Meillä on daamini kanssa pieni tinka siitä kumpi tanssii oikein rytmiin.
Itselläni tulee sellainen ahaa tunne kun jalka koskettaa maata justiinsa silloin kun basso (tai jokin muu instrumentti) "iskee".
Daamini taasen haluaa tanssia sellaiseen rytmiin että hän on jo siirtänyt painonsa jalan päälle tuon iskun hetkellä.
Tiedän että mies vie ja daami seuraa mutta nyt on kyseessä väittely siitä kumpi tanssii väärin.
Olen yrittänyt guuglettaa ja löytää jonkun exsaktin määritelmän mikä on rytmiin tanssimisen määritelmä, en ole kuitenkaan sitä löytänyt eli minulla ei ole mitään väitteeni tueksi, on vain minun tunne siitä että tanssin oikein rytmiin.
Eli kysymys miten määritellään rytmiin tanssiminen?
Itselläni tulee sellainen ahaa tunne kun jalka koskettaa maata justiinsa silloin kun basso (tai jokin muu instrumentti) "iskee".
Daamini taasen haluaa tanssia sellaiseen rytmiin että hän on jo siirtänyt painonsa jalan päälle tuon iskun hetkellä.
Tiedän että mies vie ja daami seuraa mutta nyt on kyseessä väittely siitä kumpi tanssii väärin.
Olen yrittänyt guuglettaa ja löytää jonkun exsaktin määritelmän mikä on rytmiin tanssimisen määritelmä, en ole kuitenkaan sitä löytänyt eli minulla ei ole mitään väitteeni tueksi, on vain minun tunne siitä että tanssin oikein rytmiin.
Eli kysymys miten määritellään rytmiin tanssiminen?
Vastaukset 39
Vanhimmat
Tanssi ei nyt ole ihan samaa kuin soittaminen, jossa koko yhtyeen on toimittava yhtäaikaisesti rumpalin määräämään tahtiin ja rumpalin määräämään volumeen.
Tanssissa nainen seuraa miestä, tämähän on yksi perussääntö. Onko siihen sitten poikkeuksia... hm!... ilmeisesti teidän perheessä joku pyrkii vahvistamaan tuota sääntöä!
"ilmeisesti teidän perheessä joku pyrkii vahvistamaan tuota sääntöä".
Jos tanssi ei suju samaan rytmiin vaan daami ennakoi aika paljon niin mitenkä onnistuu rytmin muutokset, ruuhkista aiheutuvat nopat käännökset tai äkkipysähdykset, pivoteista ja ohiaskeleista puhumattakaan.
Tähän saakka olen vienyt raakalla voimalla, kun täytyy saada askeleet täsmäämään niin olen lukinnut lantion kohdalta tiukasti itseäni vasten jolloin ei pääse karkuun.
Ja nopeissa suunnan vaihdoissa ihan raakasti käännetään voimalla väärään suuntaan menevä daami sinne minne haluan.
Tällä lailla tansiminen on kuitenkin työlästä joten olen valmis opettelemaan raakasti eturytmiin tanssimisen jos minun ajoitus on väärin.
Nyt on kyse miten ajoitus on kohdallaan.
Olen kyllä kuullut kuvauksia miltä eturytmiin tanssivan tanssi näyttää ja miten tarkalleen rytmiin tanssivan tanssi näyttää jne. mutta miten määritellään eturytmiin tanssiva?
Olen kyllä kuullut että daami seuraa vaikka polkalla mies tanssii tangoa.
Olet varmaan kuullut sanonnan " Poikkeus vahvistaa säännön"
Saattaahan olla, ettei teillä ole yhteinen jousto ihan kohdallaan. En mä tuohon muuta osaa sanoa, kuin tanssikaa paljon! Ja sitten ne aivot välillä sinne narikkaan!
Että viejänä pyrit hakemaan viennille mahdollisuutta mutta ei tohtinut sanoa että, daamin tulisi odottaa vientiä eikä kuunnella rytmiä siten että vedättää /vie jo eturytmiin! Ehkä ehtiäkseen tai muuta?
Totuus on se että, viejä tanssii ja tietty kuuntelee ja tahtoo viedä niinkuin itse kuulee ja kokee ja daamin tulisi seurata.
