Isä ja hänen vaimonsa olivat tehneet keskinäisen hallintatestamentin, joka antaa hallinta- ja käyttöoikeuden kaikkeen omaisuuteen. Isän kuoltua hänen leskellään on nyt ko. oikeus. Mitähän tämä oikeus käytännössä merkitsee? Hänellä on ainakin oikeus pitää talo hyvässä kunnossa;-) Varmaan syntyy keskustelua siitä, mitkä kulut kuuluvat leskelle ja mitkä perikunnalle. Olisko kenelläkään tietoa asiasta? Olen käsittänyt, että leski ei voi yksin tehdä mitään päätöksiä vaan perikunnan on päästävä yksimielisyyteen esim. remonteista ja että perikunta osallistuu remontteihin, jotka ovat ns. peruskorjauksia tai -parannuksia.
Toinen asia mikä kovasti kiinnostaa on lesken oikeus hallinnoida pankkitalletuksia. Olen käsittänyt, että ilman perikunnan antamaa valtuutusta hän ei voi tilejä hallinnoida mielensä mukaan?
Ei kai tässä muuta kuin vaatimaan lakiosuutta ja vääntämään kättä lesken kanssa, joka on jo ilmoittanut, että emme tule saamaan mitään ennen kuin hän kupsahtaa.
Toinen asia mikä kovasti kiinnostaa on lesken oikeus hallinnoida pankkitalletuksia. Olen käsittänyt, että ilman perikunnan antamaa valtuutusta hän ei voi tilejä hallinnoida mielensä mukaan?
Ei kai tässä muuta kuin vaatimaan lakiosuutta ja vääntämään kättä lesken kanssa, joka on jo ilmoittanut, että emme tule saamaan mitään ennen kuin hän kupsahtaa.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Ihan ekaks vaaditte lakiosanne - verothan joudutte joka tapauksessa maksamaan.
Tokaks täytyy leskelle avata pankkitili, johon tulevat hänen omat tulonsa/eläkkeensä sekä omaisuuden tuotot, joihin hän on oikeutettu. Kaikki muut pankkitilit ovat kuolinpesän omaisuutta.
Olen seurannut ystäväni samankaltaista tilannetta, jossa on lukuisia ongelmia. Nämä omaisuutta hallitsevat lesket eivät yleensä osaa erottaa kuolinpesän varoja omistaan ja soppa on syntynyt.
Suosittelen tutustumista Perintökaaren hallintaoiketta käsittelevään osaan.
Tsemppiä.
että leski ei tosiaankaan osaa erottaa mikä kuuluu hänelle ja mikä kuolinpesälle ja että hän voi yrittää käyttää kuolinpesän pankkitalletuksia omien kulujensa maksamiseen. Isällä ja hänen vaimollaan oli onneksi erilliset tilit.
Löysin netistä tällaisen maininnan: "On kuitenkin huomattava, että käyttö- tai hallintaoikeustestamentit eivät välttämättä sovellu kaikkeen omaisuuteen esimerkiksi pankkitalletuksiin, koska leski ei voi vastoin omistajatahon suostumusta käyttää vapaasti tilivaroja koron ylittävältä osaltaan pelkästään hallinta- tai käyttöoikeuden perusteella. Myöskään hallinta- tai käyttöoikeustestamenteilla ei voida loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaansa."
Eli meidän pitää olla nyt tarkkoja noin tilivarojen suhteen. Leskellä ei ole oikeutta niitä vapaasti käyttää ilman kuolinpesän osakkeiden lupaa, mutta se voi olla vaikea lesken ymmärtää tai uskoa.
http://209.85.135.132/search?q=cache:xOaxpCujSkUJ:www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/sisalto/ hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen&cd=5&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
Siitä tulee varmasti myös kädenvääntöä, että mitä kuluja talon osalta kuuluu lesken maksaa ja mitä kuolinpesän.
Pitääpä tutustua tuohon Perintökaaren hallintaoikeutta käsittelevään osaan. Kiitos vinkistä!
