onko oikeasti mahdottomuus löytää suomesta hyvä "perus" saksanpaimenkoira?Vaateiden ei pitäisi niin mahdottomia olla:Tervelonkkaisista (ja tarkoitan A/A lonkkia),kohtuu rodunomaisista (että olisi edes potentiaalisia toiveita näyttelykoirasta) tervepäisistä (tarkoitus olisi kilpailla myös käyttöpuolella) vanhemmista?
Olen aivan sekaisin näistä näyttely / käyttölinjaisuuksista, ja siitä että C-lonkkaiset koirat ovat nykyisin kuulemma "ihan hyvä lonkkaisia".
Olen aivan sekaisin näistä näyttely / käyttölinjaisuuksista, ja siitä että C-lonkkaiset koirat ovat nykyisin kuulemma "ihan hyvä lonkkaisia".
Vastaukset 38
Vanhimmat
Etsiä ja katsella koiranettiä, tuossa, esimerkiksi lista kasvattajista ja sieltähän voi klikkailla niitä lonkkakyynärjuttuja ainakin. Katso miten paljon on kuvattuja pentueissa. Miten paljon koulutustunnuksia vanhemmilla jne.
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattajat.aspx?R=166
Spl-kasvattajalistalta löytyy myös tutkittavaa:
http://www.spl.fi/kasvattajat/SPL-kasvattajalista.php
Onnea etsintään.
listoja sitä on tullut koko kevät/kesä tihrustettua niin että silmissä vilisee:D. Mutta kiitos kannustuksesta.Eiköhän se oma taas koiruus löydy,
Pärjääminen näyttely- ja käyttöpuolella ei nykyään samalla koiralla onnistu saksanpaimenkoirissa ilman todella hyvää tuuria. Harkitse muita rotuja tai älä aseta kriteerejä liian korkealle, saksanpaimenkoira on rotuna jakautunut. Saksalaiset näyttelykasvattajat neroudessaan tuhosivat koiriensa luonteet, lue lisää "Mitkä linjat"-keskustelusta.
Lonkkien korostaminen on aivan turhaa, kun kyynär/selkä/polvi/autoimmuuni/ym. ongelmia on aivan liikaa. Moni D-lonkkainenkin pärjää lonkkineen jopa kisakoiran uran, monet muut luusto-ongelmat rampauttavat koiran paljon pahemmin.
Minulle perussaksanpaimenkoira on käyttölinjainen tai sekalinjainen painottuen käyttölinjoihin, odotusarvo terveyden ja luonteen suhteen hyvä kunhan katsoo vähän tarkemmin mistä ottaa. Näyttelyitä en harrasta, ne ovat nykyään lähinnä pienen piirin omaa showta, jolla ei ole mitään tekemistä käyttökoirajalostuksen kanssa.
Näin näyttää olevan että vaatimuksia on madallettava.Rodun vaihtoa en edes ajattele.Mulla on ollut sakemanni vuosina 75-89 ,välissä rottis kymmenisen vuotta ja viimeiset 12 vuotta (paperiton!!!) sakemanni joka ajautui kaksivuotiaana kontolleni.Koiraa koulutellessani ajattelin että seuraavaksi kyllä etsin taas "kisakoiran" .Kyllä ne näyttelytouhut oli silloin seitkyt luvun loppupuolellakin "hyvä-toveri-touhuja", mutta kun omani ei koskaan kakkosta kummosempaa saanut (onko sen nykyisin H?) niin pakko oli myöntää ettei kyse ollut vain siitä ettei löytynyt" tuttua kehätuomaria" :D ,:D, :D
saksanpaimenkoira on näyttelylinjainen monipuolinen harrastus koira.Tämä päätös voimistui kahteen umpi paskaan käyttöpuolen koiraan.
Käyttöihmisten jumalaton vouhkaus ja jatkuva huuto omiensa paremmuudesta kertoo vain sen että, sielä ollaan pikkusen huoliossaan tulevaisuuden näkymästä käyttölinjaisissa koirissa.
Tosi monipuolisia nuo näyttikset, kun niillä ei (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta) voi edes rodunomaista koetta harrastaa, eikä niistä ole työkäyttöönkään. Ns. kansallisissa pk-lajeissa SM-kisoissa oli viime vuonna osallistujissa enemmän seka- ja käyttölinjaisia kuin näyttelylinjaisia saksanpaimenkoiria. Agilitykin soveltuu paremmin käyttiksille kuin kömpelöille näyttiksille, muutama vuosi sitten käyttisnarttu oli agilityn Suomen mestari. Ainoa missä näyttis pärjää paremmin on näyttelyt, se pienen piirin oma show, jee.
Juuri tuo toisen linjan mollaaminen tekee mut surulliseksi, ja saa joka kerran päättämään että en ainakaan tuolta puhujalta koiraa ottaisi.Mitä enemmän saksanpaimenkoiran harrastajat mollii toistensa koiria, sitä huonompi kuva tulee "suurelle yleisolle" saksanpaimenkoirasta.Minä olen tottunut olemaan ylpeä saksanpaimenkoirastani.
kun samanrodun sisällä on "umpipaskoja" koiria????mutta kuka nyt vouhottaa??
Tilastot erottavat kauniit puheet faktoista.
http://www.spl.fi/kasvattajat/kasvattajatilastot.php
tuolla tilastolla pääsen taas sykäyksen eteenpäin!En vain osannut etsiä.Kiitos!
Anteeksi, jos sekotan pakkaasi, mutta uusia innokkaita kasvattajiakin kannattaa tukea ja kannustaa. Heillä ei uskoakseni (vielä) ole se tavoite hukkunut vuosien myötä.
Samaa mieltä aiempien kanssa kyllä on oltava, ettei sitä hyvää käyttistä kuitenkaan jokatytylle/pojalle myydä.
Vaikka kuinka "vouhkataan" niin aivan samat ongelmat ne ovat koko kannassa, jos joku muuta väittää niin höpsistä.
Eikö alottajalla ole mitään muistikuvaa sieltä aikojen alusta niistä silloin terveistä koirista?
Tilastoissa on mukana kaikki vähintään 5 pentuetta tilastointiaikana kasvattaneet eli varsin vähänkin kasvattaneet. Ja nimenomaan 5-10 pentueen sarjassa löytyy todella hyvää tilastoa, joten asenne näyttää olevan näillä vielä kohdillaan. Ihan aloitteleva kasvattaja voi toki olla täynnä ihanteita, mutta itse ainakin valitsen kasvattajan, jolla on jo todellista näyttöä. Aloitteleva kasvattaja voi olla innokas, mutta onko tarvittavaa tietoa ja kokemusta, monesti on vain ne puheet hienoista tavoitteista. Työnjälkiteot puhuu puolestaan. Jos nimenomaan käyttölinjaista koiraa etsit, valitsisin kasvattajan, joka on itse kouluttanut koirilleen koulutustunnuksia, mieluiten rodunomaisessa kokeessa.
Edelleen harrastaa ja on innokas viemään ja auttamaan kasvattejaankin eteenpäin aivan käytännössä.
Usein vain, ne ihmiset eivät sitten lopunviimein tahdokaan oikeasti "harrastaa", senkus puhuvat, jotta saavat pennun itselleen :( aina se tuntuu olevan siinä kasvattajassa se vika.
Niin ja tällä puheenvuorolla en halua mitenkään mollata tai väheksyä n.s. vanhoja kasvattajia.
"Eikö alottajalla ole mitään muistikuvaa sieltä aikojen alusta niistä silloin terveistä koirista?"
En ymmärrä kysymystä?
Siis omalla kilpailtiin aikoinaan voittaja luokassa viestillä, näyttelyissä saatiin "h" ta ja muutama "eh".(Menikö oikein eli kakkosta ja muutama ykkönen.)
Kerran annettiin poika astutukseen, mutta kun lonkat kuvattiin B/B, jätettiin siihen.
Ei siis ollut mikään mahdottomuus että samalla koiralla kuljettiin näyttelyt ja pk-kokeet.Tosin varsinaiset näyttelykoirat oli silloinkin näyttelykoiria, mutta kyllä niillä oli kansallisella tasolla menestystä käyttöpuolellakin. Tuntui että suuntautuminen Näyttely/Käyttely puolelle oli enemmänkin ohjaajan kiinnostuksesta kiinni, kuin siitä että pentu olisi jo valmiiksi "tuomittu" jompaan kumpaan leiriin.Voihan aika tietenkin kullata muistoja.