Tyypillistä on että, nainen vie ja täten ennakoi ja tanssii omaa kaavaa sekä ym ym ja , "syy" tietysti on viejässä jos hän ei voi, kykene, tahto, uskalla ym odottaa vientiä tai halua kehittyä asiassa.
Kokeile hitaiden ja tangon tanssimista niin että hitaiden askelten määrä vaihtelee, niin että samalla myös nop,nop, askelluksen puoli vaihtuu oikea, vasen, järjestyksestä vasen, oikea järjestykseen. Tämä vaihtelu tavallaan pakottaa naisen tarkentamaan seuraamista.
Yksinkertaisempaa on vaihdella satunnaisesti kolmosta sivulle ja suoraan ja myös välisuunnille. Myös nelosta voi vaihdella, niin että vie nelosta kolmosen viereen ja vaihtelevasti ohi. Näissä askelrytmi pysyy kaavan mukaisena, mutta vaihtelua tulee kuitenkin sen verran että seuraamiseen joutuu kiinnittämään korostetusti huomiota.
Yleisesti seuraamisongelmaa ei ole, koska naisen tehtävänä on seurata miehen askellusta.
Minulla sanoi kerran eräs tunnettu tanssin opettaja. Että kumpikin on "oikeen" sillä toinen tapa on että tanssii medolian mukaa ja on tyypillistä esim muusikolla. Ja toinen on sitten rytmin mukaan. Että ota nyt sitten selvää.
Jokainen ottaa sen rytmin niin kuin hyvältä tuntuu tai miten haluaa tanssia. Mitään yleispätevää ohjetta tähän ei ole. Fraasinkin voi jakaa niin että vaikkapa kahdesta neljään tahtia menee iskujen rytmin mukaan ja loppuosa musiikin sykkeen mukaan, tai päinvastoin. Moniin vanhoihinkin tangoihin toimii fraasin jako erilaisiin rytmityksiin.
Tanssi vähän "takarytmiin" niin tytöt tykkää. Tanssista tulee pehmeämpää, eikä sitä ainaista pompottamista miä ilmeisesti naisesi haluaa tanssia. Hän ei kuvaiemasi perusteella osaa seurata ja haluaa jyskyttää tasan jonkin soittimen rytmin mukaan. Tanssi on pehmeää ja menee tahtiin kun painosi siirtyy jalan päälle ihan hitusenpikkusen sen iskun jälkeen. Siis huomaamattoman hetken jälkeen.
Jostain muistan kuulleeni, että kilpatanssissa painonsiirton jalalta toiselle tulisi osua musiikin iskulle. Sekään ei (minulle) kerro miten askeleiden ihan täsmälleen pitäisi ajoittua, ja tiedän kilpatansijoiden puhuvan jälkirytmiin tanssimisesta hyvänä asiana.
Sen tuo määritelmä ainakin kertoo, että vaimosi tapa ajoittaa askeleet on eturytmiin tanssimista.
Hyviä kommentteja tuli.
Itsellä on sellainen ongelma jo tanssin opettelussa huomattu että jollen tanssi rytmiin (musiikissa isku, jalka maahan, korva kuulee) tulee sellainen väkisin vääntämisen todella epämiellyttävä tunne.
Tämä ei meinaa sitä ettenkö voisi seurata esim. melodiaa ja jätättää tietyissä tilanteissa askelta jne., nämä onnistuu ja tuntuvat mukavilta vaihteluilta.
Toinen asia on se että kuulen daamin suusta vähän väliä ettei hän osaa tanssia kurssinkäyneiden kanssa kun itse on itseoppinut.
Pari vuotta nyt olen yrittänyt saada daamini samaan rytmiin tuloksetta, hän kyllä lähtee liikkeelle tarkalleen samaan rytmiin minun kanssa (sen verran on edistynyt) mutta heti muutaman tahdin jälkeen alkaa seurata musiikkia (omien sanojen mukaan).
Alunperin hain tällä keskustelulla sitä että onko olemassa tarkkaa määritelmää mikä on oikeaan rytmiin tanssimista.
Daamilleni ei kelpaa se että ilmoitan että mies vie ja määrää tahdin, vastakommenttina on useinmiten että viet väärään tahtiin.
Jo vuosi sitten selvitin tanssinopettajan joka olisi antanut yksityisopetusta ongelmaan mutta ei se daamilleni passannut (hänhän tanssii oikein).