Eikös se tämä käsittele hallintaoikeutta? 12 luku Testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Tämä 3 § kiinnostaa:
"Sillä, joka on testamentilla saanut käyttöoikeuden omaisuuteen, on oikeus hallita sitä ja saada sen tuotto. Omaisuutta hallitessaan hänen on otettava varteen myös omistajan oikeus ja etu. Muuhun omaisuuteen älköön sitä sekoitettako, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö anna siihen aihetta.
Käyttöoikeuden haltijan on vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla."
ja 5 § myös:
"Rahavarat on käyttöoikeuden haltijan sijoitettava omistajan nimiin varmalla tavalla ja tuottavasti, jollei omistaja tai, milloin hänen suostumustaan ei saada, oikeus ole antanut lupaa toisin menetellä."
Parhaimmillaan hallintaoikeustestamentti on tosi hyvä keino vähentää perintöveroja tai jopa mollata ne, jos perijöitä on paljon ja hallintaoikeuden saaja ei ole kovin vanha.
Esimerkiksi voi testamentata omaisuuden suoraan lapsenlapsille ja antaa hallintaoikeuden lapsille. Lopputulos on oleellisesti sama kuin jos olisi testamentannut lapsille mutta ilman että valtiolle menee yhteensä 26% omaisuudesta perintöveroina.
Kannattaa myös muistaa että leskellä on joka tapauksessa elinikäinen oikeus asua yhteisessä asunnossa, sitä ei saa pois edes lakiosasta riitelemällä.
Meidän tapauksessa käteisvarat talletettiin pankkiin niille perustetulle tilille. Tilille kenelläkään ei ole nosto-oikeutta, ei siis leskelläkään, mutta hänelle on kirjattu oikeus nostaa omaisuuden tuotto, eli tässä tapauksessa korot kerran vuodessa. Ne siirtyvät automaattisesti lesken tilille määräpäivänä.
Hallintaoikeuden haltijalla on velvollisuus säilyttää varat ja esim. pitää talo kunnossa.
Niin kauan kuin kaikki ovat sovussa asioita on melko helppo hoitaa, esimerkiksi pankkitilillä arvoaan menettävät rahat voi sijoittaa vaikka osakkeisiin silloin kun ne ovat halpoja. Tai vaikka laittaa esim. Seligsonin rahamarkkinarahastoon joka on pankkitiliä hieman tuottoisampi ja isoille summille (yli 100.000 euroa) huomattavasti turvallisempi.
Ja mikäli sopua löytyy niin hallintaoikeuden saanut voi vaikka lainata rahoja korottomasti niille jotka ovat rahantarpeessa. Toki pitää huolehtia että rahat ovat "turvassa" eli vakuudet pitää olla.
Tuollanen kai se pitää meilläkin perustaa. Hassua vaan, että rahat mällöttää tilillä, ilman että niistä on kenellekään hyötyä, että en ymmärrä tässä suhteessa mikä itu hallintatestamentilla on tilivarojen suhteen??
Hallintaoikeiden haltija saa rahatalletusten korot. Pääomaan hän ei saa koskea.
Eivät taleltuskorot ole aina olleet näin alhaalla ja saahan määräaikaistalletuksista hiukan enemmän.
Leskellähän on oikeus asua loppuikänsä yhteisessä asunnossa, mutta hän on itse ilmaissut, että haluaa muuttaa pois. Talon myyntinhän hän tarvitsee kuolinpesän osakkaiden luvan ja tullee sen saamaan. Tässä yhteydessähän kuolinpesä menee jakoon?
Saa ne rahat sijoittaa tuottavamminkin jos kaikki ovat yksimielisiä.
Pankkitilillä pidetyistä rahoista häviävät kaikki, leski ei saa tuottoa ja inflaatio syö perillisten osuudet.
Yleensä perintöriidat eivät kannata, riitelemällä saa hävitettyä isonkin perinnön.
Ei pysty sanomaan noin vähäisillä tiedoilla, pitäisi tietää mitä omaisuutta on asunnon lisäksi ja ovatko määräajat kuluneet umpeen.
