Auttakaa mua!

Omistan yhdeksänkuukautisen saksanpaimenkoira nartun, jonka kanssa on ilmennyt "pieni" ongelma... ja siitä on kehittymässä aikas isokin huoli!
Ostin koirani eräältä ystävältä, kun hän ei "pystynyt" siitä huolehtimaan. Koira oli tuolloin viisikuukautinen.Ystäväni sanoi silloin että tiettyjä pieniä ongelmia oli ollut, mutta mitään sen ihmeellisempää en sitten saanut kuullakaan..
Koira on kuitenkin ihan rekisteröity ja hyvä sukuinen, joten päätin antaa sille uuden mahdollisuuden (ed. omistaja sanoi jo vievänsä sen piikille... )
Koira tuli sitten meille, toisen koirani kaveriksi ja kaikki meni hyvin ensimmäisen kuukauden.. Koira on kuin unelma, tottelee ja toimii yhteen minun kanssa nuoresta iästään huolimatta. Mutta sitten se alkoi, lähdin ensimmäisen kerran pitemmäksi aikaa pois kotoa (jotain 4 tuntia), takaisin tullessani oli sohvat syöty, seiniä kaluttu jne.
Enkä ole saanut sitä lopettamaan tuota.. kaikkea on yritetty, on puruluita, lenkkeillään kolme tuntia päivässä, käydään 2 kertaa viikossa jälkiharjoituksissa sekä harjoitellaan tokoa...
Mutta tuhoaminen ei vain lopu!!
Onko tämä ohi menevää,tai onko jotain tehtävissä, vai saanko vain odotella seinien kaatumista syönnin ansiosta... ?
92804
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

olisiko kuonokopasta mitään hyötyä?

Äänestä
  • Itselläni on 2v narttu ja 11kk narttu nuoremmalla alkoi olla noin pari kuukautta sitten samanlainen tuhoamishalu mutta ostin sille kuonokopan ja sitä pidettiin pari viikkoa ja katsoin että joko se nyt osaisi olla ilman koppaa ja hyvin on läksy mennyt perille :) Koita jaksaa vaan!

    Äänestä

Itselläni 8 kk vanha sakemannin pentu, joka myös tekee tuhojaan samaan tapaan. Kuten edellä jo pari kertaa mainittiinkin, kuonokoppa auttaa. Olen tästä asiasta puhunut myös tuttuni kanssa, joka työkseen kouluttaa saksanpaimenkoiria, ja hän sanoi ettei kuonokoppa mitään ns. stressiä tai muuta vastaavaa aiheuta. Hän ehdotti myös aitausta, eli vaikka häkki, tai vaneriaitaus jossa vähintään yksi seinä verkkoa. Ihanteeksi hän mainitsi että jos vilkas saksanpaimenkoiran pentu on jätettävä yksin, niin viedä se ulkoaitaukseen. Omasta koirastani ainakin tiedän että se ei mistään nauttisi niin paljon kuin siitä, että saisi olla päivät ulkona ja välillä lämmitellä lämpimässä kopissa. Kerrostaloasuntomme ei valitettavasti suo tätä mahdollisuutta.

Paras keino saada loppumaan tuhot, on tarpeeksi monta kertaa löytää tuholainen itseteosta.

Äänestä

..on oivallinen pennun ollessa turhan omatoiminen päiväs aikaan.Se oppii että yksin olessa nukutaan ja kun tulet kotiin sinulla on virtaa täynnä oleva koira,joka lenkin jälkeen on mitä vastaanottavaisimmillaan koulutusta ajatellen.Vanhempi sakuni rakastaa kuljetuslaatikkoa ja nukkuisi siellä mielellään vaan on varattu uudelle tulokkaalle.Sit näyttely ja kilpailu reissut sujuu hyvin kun on tuttu paikka missä nukkua ja se on etu kilpakumppaneita ajatellen.Kun ollaan matkoilla niin uni on usein katkonaista,näin sinulla on kisoissa hyvin nukkunut kilpakaveri valmiina taistoon!

Äänestä
  • Koira mitä luultavimmin kärsii eroahdistuksesta joka ei katoa mihinkään, joskus jos joutuu olemaan pidemmän aikaa pois kotoa niin kannattaa hankkia eläinlääkäriltä lääkkeitä jotka rauhoittaa koiraa siksi aikaa kun itse on poissa..