Eli nyt haen työkaluja muuttaa daamini mielipiteen eli murtaa hänen tahtonsa ja taivuttaa hänet seuraamaan ja mukautumaan minun rytmiin, tai ainakin suostuu tanssinopettajan opetettavaksi.
Asiaa kuvasi hyvin tapaus viimeiseltä tanssireissulta: Eräs tuttuni (ei hyvä tanssija) kävi daamini kanssa parketilla ja takaisten tuodessa tuumasi että daamisi osaa hyvin viedä.
Olen jopa ehdottanut daamilleni että ala sinä viedä niin minä seuraan eli vaihdettaisiin paikkoja mutta ei sekään kelpaa.
Parin vuoden aikana olen todellakin työskennellyt asian parissa mm. erikoisen syvillä joustoilla (en päästä daamia nousemaan liian aikaisin), taivutuksilla, lantion lukitsemisella, löysillä otteilla (olen ikäänkuin tannsinut yksin ja jollei daamini seurannut hän jäi yksin), nämä kaikki näyttää varmasti ulkopuolisen silmissä hassuilta.
Lisäksi on tuhottoman monta keskustelua käyty asian tiinoilta, mutta ei vika ei ole daamissa vaan jossakin muussa. Viimeeksikkin kysyin humpassa että miten helkkurissa kerkeät työntämään jalan minun jalan alle.
Eli kyse on nyt työkalusta jolla daamini saadaan uskomaan että hän on tanssinut 30 vuotta väärin ja nyt on aika opetella tanssimaan oikein.
Niin siis jos daamisi ei halua ottaa vastaan mitään ohjeita tai kritiikkiä niin et snä mitään voi tehdä. Ei sellaista työkalua olekkaan millä ihmisen mielipide muutetaan, jossei se itse halua sitä muuttaa.
Korkeintaan tulis mieleeni että vois olla parempi että tanssisitte muittenkin kanssa,niin daamisi pääsisi kokeilemaan vienti taitojaan muiden miesten kanssa ja sinä muiden naisten kanssa. Jos sinusta tuntuu muiden naisten kanssa tanssiminen helpolta eli he seuraa sinun vientiä, niin viet ihan hyvin ja olet "oikeassa", ja jos daamisi kohtaa mielestään vain huonoja viejiä niin hän sitten vie ongelman mukanaan eli on "väärässä".
Kyllähän naisen pitää miestä seurata eikä mitään muuta.
Useammankin mielestäni ennakoivaa askelta tanssivan daamin kanssa olen aikaistanut askeltani. Mitään apua tästä ei ole ollut, kun vastaavasti daami ennakoi entistä enemmän. Olen päästänyt jopa askelluksen pois rytmistä nopeutta lisäämällä ja tulos on ollut sama, eli daami lisää myös vastaavasti nopeutta niin että on aina hiukan edellä miehen askellusta. Periaatteessa daamit siis pystyy seuraamaan miehen vientiä jopa runsaastikin ennakoiden, ja musiikin rytmillä ei kovin suurta merkitystä edes ole. Näissä tapauksissa olisikin tärkeää opettaa nainen pitämään jalat vartalon alla ja seuraamaan miehen askeleen painon kehittymistä. Ja samalla pitäisi oppia myös hallitsemaan painon kehittyminen niin että se tapahtuu aavistuksen miehen jälkeen.
Myös vientiä pitää oppia lukemaan ja tulkitsemaan oikein. Vientimerkit tulee selvästi aikaisemmin kuin mitä mies askeltaa. Nyt olisikin daamin myös opittava eroittamaan vientimerkit ja niistä johtuvan viennin seuraaminen. Tämäkään ei ole kovin yksinkertaista, koska vientimerkkien ajoitus vaihtelee tilanteen mukaan, ja myös viennin voimakkuus vaihtelee sen mukaan onko tanssi perustanssia vai onko kysymyksessä vaikeammista vienneistä.
En tule onnistumaan tuo kouluttaminen ja väärien tapojen ja tahdon "murtaminen"
Teidän keskinäinen tanssikemianne on tuomittu olemaan epätyydyttävää. Se nyt vaan on niin ja mikään harjoittelu ei tule sitä muuttamaan.
