Hei! onko siellä muita tällaisia huonoja äitejä..? eli hermostun tosi helposti,jos kaikki ei suju lapseni (1,5v) kanssa. silloin tulee lueteltua kaikki kirosanat,vaikka ennen lapsen syntymää en juuri koskaan kiroillut. hermoheikko olen aina ollut ja olen ollut masentunut n. muutama vuosi sitten. Tänään tapahtui seuraavaa: ulos oltiin lähdössä ja muksu ei halunnut kenkiä jalkaansa, aloitti hirveän huutamisen kun yritin pukea kenkiä, eikä se loppunut vaikka sain ne kengät sille jalkaan ja lähdin rattaita työntää ovelle päin. en jaksanut enää,vaan otin kengät irti ja heitin päin seinää kirosanojen saattelemina. No sitten illalla tuli nukkumaan menoaika. ipana aloitti hirveen kirkumisen taas. välillä yritin väkisin pitää sylissä ja rauhoitella,ei auttanu,kirkui vaan. ei halunnu vielä nukkuun,ois halunnu vielä leikkiä. laitoin sen olkkarin lattialle (siinäkin pääsi v-sana muutaman kerran) ja menin vielä eri huoneeseen purkamaan kiukkuani.. no ei se unillemeno onneks viivästyny ku reilun tunnin. pelkään että tällainen hermostuminen vahingoittaa lasta. että hänelle tulee isompana jotain psyyke ongelmia. vai mitä mieltä te ootte? sillon kun meillä on kaikki hyvin,niin meillä on kyllä hauskaa yhdessä ja hellyyttäkin. olenko turhaan huolissani?
kiroileva äiti
11
2470
Vastaukset
- hiukan, millaisen
muiston lapsesi saa äidistään.
Olisi ollut aivan hirveää, jos minun äitini olisi kiroillut. v-alkuista sanaa ei koskaan tullut hänen suustaan.
Olen sanomattoman kiitollinen siitä, että minulla on nyt jo edesmenneestä äidistäni vain kauniita muistoja. Suositelen kaikille äideille kaunista ja lempeää käytöstä. - kljlkj
Sinun kannattaa hakea apua tuohon hermoiluusi. Mene lääkärille vaikka ja pyydä lähete psykologille jonka luona voit keskustella erilaisista kiukun hallitsemisen tekniikoista. Lapsesi ottaa sinusta mallia jo nyt. Lapsen vahvin malli on samaa sukupuolta oleva vanhempi ja tuommoinen tempperamenttinen käytös takuulla siirtyy lapseesi. Lapsesi on vielä niin pieni ettei osaa kertoa miksi hän käyttäytyy mitenkin milloinkin mutta hän varmasti kantaa jo nyt sisällään hämmennystä ja jopa pelkoa äidin raivareiden takia. Hyvä että tiedostat itse ongelman, siitä on hyvä lähteä. En todellakaan halua syyllistää sinua sillä ymmärrän sinua täysin, itse joudun todella puremaan hammasta yhteen joskus kun kiukuttaa. Minun tekisi välillä mieli heittää seinään ihan mitä tahansa kun hermostun todella. Itse olen ottanut sen taktiikan että rupean lähes yli rauhalliseksi, se rauhoittaa omiakin tunteita kummasti.
- Pauliina......