Mitä on nuo määräajat kuolinpesän jaon suhteen, jotka voi mennä umpeen?
Aiemminkin olen kirjoittanut että hallintaoikeus loppuu kun yhteinen koti myydään, mutta sitten tulee se iso mutta.
Leski voi hallita yhteistä kotiaan vaikkei asukkaan siinä eli hän voi laittaa sen vuokralle ja kustantaa sillä uudessa paikassa asumisen ja kun kaikki tietävät yleensä vuokrauskäytössä asunnot pääsevät vähän repsahtamaan.
Eli leskelle syntyy neuvottelutilanne että jospa sittenkin siirretään hallintaoikeus uuteen asuntoon.
Eli talon myynti ei välttämättä meinaa kuolinpesän jakoa ja perillisten täytyy pitää ahneus kurissa ja neuvotella lesken kanssa järkevistä vaihtoehdoista, voihan olla että lesken osuus talosta kattaa suurimman osan uudesta asunnosta ja ylijäämän leski voi luovuttaa jakoon. Pahimmassa vaihtoehdossa perilliset eivät saa mitään.
Mua ei tuo yhteisomistus isän vaimon kanssa kiehdo, että jos lahjottaisin talo-osuuteni hänelle tai ketä nyt kiinnostaa? Ensin pitää vissiin tehdä ositus, ennen kuin voi lahjoittaa. Perintövero menee itsellä kuitenkin ja lahjavero tulee kenelle sen sitten lahjoittaa. Tai jos myis osuuden hintaan 5 euroa? Verottaja taitais iskeä kimpuun.
Siinä on vaan omat sääntönsä, pitää tehdä ennen perunkirjoitusta eikä omaisuuteen saa kajota eli ei saa käyttää eikä ottaa pientäkään esinettä.
Muuten menee tuplaverot.
Tässäkin tapauksessa leski on edelleen vastuussa siitä, että hallintaoikeuden alaista omaisuutta hoidetaan hyvin.
Perilliset eivät ole aheita, jos vaativat lain noudattamista. Ei lesken ole pakko käyttää hallintaoikeuttaan, jos ehdot eivät miellytä.
Niin jos aikoo tehokkaasti luopua mutta tässä tapauksessa tehokkaasti luopuminen ei kuitenkaan onnistu koska luopuminen ei mene perintökaaren mukaisesti eikä ole ehdoton luopuminen koska luovun vain osasta perinnöstä, joten luopuminen on tosiaan ns. tehoton. Tehoton luopuminen tarkoittaa taas sitä, että tuplaverotus tosiaan tulee. Minulle perintövero ja saajalle lahjavero. Puhutaan kai ns. perinnön edelleenluovutuksesta.
Tässä tapauksessa lakiosavaatimus tuntuu ainakin luonnolliselta, koska leski ei ole mitään sukua ja muutenkin vieras. Yhteisomistuskin hänen kanssaan tuntuu perin oudolta.
Oliko tämä ns.uusperhe,siis isällä uusi vaimo,joka kirjoittajalle täysin vieras?Oliko koti hankittu yhdessä?Leskellä joka nai lesken ei ole oikeutta jäädä asumaan yhteiseen asuntoon,jos sen omistaa esim.edellisestä avioliitosta olevat lapset.Asiasta saa tietoa uusperheellisten liitosta ja kannattaa tarkistaa,jos vähänkään mietityttää.Hallintaoikeus kumoutuu lakiosa vaatimuksella,ymmärtääkseni.
On. Hallintaoikeus tosiaan kumoutuu lakiosavaatimuksella paitsi ei yhteisen asunnon ja koti-irtaimiston osalta.
Onko näin? Ja jos on, niin jotain lakia tähän?
no eiku ihan aikuisen oikeesti maininta tästä löytyy useasta kirjassa. Yksi niistä on Suomen jäämistöoikeus II (vuodellta 200) s. 425:
"Käyttöoikeus ei milloinkaan voi loukata lakiosaa. Perillisen on saatava lakiosansa rajoituksista, toisin sanoen myös käyttöoikeuden tuomista rajoituksista vapaana."