Sun ainoa vaihtoehtosi on hyväksyä että eukkosi ei ole sulle se unelmapartneri tanssimisessa ja tanssi hetket sen kanssa on peruspullaa.
Itellä on ollut vastaavia tapauksia menneisyydessä ja vituttaa vieläkin kun akka ei tajua paikkaansa eikä asemaansa ja selittää syyksi ettei osaa tanssia kurssilaisten jne. ym, ym. mukaan.
Ainoa lääke on että annatte molemmat toisienne olla mitä olette. Keskenänne vedätte sitä perusvalssia ja suuremmat tanssielämykset korvataan parinvaihdolla toisten kanssa tanssilavoilla tai kilpatansseissa.
Monet lopettaa tanssimisen perhesovun vuoksi vallan kun parinvaihto kuormittaa mielialoja tai aiheuttaa kohtauksia.
Mä kävin salaa yksin tansseissa ja nykyinen eukko hyväksyy että saa tanssia muidenkin kanssa kun ei itsekään halua jämähtää yhteen.
Näin olen antanut itselleni kertoa, ja asian oppiminen ja lihasmuistiin vieminen on ollut jatkuvan opettelun tulos. Mutta kyllä juuri niin pitää olla, naisen askellus joko sama tai aavistuksen jäljessä.
Ongelmana on turhankin tarkka rytmitajuni; haluaisin askeltaa tasan tarkkaan rytmissä, mutta ymmärrän että minun täytyy aavistus viivästää askeltani, että ehtisin "lukea" viejän askelluksen loppuun asti ja SEURATA sitä. Kun on pikkutyttönä ensin oppinut hyppypolkat ja -jenkat, joissa rytmi on molemmilla sama, on seuraamiseni muissa tansseissa pitänyt opetella oikein kantapään kautta.
Paskempi juttu on se, että monet miehet eivät tiedä rytmistä paljoakaan (jotkut tanssipaikoille eksyneet jopa eivät yhtään mitään!), ja sellaisen kavaljeerin kanssa tanssiminen onkin sitten jo todellista kidutusta. Nämä rytmittömät mieluusti tanssivat esim. valssia - kun ovat askeleet joskus suunnilleen oppineet - mutta kun tahti ei ole siellä päinkään niin hyi hitsi; kyllä on kappale pitkä!
Tuntuukin menevän ihan hyvin tosin siinäkin daamini alussa yritti vetää minut pyörähdyksiin pikkasen etuajassa mutta kyllä se nyt menee tosi hyvin, polkkaa en ole vielä kerennyt opetella vaikka jonkin verran sitä olen yrittänytkin.
Olen myös jutellut ja myös tanssinut sellaisen daamin kanssa jolla oli tuo viejän ongelma ja hänen kanssa olen keskustellut aika paljon ongelmastani. Hän kyllä väittää että tanssin hyvin rytmiin ja että olen hyvä viejä.
Hän kertoi että vaatii todella keskittymistä että antaa miehen viedä.
Oma daamini onkin muutamia kertoja myöntänyt vikansa mutta se lopullinen "nöyrtyminen" odottaa, onhan se vaikea myöntää että nelisen vuotta tanssia harrastanut alkaa opettamaan miten pitää tanssia.
Onko teillä naisilla kommenttia mikä on herättänyt teidät seuraamiseen eikä oman tanssin suorittamiseen? Onko se niinkuin tuossa eräs kirjoitti ettei tule mitään ja on tyytyminen vain perustanssiin ilman mitään hienouksia?
Niin ja muiden kanssa tanssimisesta, harvoin sattuu kohdalle daami joka todella seuraa, yksi on tähän mennessä tullut vastaan. Tosin en ole kovin ahkerasti hakenutkaan mutta ei se nautinto löydy välttämättä niistä vieraistakaan
Vasta kun liityin jokunen vuosi sitten tanssiharrastajaseuraan ja sitä rataa aloin käydä harjoituksissa ja kursseilla, "valaistuin" tästä seuraamisasiasta.
Kyllä naisen pitäisi malttaa odottaa miehen vientiä. Pitäisi, pitäisi - jatkuva opettelemisen paikka se on. Pienin askelin ollaan eteenpäin menty, onneksi eteen- eikä taaksepäin ;-D ja näin tanssi alkaa tuntua aina vain nautinnollisemmalta (nojoo, vähän riippuu viejästäkin), ei vain askelten ja kuvioiden mekaaniselta suorittamiselta.