    Äänestä

ITSELLÄNI ON NYT 7-VUOTIAS SAKEMANNI, JOKA OLI PIENENÄ AIVAN KAMALA TERRORI. KAIKKI MIKÄ SATTUI ETEEN OLI SYÖTY KUN TULIN KOTIIN. YRITIMME VAIKKA MITÄ!!. KOIRALLAMME OLI MYÖS TOINEN KOIRA KAVERINA JOTEN YKSIN SE EI OLLUT. MONET KOKENEET KASVATTAJAT JNE.. SANOIVAT ETTÄ SAKEMANNIT OVAT KUIN PENTUJA AINAKIN PARI VUOTIAIKSI, "KYLLÄSE SIITÄ RAUHOITTUU" OLI MUIDEN KOMMENTTI!. TOTTA SE SITTEN OLIKIN, NIMITTÄIN KOIRAMME LOPETTI SEN KOKONAAN VASTA IÄN MYÖTÄ. KÄRSIVÄLLISYYTTÄ SIIS AINAKIN TARVITAAN. OLETKO KOKEILLUT SELLAISTA SPREITÄ JOTA VOI SUIHKUTELLA ESIM. SOHVIIN. SE MAISTUU KOIRASTA PAHALTA JA PAIKKOJEN NAKERTELU PITÄISI SEN AVULLA LOPPUA.

Äänestä

Vaikka mitä on kieltämättä kokeiltu, mutta nyt vasta älysin ottaa pahan makuisen suihkeen käyttöön. Kokeillaan ensin siis sitä..
Kävimme koiran kanssa myös keskustelemassa muutaman henkilön luona, jotka olivat erikoistuneet tällaisiin tapauksiin.
Heidän mielestään koirani ei kärsi eroahdistuksesta, vaan kaikki johtuisi vain tästä pentuajasta... sen näkee siis vasta ajan myötä miten käy.

Äänestä
  • mulla oli saksanpaimennarttu joka oli ihan pienenä oikein kiltti eikä mitään tuhonnut. koiran kanssa oltiin paljon päivittäin ja siihen kiinnitettiin liikaakin huomiota.
    eroahdistushan on sitä että koira rakastaa ja tarvitsee omistajaansa liikaa, eikä oikein osaa tehdä mitään ilman häntä. koira voi seurata omistajan kotona ollessa tätä joka paikkaan ja vahtia että "ei kai se jätä mua..."- tyyliin. näin meillä, kun koira ylsi yli puolen vuoden ikään.
    meillä auttoi tosi paljon, siis oikein yllätyin, kun aina n. 15 min. ennenkuin lähdin pois kotoa jätin koiran huomiotta. sama 15 min. ilman huomiota kun tulin takaisin. lisäksi jätin sille jotain hyvää kun lähdin, jolloin siitä tuli mieluinen hetki. isot, mutta toki turvalliset luut joiden kanssa menee aikaa ovat hyviä.
    siinäpä jotain pieniä vinkkejä ;)

    Äänestä

Kuonokoppa!! Joka kerta kun lähdet pois!! Kun palaat poistat sen!! Ajan kuluessa lähdet käymään esim. vain postilaatikolla ja annat koirasi jäädä kotiin ilman kuonokoppaa!! Lisää aikaa pikku hiljaa tämän pitäisi toimia!! Pidä koppaa kuitenkin tarpeeksi pitkään aina kun lähdet pois!!Älä hosu hiljaa hyvä tulee ja toimii varmasti!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hexa kirjoitti:

Omistan yhdeksänkuukautisen saksanpaimenkoira nartun, jonka kanssa on ilmennyt "pieni" ongelma... ja siitä on kehittymässä aikas isokin huoli!
Ostin koirani eräältä ystävältä, kun hän ei "pystynyt" siitä huolehtimaan. Koira oli tuolloin viisikuukautinen.Ystäväni sanoi silloin että tiettyjä pieniä ongelmia oli ollut, mutta mitään sen ihmeellisempää en sitten saanut kuullakaan..
Koira on kuitenkin ihan rekisteröity ja hyvä sukuinen, joten päätin antaa sille uuden mahdollisuuden (ed. omistaja sanoi jo vievänsä sen piikille... )
Koira tuli sitten meille, toisen koirani kaveriksi ja kaikki meni hyvin ensimmäisen kuukauden.. Koira on kuin unelma, tottelee ja toimii yhteen minun kanssa nuoresta iästään huolimatta. Mutta sitten se alkoi, lähdin ensimmäisen kerran pitemmäksi aikaa pois kotoa (jotain 4 tuntia), takaisin tullessani oli sohvat syöty, seiniä kaluttu jne.
Enkä ole saanut sitä lopettamaan tuota.. kaikkea on yritetty, on puruluita, lenkkeillään kolme tuntia päivässä, käydään 2 kertaa viikossa jälkiharjoituksissa sekä harjoitellaan tokoa...
Mutta tuhoaminen ei vain lopu!!
Onko tämä ohi menevää,tai onko jotain tehtävissä, vai saanko vain odotella seinien kaatumista syönnin ansiosta... ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu