuin vierasta maata
kalliota ja siltaa
niin kuin yksinäistä iltaa, joka tuoksuu kirjoille.
mielleyhtymiini tuossa yllä :-)
http://www.cbihateperfume.com/in-the-library.html
Kyllikki, tahdon että tuoksut kirjastolta... anna kun minä nuuhkaisen taas.. oooo