Se että siinä molemmat saa tanssia omaa rytmiä, ns
käden alitanssit ovat lisääntyneet, siltä se ulkopuolisesta näyttää
ei ole kahden ihmisen harmoniaa joka mielestäni
kuuluu paritanssiin....
Kun kymmeniä vuosia tanssii, niin jotain vaihtelua tanssinsa kaipaa. Siihen hidas, hidas, nopea, nopea, junnaamiseen tympiintyy varsin pian.
Kädenalitanssit ovat hyvä vaihtoehto. Kädenalitanssit ovat enemmän flirttailutansseja kun katsekontaktin ylläpitäminen on helppoa - samaan flirttiin ei lähiotteessa pääse.
Nyt kaiken lisäksi suljetun otteen tanssiin on tulossa selviä sylitanssin piirteitä, ja se hinkkaaminen ei oikein hyvältä tunnu.
Vanhoina hyvinä aikoina opeteltiin tanssimaan omatoimisesti jo noin 10 vuotiaina ja kun tanssiminen tuli 15 vuotiaana ajankohtaiseksi niin monella oli siinä vaiheessa jo hyvä tanssitaito. Nykyisin omatoimista tanssin opettelua ei harrasteta ja kun tanssi alkaa kiinnostamaan niin tanssikurssit ovat lähes ainoa vaihtoehto tanssitaidon oppimiseen.
Syy tanssieuroissa olemiseen on varsin yksinkertainen. Siellä oppii perustanssitaidon helposti ja muut vaihtoehdot ovat lähes olemattomat. Siellä oppii myös monipuolisen tanssitaidon ja ei ole pakko junnata hhnn askelluksella kappaleita alusta loppuun.
Käden ali tanssimisessa on pakosti vähintään saman verran parin harmoniaa kuin tavallisissa tansseissa, usein enemmänkin.
Kädenalitanssista ei tule mitään, jos nainen ei ole tasan samassa rytmissä miehen kanssa.
Vaatii todella suurta yhteispeliä, joka auttaa paljon myös suljetun otteen tansseissa.
Onks nyt sitten olemassa eri koulukuntia, kun jopa opetellaan tanssimaan triplettirytmisiä ja fuskurytmisiä askelsarjoja saman aikaisesti. Samoin fuskua parillisille painotetuin askelin ja toinen voi samaan aikaan painottaa askeleen parittomille ja askeltaa TAP-askeleen parilliselle iskulle. Samoit TAP-askelta ja toinen tanssii samaan aikaan triplettiä.
Eikä näissä ole ollut mitään ajoitusongelmia.
Lisäksi on yleistymässä uusi kädenalittelutapa hitaisiin, missä mies vie naista aivan eri askeliin kuin mitä itse tanssii. Se on sellaista hitaan swingin jotenkin rumbamaista fiilistelyy ja on varsin hyvän näkjöistä kun osaavat ovat asialla.
omituisinta ja sitovaa sekä rajoittavaa se että; yleinen käsitys on tanssista että se pitää tanssia samaan askelkuvioon peilikuvina ja yhtä aikaa sekä jaettuna "vain" ykksösen aikaarvojen mukaan eli bassolle tai isolle rummulle yleensä:
Tanssi on musiikin tekemistä ja sen tilantarjoamista ja viimekädessä tuntemustensa kertomista parille: tähän kaikkeen tarvitaan kuuntelutila ja liikeesteiden ja kaavojen murtaminen jotaka tiedän olevan tarkoitettu alkuvaiheeseen jolloin yleensäkkin aletaan liikkumaan mussiikin läsnäollessa:
Aloituksessani kerroin ongelmista ja täällä aletaan satuilla ettei se seuraaminen ja samaan rytmiin tanssiminen ole edes tarkoituksen mukaista.
Te ilmeisesti osaatte tanssia perusfoksia eri tahteihin tai vaikka humppaa eri tahtiin.
Nimeen omaan se ongelma ettei daami seuraa miestä ja tanssi miehen määräämään tahtiin pakottaa parin tanssimaan niitä perusaskeleita ja helposti aavistettavia kuvioita, kehitys on mahdotonta.