Kunhan muistaa tosiaan sen, että yhteisessä käytössä ollut asunto ja siinä oleva irtaimisto on lailla suojattu myös lakioikeusvaatimuselta. Muu perintö, pankkitalletukset, auto, tontit yms. kuuluu lakiosasaataviin.
Eipä muuten ole leskellä oikeutta asua asunnossa,jos sen ennestään omistaa kolmaskin osapuoli,kuten esimerkiksi edelllisetä avioliitosta olevat lapset.Jos avioidut lesken kanssa,jolla on lapsia ja he omistavat jo kuolleen vanhampansa osuuden talosta,ei uudella puolisolla ole oikeutta jäädä asumaan tähän asuntooon puolison kuoltua.Eikä testamentin tekijä voi antaa hallintaoikeutta kuin vain omaan omistamaansa osuuteen,ei siis koko osuuteen(lapsien osaan).Hirvittävän kinkkisiksi asiat muuttuu,kun kyseessä on uusperhe.
ovatko sama asia, ei ainakaan kuulosta siltä noin äkkiseltään?
Kyllä siinä Aarnion siteeratussa tekstissä ihan samasta asiasta puhutaan.
Meillä pesänselvittäjä/jakaja teki jaon, niin siinä oli laskettu leskelle hallintaosuus, ½ perinnöstä, vaikka lakiosavaatimus on tehty. Ko perintöön ei kuulu yhteinen koti/irtaimisto. Eli väärinkö meni? Mitäs nyt pitää tehdä?
Avio-oikeuden perusteellahan leski saa puolet perinnöstä. Jos leski on köyhempi kuin vainaja lesken ja vainajan omaisuus lasketaan yhteen ja puolet omaisuudesta menee leskelle ja puolet perikunnalle. Jos taas leski on varakkaampi kuin vainaja hänen ei tarvitse antaa tasinkoa.
Eihän tuo nyt tähän liity ollenkaan, siis vastauksesi. Ymmärsin, että kysyjän tapauksessa pesä oli jo jaettu ja hänen perintöosuudestaan puolet jäi lesken hallintaan, puolet eli lakiosan sai kunsitä vaati. Kysymys siis lienee ollut se, että onko oikein, että lesken hallintaan jäi puolet? Noiden joidenkin kommenttien perusteella ei näin ole kun hallittava perintö ei ole asunto ja irtaimistoa.
>>Avio-oikeuden perusteellahan leski saa puolet perinnöstä.
en ymmärrä kysyjän tilannetta, siksi laitoinkin otsikoksi enpä tiedä;-) Onkohan leskellä hallintaoikeustestamentti vai mistä lie kyse? Ja tosiaan käytin väärin käsitettä perintö kun olisi pitänyt puhua avio-oikeuteen kuuluvasta omaisuudesta ja tasingosta ja silleen. Nämä lakikiemurat on tosi mielenkiintoisia!
Hallintaoikeus asuntoon, kesämökkiin yms = hän voi päättää kuka käyttää sitä, tai vuokrata ja pitää itsellään saadut vuokratuotot. Peruskorjaukset teette yhteisellä päätöksellä, käyttökuluista vastaa leski.
Talletukset = leski nauttii korkotuotoista, pääoma kuuluu omistuoikeuden haltijalle.
Vanhempani ovat tehneet testamentin. Testamentissa eloon jäänyt saa kaiken omaisuuden hallintaoikeudella, omistamisesta tai omistajista ei puhuta mitään. Vanhemmillani on kesämökkikiinteistö. Kuka sen nyt omistaa? Automaattisesti perillisetkö? Miten se dokumentoidaan? Kuka maksaa kiinteistöveron? Miten se käsitellään verotuksessa, testamentissa on toivottu ettei lakiosuutta vaadittaisi, eikös siitä ainakin joudu veron kuitenkin maksamaan?
