Minä nousen vuorelleni pilvien ylle
kylpeäkseni puhtaassa auringossa.
Täällä puhkeavat puhtaimmat lähteet,
täällä ei rahvas ahnain huulin
saastuta vuoristolähteen makeaa mettä.
Minä nousen korkeimmalle huipulle
ja näen auringon uppoavan pilvimassaan,
näen iltatähden, yön yksinäisen airueen,
nousevat kirjavoittamaan taivaan tummuutta.
Vanha aurinko on mennyt jättäen jälkeensä
vain hyytävän yön, hiljaisen, kammottavan,
tyhjyyden täyttämän tyhjyyden.
Tässä hirvittävässä yössä vain kylmää
hohkavat tähdet valaisevat hiljaisella,
vaimealla valollaan valotoukkina taivaalla.
Niiden valo on kaukainen, ne ovat vieraita aurinkoja,
ja vaikka olemme tähtiystävyyden tuttuja,
on uuden auringon noustava
Ja katso! Se on meidän aurinkomme,
meidän valomme,
meidän tähtihetkemme avaruudessa,
sillä on heitäkin, joille meidän aurinkomme
on tähti ja tähtiystävyyden merkki ja vakuutus.
Totisesti: jo on aamuruskon aika!
kylpeäkseni puhtaassa auringossa.
Täällä puhkeavat puhtaimmat lähteet,
täällä ei rahvas ahnain huulin
saastuta vuoristolähteen makeaa mettä.
Minä nousen korkeimmalle huipulle
ja näen auringon uppoavan pilvimassaan,
näen iltatähden, yön yksinäisen airueen,
nousevat kirjavoittamaan taivaan tummuutta.
Vanha aurinko on mennyt jättäen jälkeensä
vain hyytävän yön, hiljaisen, kammottavan,
tyhjyyden täyttämän tyhjyyden.
Tässä hirvittävässä yössä vain kylmää
hohkavat tähdet valaisevat hiljaisella,
vaimealla valollaan valotoukkina taivaalla.
Niiden valo on kaukainen, ne ovat vieraita aurinkoja,
ja vaikka olemme tähtiystävyyden tuttuja,
on uuden auringon noustava
Ja katso! Se on meidän aurinkomme,
meidän valomme,
meidän tähtihetkemme avaruudessa,
sillä on heitäkin, joille meidän aurinkomme
on tähti ja tähtiystävyyden merkki ja vakuutus.
Totisesti: jo on aamuruskon aika!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.