Voihan tanssin eri kuvioissa käydä eri tahdeissa jos se sopii koreografiaan mutta epäilen ettei mistään tanssista tule mitään jos daami tanssii koko ajan eri tahtiin.
Eipä edellä kerrottu ettei samaan rytmiin tanssiminen olisi tarkoituksen mukaista! Näyttää olevan selvästi kirjoitettu että alkuvaiheissa toki ja oppimisen kannalta, niinkuin toteat on oikeasti hyvä tosiaan tanssia rytmiin viejän ja seuraaja saa siitä avun seuraamiselleen. Kun ja jos osaa tai haluaa edes oppia ?
Olen myös samaa mieltä että, daamin on annettava ja hyväksyttävä oma oppimis tarve ja viejän tuettava sitä sekä toisin päin jotta kehitys voi edetä.
Minullakin on vuosien kokemus ettei daami halua ja ei myönnä että olis "minkään oppimiskehityksen" tarpeessa vaan on jo "täydellinen tanssija" ! Toki kertoo haluavansa oppia lisää mutta se johtuu viennistä jota vain tarvitsee korjata? Ei seuramista.
Niin monet on todenneet että voin vain antaa hänen joko kehittää asiaa itse ja tanssia laatutanssit muiden kanssa jonka olen tehnyt.
En pyri juuri enää edes onnistumaan vaan tanssi niikuin hänen seuraamiseensa voi tanssia.
Eihän näitä ajoitusongelmia ole muilla kuin rytmitajuttomilla. Joko sinä olet sitä tai muijasi tai te molemmat.
Mihin perustuu se että ihmisiä on joilla ei ole jotain rytmitajua?
Mielestäni kaikilla on kyky ajatella syklisesti ja näin ollen tajuavat rytmin. Ongelmat ovat muualla tanssiajoituksessa.
Konkarius ei tee rytmitajullisesti asiaa paremmaksi diangnosoida. Jotain muuta täytyy löytyä hihasta.
En minäkään ole koskaan osannut piirtää saatikka maalata. Ja tiedän etten loistavaksi oppisi vaikka treenaisin piirtämistä koko ikäni.
Sama tanssin kanssa. Kun rytmitaju ja musiikin kuuleminen pettävät, sitten panostetaan niihin teknisiin kiemuroihin. Epätahtiin.
Tekninen taito esim kuvataide ei todella nyt selitä ongelmaa!
Tansissa on kyse kehon,fysiikan siis , mielen,tunteen ja aistien käyttö omana itsenään kokonaisuutena. Vertaus johonkin kemiallisen aineen käyttöön paperilla tai jokin "osaaminen" mekaniikkaan ei ole vertailukelpoinen.
Rytmitaju on kun osaa kävellä vuoroaskelin. Musiikkin kuulemiskyky on kun eroittaa eritasoiset äänet.
yhdistäminen ja aistiminen sekä soveltaminen liikkumiseen kuulemansa perusteella kestää toki harjoitella ja vaatii rohkeutta.
Tekninen kuvionti ei lähestulkoon ole aina "pettämisen peittelyä".
Iso osa tanssijoista kuulee musiikin ja tanssiikin aivan muuta (tanssivat musiikkiin) kuin opetettu askelluskuvio onkaan.
Empä usko senkään olevan filosofointia jos luottaa lähes kaikkien kykenevän oppimaan tanssimaan.
Just näin.
Ei kannata selittää ja kaivaa asiaa joka ei selittämällä ja kaivamalla selviä.....
Luin vastauksia, joita kysymykseesi tuli ja pakko taas kerran huokaista, että tämän saitin gurut eivät juuri tanssista ymmärrä. Ovat kyllä usein ymmärtävinään ja repäisevät vaatteensa tuohduksissaan varsinkin, jos joku sanoo buggaa kaikkien yksinkertaisten kökköpaskatanssien äidiksi (mitä se on) ja jota apinat ja lehmätkin oppisivat tanssimaan, jos vain alentusivat toimimaan alle älykkyysosamääränsä. No se buggasta...
Sitten ongelmaasi... Et kertonut missä tansseissa daamisi haluaa astua iskun alkuun ja sinä iskun lopulle. Se on nimittäin eri tansseissa eri tavoin (siis hyvillä tanssijoilla).