Siinä mielessä ainakin, että vaikka ei lapsille traumoja asiasta jäisikään (harvemmin itseasiassa jää), muuta haittaa on kyllä. Ensinnäkin huutamalla, räyhäämällä ja kiroilemalla vajoat ikään kuin samalle kiukuttelutasolle lapsen kanssa, ja pienikin lapsi alkaa nopeasti huomata sen. Eräällä ystävälläni on myös samanlaista "heikkohermoisuutta", huutoa ja kiroilua lasten kanssa, josta on seurannut se, että lapset näkevät äidin auktoriteetin ja aikuisen sijasta ikäänkuin toisena kiukuttelevana lapsena, eivätkä ota mitään hänen sanomisiaan todesta. Aluksi pientä vastahakoisuutta, sitten alkaa huuto, jolloin lapset (2,3 ja 5 vuotiaat) tekevät kiusaa äidille eivätkä tosiaan tee mitään mitä käsketään. Eikä enää auta vaikka kuinka huutaisi, lapset ovat todella kurittomia. Ääntä pitäisikin korottaa vain todella harvoin, kun siihen on aihetta, jatkuva räyhääminen voi viedä aikuisen uskottavuuden täysin.
Ja tietysti sekin, että lapsi ottaa sinusta mallia... Onpas hurjan kivaa kun alle 2-vuotias huutelee v....s...... tarhassa, pihalla, linja-autossa, sukulaisilla... Jokapaikassa. Koska äiti on opettanut. - onhan se
Pauliina...... kirjoitti:
Siinä mielessä ainakin, että vaikka ei lapsille traumoja asiasta jäisikään (harvemmin itseasiassa jää), muuta haittaa on kyllä. Ensinnäkin huutamalla, räyhäämällä ja kiroilemalla vajoat ikään kuin samalle kiukuttelutasolle lapsen kanssa, ja pienikin lapsi alkaa nopeasti huomata sen. Eräällä ystävälläni on myös samanlaista "heikkohermoisuutta", huutoa ja kiroilua lasten kanssa, josta on seurannut se, että lapset näkevät äidin auktoriteetin ja aikuisen sijasta ikäänkuin toisena kiukuttelevana lapsena, eivätkä ota mitään hänen sanomisiaan todesta. Aluksi pientä vastahakoisuutta, sitten alkaa huuto, jolloin lapset (2,3 ja 5 vuotiaat) tekevät kiusaa äidille eivätkä tosiaan tee mitään mitä käsketään. Eikä enää auta vaikka kuinka huutaisi, lapset ovat todella kurittomia. Ääntä pitäisikin korottaa vain todella harvoin, kun siihen on aihetta, jatkuva räyhääminen voi viedä aikuisen uskottavuuden täysin.
Ja tietysti sekin, että lapsi ottaa sinusta mallia... Onpas hurjan kivaa kun alle 2-vuotias huutelee v....s...... tarhassa, pihalla, linja-autossa, sukulaisilla... Jokapaikassa. Koska äiti on opettanut.niin, en nyt tiedä, ajatteleeko lapset että "äiti on opettanut", mutta siis lapselle se on normaalia, koska se on normaalia siinä ympäristössä, jossa hän elää ja kasvaa. ei lapsi tiedä niiden olevan kriosanoja. hän luulee niiden olevan sanoja siinä missä muutkin, ja että niitä käytetään suuttuessa, tai miten teillä nyt niitä käytetäänkään. lapsi ei siis sano niitä "kiroillakseen", vaan yksinkertaisesti siksi, että on kuullut, että ihmiset niitä ilmeisestikin käyttävät, kun kerran kotonakin niitä käytetään. ja sitten lapsi joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen, jos käyttää niitä, ja jossain muualla niiden käyttäminen kielletään. siis torutaan. lapsi ihmettelee, miksi häntä torutaan, kun äitikin puhuu näin. tai sitten niinkin, jos itsekin torut häntä, vaikka olet ensin itse käyttänyt samoja sanoja. toki tällöin voi korostaa, että aikuiset joskus puhuvat näin, mutta lapset eivät saa näin sanoa. vähän kuin siinä tilanteessa, jos lapsi pyytää saada maistaa isin saunakaljaa. että se on aikuisten juomaa, eikä lapset voi sitä maistaa.
tiedän erään perheen, jossa kaksi leikki-ikäistä tyttöä, ja vanhemmat, jotka melkoisesti kiroilevat, molemmat. ja joo.. onhan se aika kaameaa kuultavaa kun pienet tytöt kiroilevat. ja surullisinta on, että vanhemmat tuntuvat vain naureskelevan tilanteelle.
