Lapsi oli viikon kotilomalla,nyt vein bussiin,ja itkuhan siinä tuli.Jotenkin täytyisi jaksaa viikko niin hän pääsee 2 viikoksi kotiin ja sitten jo alkaa koulu ja tapaamiset pe-su joka toinen viikonloppu 4 päivää kuukaudessa.Tuntuu jotta pakahdun.Haluaisin olla vaikka nukutettuna nämä eroajat.
Miten kestätte eron
lapsestanne
8183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Lapsi on mielessä koko ajan poissaollessa. Lomilla molemmilla päällimäisenä mielessä se että kohta täytyy erota. Monesti kuvittelen sitä kuinka hoidollista tämä tällainen elämä lapselle on?
Mitä siinä toiselle vastaa kun tämä kysyy miksi täytyy mennä takaisin?
että lasta kohdeltiin todella väärin. Jouduin aina psyykkaamaan itseäni henkisesti pitkään ennen joka iltaista puhelua, että pystyin tukemaan puhelimessa itkevää lasta. Puheluaika oli rajattu tarkasti 10:een minuuttiin ja sen ajan pystyin pysymään rauhallisena, mutta kun linja oli pakko katkaista, sitten repesin minä. Ei ole m itään hirveämpää kuin se, että tietää omaa lasta pahoinpideltävän jossakin, siis missään! En saanut nukutuksi, sisällä oleva tuska oli käsinkosketeltavaa, suurin piirtein kiersin vain kehää kotona.
Ja tuollaisiin paikkoihin lapsia lähetetään muka lapsen edun nimissä!
Onneksi painajainen ei kestänyt kuin muutaman kuukauden, mutta se oli hirvein jakso meidän kummankin elämässä.
Hyvä, että tämän päivän lehdissä kirjoitetaan myös huonoista sijaispaikoista. Mutta eihän tietysti hoidollisista huostaanotoista saa vieläkään puhua sanaakaan, se koski meitä. Mutta on aivan saakelin sama, laittomasti tai lain mukaan lapsi on sijoitettu varsinkin silloin, kun sijaispaikka on ala-arvoinen. Sama tuska ja kärsimys se on lapselle joka tapauksessa, eikä 9-v siinä tilanteessa näe toimien oikeutusta, eikä siitä hänelle kukaan silloin mitään puhunutkaan.
Siitä on toivuttu vähitellen, lapsi tietysti myös sen oikean kuntoutuksen myötä, jota vihdoin sain hänelle huostaanoton purkauduttua. Mutta en tiedä, voiko näistä kokemuksista toipua koskaan, aikuinen menettää luottamuksen yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen ja lapsella järkkyy koko perusturvallisuus. Vasta ihan viime aikoina on välillä tullut päiviä, että pystyn olemaan ajattelematta näitä asioita ollenkaan. Lapselle en ole näistä asioista puhunut, mutta hän itse ottaa hirveän sijoitusaikansa esille toisinaan. Viimeksi tämän vuoden puolella hän kysyi äkkiä, että miksi lastenkodin omahoitaja sanoi hänelle aikanaan, että hän ei tule pääsemään sieltä koskaan pois. Sitä pitäisi kysyä tietysti sijaishoitajalta itseltään.
sijaispaikasta 5v, lapsi siellä hirviön luona joutui olemaan ennenkuin toistuvasti vaihtuvat soskut uskoivat mitä kerroin.Lapsi sanoi ettei ikinä halua nähdä sitä noitaakka,Varasti hänen viikkorahansakkin.
sijaisperheen sijoituetutkin lapset kertovat kauhutarinoita ("meidän" sijaisäidistä). Kertomukset sitten kantautuvat korviini. Niin, ja on muiden sijoitettujen lasten (ja aiemmin siellä lusineiden lasten) sukulaisetkin kertoneet kauhutarinoita. Jotta vieläkö joku laittaa pahemmaksi?
lehdessä, josta oli lainaus jossain ketjussa.
Mitä hän nyt luetteli siinä, sijaisperheessä oli lasta tukistettu, läimäytelty, lyöty, kohdeltu halveksuvasti, pidetty nälässä, käytetty seksuaalisesti hyväksi ja mitä kaikkea. Ja kuinka paljon tuollaista tapahtuu niin, että vanhemmat eivät saa todistettua sitä sosiaalityöntekijöille. Koska nimenomaan HUONOT sijaispaikat syyllistyvät laittomiin tapaamisrajoituksiin.
irvistele viattomien ja kärsivien lasten kustannuksella?
Haluaisin uskoa, ettei niin sairasta ihmistä ole olemassakaan. Tiedän kuitenkin valitettavasti olevani väärässä...
pähkähullu sijari savossa.Aamulla annetaan kuppi teetö ja voileipä.Sen jälkeen on pakko olla ulkona klo 16 asti.Eukko prlaa pasianssia koneellaan.Hänellä on videokamera pihalle jolla voi valvoe että lapset kantaa kiviä ja puita.Juomana vesi.Kaikkien 4 lapsen perheeseen välit on katkaistu etteivät saa tavata vanhempiaan.Eukko ketoo pelkäävänsä jokaista,Klo 16 saa ruoan,mutta munakello laitetaan soimaan ja ellei ole kerennyt syömään viedään ruoka pois saa mennä nälissään omaan huoneeseen,Poikia haukutaan apinoiksi.Heidän vanhempiaan mollataan jatkubasti,minustakin eukko sanoi että kuulun vankilaan tai mielisairaalaan ja lapsi oli silloin 5v,Onneksi sieltä kauhujen paikasta lapseni vihdoin siirrettiin toiseen paikkaan.Lapseni ei sitä noitaa halua nähdä koskaan.
paikkaan, ei lapsen järkytyksellä ole rajaa.
Sen takia lapseni saatiin vammautettua henkisesti tosi huonoon kuntoon niin lyhyessä ajassa.