Toisen puolison kuoltua ja jos ei ole avioehtoa tehty käsittääkseni leski omistaa puolet omaisuudesta, eli esim. siitä kesämökistä puolet ja rintaperilliset toisen puolen jaettuna perillisten määrällä. Kiinteistövero tulee hallintaoikeuden haltijan maksaa. Leskellehän ei tule perintöveroa kun on hallintatestamentti, mutta lapsille perintövero lasketaan perukirjan ilmoituksen mukaan. Hallintatestamentti pientää kuitenkin lasten perintöveroa, koska omaisuutta rasittaa hallintaoikeuks eli omaisuus ei lasten käytettävissä. Vähennyksen määrä riippuu lesken iästä, mitä nuorempi leski sitä pienempi perintövero lapsille. Lapsilla on oikeus vaatia lakiosuutta, vaikka testamentissa on toivottu, ettei sitä vaadittaisi.
Täydentäisin tuota hieman.
Järkevässä hallintaoikeustestamentissa on määräys että perintöverot voi maksaa pesän varoista. Muussa tapauksessa lapset joutuvat maksamaan verot heti ja saavat omaisuuden kymmenen tai kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Voipi aiheuttaa riitoja tai lakiosan vaatimista, etenkin jos omaisuutta on paljon.
Perintöveron alennus voi olla huomattavakin, 50% jos leski on nuori, 80-vuotiaallakin vielä 30%. Tietenkin useimmat perinnöt ovat niin pieniä ettei tällä ole merkitystä. Ja muitakin tapoja on suunnitella.
Esimerkiksi minulla oli kolme lapsetonta tätiä, ilman suunnittelua perinnöt olisivat kiertäneet tädiltä tädille ja valtiolle olisi mennyt joka välissä kolmannes. Kun testamentilla nämä kiertävät perinnöt hajautettiin suureen määrään pikkuperintöjä jotka menivät kaksi sukupolvea nuoremmille niin käytännössä päästiin verotta.
>>testamentissa on toivottu ettei lakiosuutta vaadittaisi, eikös siitä ainakin joudu veron kuitenkin maksamaan?
"Jos perillinen ei lakiosaansa vaadi, ei häntä myöskään (saamatta jäävästä) perinnöstä veroteta."
Tämä pitää paikkansa. Sinun tapauksessasi kuitenkin saat perintöä, josta sinua myös verotetaan. Saat omaisuutta omistusoikeudella, jota rasittaa lesken hallintaoikeus.
Jos vaadit lakiosuutesi, saat sitä vastaavan perinnön omistusoikeudella ilman lesken hallintaoikeuden muodostamaa rasitetta. Tästä maksat tietysti suuremman veron kuin rasitteellisesta perinnöstä.
Se, saatko lakiosasi omaan hallintaasi, riippuu siitä, onko perittävän jäämistössä lakiosaasi riittävää muuta omaisuutta kuin puolisoiden yhteinen asunto ja koti-irtaimisto. Niiden hallintaoikeus kun kuuluu leskelle rintaperillisten esittämistä lakiosavaatimuksista huolimatta.
Ööh, mutta miten ajatukset sekaisin -tilanne eroaa mun tilanteesta sen jälkeen kun testamentti astuu voimaan? Erona on, että siinä testamentissa on toivomus, ettei lakiosaa vaadittaisi, mutta kyllähän verottaja iskee kimppuun mun käsittääkseni vaati sitä lakiosaa tai ei, mutta iskee vain tiukemmin persuuksiin jos lakiosaa vaatii, koska veroa ei pienennä lesken hallintaoikeus. Riippuu sitten perinnön suuruudesta paljonko puraisee, 19 999 euroonhan asti perinnöstä ei mene veroa ollenkaan ja 20 000 eurosta menee 100 euroa jne.
Meidän tapauksessa on muutakin perintöä kuin yhteinen asunto ja koti-irtaimisto. Riittävätkö nämä kattamaan lakiosat jää nähtäväksi. Jos ei niin käsittääkseni lakiosa toteutetaan siltä osin kuin nämä varannot riittävät?
Mitä tapahtuu verotuksellisesti jos perunkirjoituksen yhteydessä siirretään kesämökkikiinteistö lapsille lesken toivomuksesta?