Isku ei ole jokin äärettömän nopea ohikiitävä hetki musiikissa, vaan sillä on oma kestonsa aikajanalla. Iskun aikajana alkaa iskun alusta (kun esim. rumpupalikka lyö kalvoon) ja päättyy vasta sillä hetkellä kun seuraava isku jysähtää soittimesta (tai melodiasta tai jostakin).
Jos kuvittelet musiikin vaikkapa kymmenen kertaa hitaampana niin tajuat helpommin, että tämä iskun aikajana on itse asiassa riittävän pitkä tehdä eri asioita.
Niinpä niissä tansseissa, joissa vartalon käyttö on vahvaa (esim. lattarit), jalka asettuu HETI ISKUN ALUSSA parkettiin, että iskun loppu-osalla tanssija voi varsinaisesti tanssia, eli käyttää vartaloaan (tämä on sitä oikeaa tulkintaa).
Kun taas vähäisen vartalon käytön ja vahvasti etenevissä tansseissa (esim. vakiot) ainoastaan tukijalka (=ponnistava jalka) tekee työtä iskun alkuosan ja astuva jalka (liikkuva jalka) asettuu lattiaan vasta aivan iskun lopulla. Tällä saadaan aikaiseksi se pehmeä, jatkuva liike, johon hyvät tanssijat pyrkivät.
Normaaleissa lavatansseissa, esim valssi, tango, foksi, humppa yms. hyvät tanssijat pyrkivät ns. jälkirytmiin, eli siirtämään painon liikkuvan jalan päälle vasta iskun lopulla. Tätä suosittelen lämpimästä sinullekin. Olet siis oikeilla jäljillä enemmän kuin daamisi, jos kysymys oli näistä tansseista.
Mutta esimerkiksi lattarit ovat siitä hankalia, että vaikka askel tulee iskun alussa niin tarvittavat vienti-impulssit ja käännökset yms. tulevatkin iskun LOPPUOSALLA.
Tämä siksi, että vietävä ja kääntyvä (eli yleensä daami) ehtii ensin iskun aikana ASETTAUTUA jalalle, jolloin käännöksistä tulee teräviä ja tasapainoisia.
Tiedän kokemuksesta, että daamit, jotka tekevät käännöksiä tai jotain innoissaan ennen aikojaan eturytmiin, ovat todella hankalia tanssitettavia. Mutta myös herra, jonka vienti-impulssit sattuvat iskun väärään kohtaan pilaavat daamin mahdollisuuden tanssia hyvin.
Muista: vartalon käyttöä vaativissa tansseissa askel iskun alkuun, etenevissä, vähän vartalonkäyttöäa vaativissa tansseissa iskun loppuosalle. Tämä on pääsääntö (poikkeuksia on).
Valssihan on samanlainen äärettömän yksinkertainen tanssi kuten bugg, peräkkäisiä vuoroaskelia molemmissa. Siis valssi on myös kaikkien ääliöiden tanssi jonka kuka tahansa voi oppia ilman vuosikausien treenausta, miten sitä voidaan jossain maalmanmestaruustasolla tanssia?
En ole buggaaja, mutta väittäisin, että bugg on samalla tavalla lukemattomiin yksityiskohtiin jakautuva, ylätasolla samalla tavalla erittäin vaativa tanssi kuin mikä muu tahansa.
"Valssihan on samanlainen äärettömän yksinkertainen tanssi kuten bugg, peräkkäisiä vuoroaskelia molemmissa. Siis valssi on myös kaikkien ääliöiden tanssi..."
Valssi tanssitaan niin että:
ykkönen=koko jalka lattialla
kakkonen ja kolmonen= kevyittä varvasaskeleita
Kaiken lisäksi pitäisi pyöriä. Mielummin molempiin suuntiin. Sitten saisi olla sopivasti vauhtia ja kaikkea muutaa. Ei ole mitään tylsempää naiselle, kun tanssia taaksepäin koko tanssin läpi. Ja ehkä epärytmissä...
Monelle tämä on äärettömän monimutkainen tanssi. Kaikki eivät kuule missä ykkönen on tai jalat menevät sekaisin...