- ---
Ei se pahin siinä mielestäni ole se kiroilu vaan se mieliala jolla olet ja erityisesti se, että menee fyysiseksi eli heitit kengät seinään. Lapsi alkaa pelkäämään sinua. Välillä yrität lohduttaa, välillä heittäydyt uhkaavaksi. Se on lapsen hyvin vaikea ymmärtää ja kiintymyssuhdeongelmia siitä seuraa. Ensin sinun on itse rauhoituttava. Kiroilusta sen verran, että minäkin kiroilen toisinaan, mutta en lapsen jutuista. Saatan kiroilla itsekseni kun itse töppäilen tai asiat menevät pieleen ja olen uupunut tai ex ottaa päähän mutta en kohdista sitä koskaan lapseen enkä hänen tekosiin. Jos sellaisia sanoja pääsee suustani ja lapsi ollut läsnä kuulemassa (yleensä kiroilen vain silloin kun muut eivät kuule) niin kyllä aina selitän, miksi olen hermostunut ja ettei hermostumiseni johdu hänestä vaan omista askareistani (välillä sitä vaan väsyy kun joutuu hoitamaan yh:na kaiken yksin) ja että itse teen väärin kun sellaisia sanoja päästän suustani. Ymmärrän, ettei lapsesi voi rauhoittua sylissäsi, koska hän ei tiedä, tuleeko sieltä risua vai porkkanaa eli lohtua vai suuttumusta. Yritäs nyt ottaa ne lasten jutut enemmän huumorilla äläkä ota sellaisia paineita kiukuttelusta. Kun itse olet rauhallinen vähenee se lapsenkin hankala käytös. Äläkä koskaan rupea fyysiseksi tai heittele tavaroita tms. Vielä kysymykseesi: huolesi ei ole turha. Sinun ON muutettava käytöstäsi, tavalla tai toisella. Jos et yksin kykene, hae apua, mutta sinun on lopetettava omat raivoamisesi, koska olet aikuinen ja sinun tulee olla aikuinen.
- kannustavia
vastauksia ole sinulle tullut, valitettavasti. Se, että kirjoitat rehellisesti ja avoimesti on minun mielestäni merkki siitä, että välität lapsestasi ja vilpittämästi haet apua ongelmaasi.
Kyllä kaikki vanhemmat joskus polttavat päreensä ja lapsikin sen ymmärtää kun häneltä pyydetään anteeksi. Olen minäkin suuttunut joskus omille lapsilleni, eikä kenellekään heistä ole siitä traumoja jäänyt, eivät ainakaan myönnä. Välit lasteni kanssa ovat ihan hyvät.
Kannattaisi tarkistaa hormonitasot, nimittäin jotkin hormonaaliset seikat saavat naisen hermostumaan, esim. Pms - vaivat. Tarkkaile kiertoasi niin, että huomaat missä vaiheessa itsehillintä pettää. Silloin on hyvä laskea kymmeneen kun tietää, että nyt on kuukautiset tulossa ja kaikki hermoilu johtuu siitä. Voi vaikka mennä ulos kävelemään ja kiviä potkimaan kun oikein pahalta tuntuu.
Älä pelkää, lapsi unohtaa ja antaa anteeksi kun asiat paranevat ja kaikki on hyvin taas. Turvallisuuden tunne ja äidin pysyvyys ovat tärkeimpiä asioita.- lh
Lapsi kyllä ottaa mallia vanhemmistaan, jos äiti suuttuessaan/turhautuessaan alkaa agressiivikseski, huutaa ja kiroilee, käyttäytyy lapsi samassa tilanteessa samallatavalla, tämän mallin äiti on näyttänyt. "älä pelkää, lapsi unohtaa ja antaa anteeksi" jaa-a, jos lapsi kasvaa tämmöisessa ympäristössä, tulee se takuu varmasti iän mukana esille.. toki, jos vanhemmat muuttavat käyttäytymistään ajoissa, tilanne on eri.
