Meille tullut muutama päivä sitten kääpiöpinseri uros, hyvin leikkisä ja kova riehumaan.
Ongelmana on perheessä jo oleva 5v uros, tosi rauhallinen mutta ei erityisemmin pidä toisista koirista.
Pentu rakastaa vanhusta ja haluaisi kulkea kokoajan perässä ja hyppii paljon päälle. Vanhus ahdistuu, menee paniikkiin ja etsii pakotietä. Ei mene kupeillensa syömään jos pentu on jossain lähellä, ei tule ulko-ovesta sisään pennun ollessa lähistöllä ym.
Muutaman kerran on murissut pennun tullessa liian lähelle nopealla vauhdilla kun vanhus nukkunut.
Miten voisi toimia? Kauheaa katsoa kun vanhus ahdistuu, eikä saa rauhaa omassa kodissaan ja stressaa aivan hirveesti.
Ongelmana on perheessä jo oleva 5v uros, tosi rauhallinen mutta ei erityisemmin pidä toisista koirista.
Pentu rakastaa vanhusta ja haluaisi kulkea kokoajan perässä ja hyppii paljon päälle. Vanhus ahdistuu, menee paniikkiin ja etsii pakotietä. Ei mene kupeillensa syömään jos pentu on jossain lähellä, ei tule ulko-ovesta sisään pennun ollessa lähistöllä ym.
Muutaman kerran on murissut pennun tullessa liian lähelle nopealla vauhdilla kun vanhus nukkunut.
Miten voisi toimia? Kauheaa katsoa kun vanhus ahdistuu, eikä saa rauhaa omassa kodissaan ja stressaa aivan hirveesti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
varmistaisin, että vanhemmalla koiralla on paikka, jossa se voi halutessaan olla pennun häiritsemättä ja joutumatta koko ajan kyttäämään, missä pentu on ja yllattymään kun se keskeyttää sen unet. Toisaalta tämän paikan olisi oltava sellainen, että vanhempi koira ei koe, että se on eristetty sille tärkeistä lauman jäsenistä-ihmisistä.
Ja aika... aikaa myöten vanhempi koira tottuu pentuun ja toisaalta pentu rauhoittuu ja muutenkin oppii kunnioittamaan vanhempaa.
toisista koirista, hhhmmmmmm, silti piti hankkia toinen... Sitten vain aikaa, aikaa ja aikaa vanhemmalle, ei mitään väkisin tutustuttamista. Ja taattu rauha paikka hänelle, ehdoton.
Kokeile kummallekin koiralle "omaa aluetta" ja erota ne vaikka koiraportilla tms.
Näin vanhempi koira voi halutessaan nuuhkia pentua aidan läpi ja penska ei koko ajan ole tunkemassa vanhemman suuhun.
Kun pentu nukkuu, voit päästää vanhemman haistelemaan sitä.
Meillä on vaan erirotuset, mutta 5v. uroskoira ja 4-5kk vanha tyttökoira. Isompi koira murisee pennulle ja välillä hyökkäilee, ei pure ei mitään sellaista. Huonettaan suojrelee tarkoin, mutta ihan hyvin tulee toimeen. Isompi koira ahdistuu helposti jos pikkuinen aamulla hönkii, mutta kiellämme pentua, ja koiraa ei saa kieltää sen muristessa pennulle, se on koirien asia selvittää, isomman koiran on näytettävä pennun paikka. Isompi koira on pikkukoiran esimerkki, ja hyvin nyt menee kun ne ovat tutustuneet, nukkuvat eri huoneissa, käyvät yhdessä pihalla, eri aikaan lenkeillä ja niin edelleen. Aika kyllä auttaa, ja voithan aina kysyä ammattilaisen apua, ja helliä isoa koiraa joskus eri aikaan kuin pientä huomiomatta yhtään pientä silloin. Ole tavallaan ison koiran 'suojeluenkeli'.