Ns. kävelyrytmiin eli askel iskulle - tai myös askel kahdelle iskulle - tanssit ovat vaikeita koska ne ovat liian helppoja. Näiden tanssien tasainen perusrytmi ei tue kovinkaan tehokkaasti tanssillisuutta van sen tanssin joutuu muodostamaan iskujen ja askelten aksentoinnin avulla. Eli näihin rytmeihin tanssin tekeminen on vaikeampaa verrattuna niihin tansseihin missä askeleen vaihtelevuus luonnostaan tukee tanssillisuutta.
Näihin yksinkertaisiin tansseihin on ollut tapana opettaa todella typerää nytkytystä näiden yksinkertaisten askelten tueksi, mutta se vain lisää jäykkyyttä näihin yksinkertaisen askelluksen tansseihin. Onhan nytkytyksellä pilattu monipuolisempiakin askelluksia. Nytkyttäen voidaan tanssia, mutta harkitusti muutama biisi silloin tällöin.
Helppoa valssia ei ole olemassakaan.
Valssi ei ole ääliöiden tanssi vaikka se joidenkin mielelestä vaikuttaa helpolta ja yksinkertaiselta kun siinä on vähän rytmejä ja askelia.
Suurin osa lavatanssijoista on perusvalssaajia koska varsinkin hitaan valssin rytmi ja askeltekniikka vaatii keskittymistä. Hyvän ja osaavan parin kanssa valssi on lavatansseista antoisin...
asia no justiinsa niin eikä se enää lisäilyjä valssin osalta tarvitse.
Vakiotansseista valssit, humppa, foksi, tango, yllätys jenkka menee samaan tahtiin, fuskun alkeita opetellessakin tuo rytmin varastaminen haittaa.
Kertomasi mukaan "Iskun aikajana alkaa iskun alusta (kun esim. rumpupalikka lyö kalvoon)" isku alkaa tuosta hetkesä mutta eikö se ole aika raakasti ennakoitu kun askel ja vartalon paino on jo siirretty tukijalan päälle kun tuo aloituskohta tulee?
Tiedän että ajoitus riippuu tanssista ja se riippuu myös melodiasta yms. ja onko se aina rumpu tai basso joka määrää iskun paikan? mielestäni joissakin kappaleissa ei voi tanssia basson tai rummun rytmiin, nämä on itselleni päivänselviä asioita.
Alunperin lähdin tällä keskustelulla hakemaan ihan konkreettisia työkaluja joilla voin osoittaa daamilleni että hänen tulkinta rytmistä on väärä, tai paremminkin että hänen ei kuulu tulkita rytmiä ollenkaan.
Tällä hetkellä on minun sana hänen sanaa vastaan. Kun puhe menee miehen seuraamiseen yms. vastauksena tulee monesti että tanssisit oikein niin voisin seurata, mitä enemmän puhun asioista sitä vähemmän tanssimme eli ainoa mitä olen voinut nyt todeta on se että perustanssilla mennään niin kauan että daamini alkaa seurata samaan rytmiin.
Voi sun kanssa poikaparkaa kun ymmärrä mitä sulle sanotaan. Oleellista ei ole se kuka tanssii oikein ja kuka väärin. Oleellista on se että jos jankkaat tota samaa levyä eukkosi kanssa teillä loppuu tanssit vallan.
Anna olla jo ja hae itellesi toinen tanssipari jos tanssia johonkin suuntaan haluat kehittää. Jos eukkosi ei sitä sulata on aika vaihtaa eukko tai tanssiharrastuksen kehityshaaveet muihin harrastuksiin.
Näin se vaan on ollut,on ja tulee olemaan tästä eteenpäinkin. Ainoa kysymys on uskotko ennen vai jälkeen eukon lähdön....
siihen että perusjunnaamisella mennään tanssiura läpi, kai sitä sitten vanhana kiikkustuolissa voi muistella niitäkin kokemuksia.
Tässäkin ketjussa huomataan se ongelma minkä olen tuonut esille aiemminkin.
Tanssikursseilla ei opeteta tuota ajoitusta ilmeisesti siksi koska sitä ei pystytä määrittelemään eikä täten opettamaan, sitkeimmät ja onnekkaimmat hoksaavat ajoituksen mutta mielestäni valta osa ei hoksaa ja jättävät lajin kokonaan.
Harmi vain että joudun heittämään romukoppaan pivotit, yms. hienoudet.