Vanhempien pitää asettaa rajat ja luoda turvallinen kasvuympäristö, tommoinen käytös ei tuo kumpaakaan, vaan niinkuin aijemmin jo on sanottu, alennut lapsen tasolle, eikä hän piittää enään käskyistä ja kehotuksista ja tämä myös tulee näkymään lapsen kasvaessa hänen käyttäytymisessään.
Hyvä, että haet kuitenkin apua, toivottavasti tilanne muuttuu parempaan suuntaan ja saat uudet, paremmat hermot.
Mitenkäs, kun alakerrassani asuu nuorehko äiti n.1,5vuotiaan pojan kanssa, ja tämmöistä kiroilua jo todella kovaa huutoa kuuluu melkeinpä koko ajan. "nyt saatana lopeta" "oo nyt vittu jo hiljaa" ja kovaa raskasta itkua hetken kuluttua.. Voikohan ulkopuolinen tilanteeseen puuttua, on meinaan todella ikävää kuunnella tämmöistä huutoa lapselle..
- asiat vaihtelee
riippuu niin paljon millasiia lapsia ja kuinka usein rääkyvät kun siat kuten meillä nyt. vanhempi mälyää ja kiukkuaa ilman mitään syytä. hetkenkään rauhaa ei ole tehdä mitään.
- xyys
en ole kiroileva äiti,mutta pinna kiristyy nopeasti..tosin lepynkin nopeasti,vaikka vain käyn toisessa huoneessa. Mulla on tuosta kiroilusta sen verran kokemusta että kaverin lapsi 2v hokee silloin tällöin "haitta ittu"ja viskelee tavaroita ihmisiä päin suuttuessaan..ja itse olen perheestä missä on huudettu ja kiroiltu,sen takia musta onkin tullut äärimmäisen ujo ja jännitän sosiaalisia tilanteita kun pelkään että joku alkaa huutamaan mulle.läpi käynyt myös masennuksen ja paniikkihäiriön..sitä samaa en toivoisi kenellekään.
- modified
xyys kirjoitti:
en ole kiroileva äiti,mutta pinna kiristyy nopeasti..tosin lepynkin nopeasti,vaikka vain käyn toisessa huoneessa. Mulla on tuosta kiroilusta sen verran kokemusta että kaverin lapsi 2v hokee silloin tällöin "haitta ittu"ja viskelee tavaroita ihmisiä päin suuttuessaan..ja itse olen perheestä missä on huudettu ja kiroiltu,sen takia musta onkin tullut äärimmäisen ujo ja jännitän sosiaalisia tilanteita kun pelkään että joku alkaa huutamaan mulle.läpi käynyt myös masennuksen ja paniikkihäiriön..sitä samaa en toivoisi kenellekään.
kuulostat aika huonolta äidiltä. onko sitten kivaa kun lapsestasi tulee kiristäjä ja uhkaaja, maanisdepressiivinen rikollinen joka viiltelee kurkkuja auki vankilassa turhautuneena.
älä pilaa lapsesi elämää omalla hullulla käytöksellä. toivottavasti naapurit tekevät lastensuojeluilmoituksen seuraavan kerran kun mölyät kuten makakiapinat konsanaan.
- Äiti myös
mutta haluaisin tietää minkä ikäisiä olette?
Onko sinulla puoliso?
Onko teillä sukulaisuhteita?
Oletko hakennut vertaisäiti ryhmiä esim. Kirkolla on vaunujengit..
Saat varmasti niitä haukku ja ojennus vastauksia niistä ei ole mitään apua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde262778Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän292312- 1482264
Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.532190Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti211802Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3891662Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään981597- 2981485
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131419- 1331418