Onko sinulla sirkkuliisa joku peruste tuohon, että hallintaoikeudellinen maksaa kiinteistöveron? Eikö se ole nimenomaan omistajan velvollisuus, vai tarkoitatko, kun tämä leski omistaa puolet, eli suurimman osan. Mitä kautta lainhuuto korjaantuu? Jos myymään joutuu niin periaatteessahan myydä saa se , jolla on lainhuuto, vai mitä? Toisaalta taas , nykyisessä lainhuudossa on kuollut osapuoli myös, tuleeko kyseeseen selvennyslainhuuto? Kenen se sitten pitää hoitaa?
Esimerkiksi isäni testamenttasi perintötilan lapsenlapsilleen niin että koko muulle suvulle jätettiin hallinta- ja käyttöoikeus.
Tällä varmistui että tilaa ei voida myydä ilman koko suvun yhteistä päätöstä.
Kun jokainen lapsennlapsista saa 20.000 euroa verottomana ja maatilan arvo supistui hallintaoikeuksien ansiosta puoleen, verojakaan ei mennyt.
Nämä jutut pitää tehdä silloin kun perittävä on elossa ja oikeustoimikelpoinen.
Mikäli asiaan ryhdytään vasta perunkirjoituksessa niin keinot ovat vähissä.
Menee sekä perintövero että lisäksi samansuuruinen lahjavero elleivät kaikki perimysjärjestyksessä ennen olevat luovu perinnöstä.
Toki asian voi hoitaa ilman veroseuraamuksia siten että pesä ositetaan, lapset saavat kesämökin ja leski saa osuutensa muusta omaisuudesta. Mikälä siis muuta omaisuutta on riittävästi.
Ihmetyttää kun ihmiset eivät hoida asioita ajoissa, silloin erittäin harva joutuisi maksamaan koko perintö- tai lahjaveroa. Ikäväähän se tietenkin on, mutta usein vanhat ihmiset ymmärtävät oikein hyvin että asiat kannattaa pistää järjestykseen kaiken varalta.
Tällaisesta kirjasta luin kuin Suomen jäämistöoikeus (1999) Omistajan oikeussuoja ja lesken käyttöoikeus sivulta 374 :
"Vaikka kiinteistövero kuuluukin lain mukaan omistajan maksettavaksi, leski on velvollinen maksamaan sen omistajan puolesta. Samoin julkisoikeudelliset maksut, kuten jätevesimaksut ja katurasitusmaksut voidaan periä suoraan leskeltä tarvitsematta kääntyä omistajan puoleen." Sitten on vielä lisäys, että näitä maksuja voi regressiteitse, mitä se sitten tarkoittaakin periä leskeltä, jos ne on poikkeuksellisesti peritty omistajataholta. Olen jostain muualtakin lukenut saman kommentin kiinteistöverosta.
Niin tuosta lainhuudosta en tiedä mitään!
Äitini on sairastanut alzheimerintautia 10 vuoden ajan. Hän ja jo kuollut isäni olivat tehneet hallintatestamentin, jonka kaikki lapset hyväksyivät. Vanhempi sisareni kuoli melko pian isän kuoleman jälkeen, häneltä jäi 7 lasta. Nuoremmat 3 sisarta ovat hoitaneet äidin asioita koko sairauden ajan, metsää on myyty , peltoja vuokrattu yli 20 vuotta yhdelle lapsenlapsista. Rakennukset on päässeet huonoon kuntoon, korjauksia on tehty ilman asiantuntemusta. Nuohooja on ilmoittanut, ettei tuvan ainoaa lämmönlähdettä saa kohta enää käyttää. Nyt osa sisaruksista on siirtänyt äidin hoidon 65-vuotiaalle veljelleni, en hyväksynyt asiaa, vaan vaadin äidille asianmukaista hoitoa. Vastaukseksi tuli luuria korvaan. Veli on muuttanut äidin luo asumaan, hänellä on sisarusten tiedon mukaan niin pieni eläke.
Voinko puuttua asiaan jotenkin? Vastatkaa, olkaa niin kilttejä!