Toivottavasti vastasin kysymykseesi.
En ylenkatso uusiakaan kasvattajia, sillä nykyisin löytyy hyvin tiedot koiruuksista ja niiden suvuista joten esim. lonkkaennusteita voi vähän suuntaa antavasti uumoilla itsekin.Uusia kasvattajia vaan vähän vaikea löytää jos ei ole kennelillä nettisivija yms.
.. ja keskustelun herättämiä ajatuksia.
En etsi käyttö tai näyttelylinjaista koiraa.Etsin hyvää SAKSANPAIMENKOIRAA.
Ihanteeni olisi kasvattaja joka vastaisi sydämmestään "linjakyselyihini" :"Minä kasvatan hyviä Saksanpaimenkoiria, en linjoja."
Joku tuolla sanoi ettei hyvää käyttölinjaista koiraa joka kotiin anneta.Mielestäni saksanpaimenkoiraa linjoista riippumatta ei saisi antaa kotiin kuin kotiin.(ei tosin mitään muutakaan eläintä).Mutta isot koirat ovat aina väärissä käsissä uhka ympäristölle.
Kasvattajan koirien käyttökoe tilastoista:
onnellinen se kasvattaja ,joka onnistuu saamaan koiran kotiin jossa innostutaan kilpailemisesta.Koiran hyvinvointiin (tai se jättämään perimään)ei kuitenkaan kilpailutulokset vaikuta.On lukemattomia palveluskoiria joita koulutetaan, aktivoidaan, ja joiden kanssa pidetään oikealla tavalla virettä yllä läpi elämän ilman kilpailu toimintaa.Toisinaan tuntuu, että otsa rypyssä kilpaileminen hipoo jo eläin rääkkäystä.Ja kaiken sanon silläkin uhalla, että itse jo janoaisin "tositoimiin".Saas sitten nähä joko tytöllä hymy hyytyy kun kesken kisojen koira senkun pöllöilee :D :D :D
Koska olet liikkeellä tuollaisin argumentein mahdollisuutesi tulla huijatuksi on varsin hyvät.
Jalostukseen käytetyllä saksanpaimenkoiralla tulee olla tulokset rodunomaisesta kokeesta - eli suojelusta. Ne tulee kasvattaa käyttöön ja työhön.
Vaikka ei itse kilpailisikaan tai työskentelisi koiran kanssa kannattaa kuitenkin ottaa sellaiselta kasvattajalta koira, joka näihin asioihin panostaa. Silloin luultavasti saat sen vanhanajan koiran. Joistain kenneleistä ei aloittelija saa koiraa, mutta varsin monesta saa. Ei varmaankaan sitä kovinta koiraa eikä itse saa laatikosta niitä valkata. Useat pentueet on jo varsin varattuja synytyessään. Silti aina sinne jää niitä vikoja yksinäisiä, joista voi saada sen parhaimman koiran itselleen. Näin kävi aikoinaan itselleni. Vika pentu olikin se paras ja saavutimme mukavia tuloksia aikoinaan.
Onnea pennun etsintään ja varo huijareita - olet otollista maaperää
http://sensuroitu.net/spk/info/kasvattajat.php
Jos selasit keskusteluja . huomasit että takana on 12 12 vuotta eloa uros sakemannin kanssa, välissä 10vuotta uros rottiksen kanssa.
Eli en minä ole ihan kokematon.Viimeinen sakemanni vain kiertyi paperittomana 2-vuotiaana kumppanikseni, joten olen ollut 22 vuotta ulkona/tietämätön tästä sakmanni-rintaman sisäisestä hajaannuksesta.
Suojeluun en tunne vetoa, en ole koskaan tuntenut.Rottiskin osoittautui luonnetesteissä niin suojeluhalukkaaksi, että vallan suositeltiin muita lajeja;)
Haku ja jälki oli sen ominta.
Minua muuten itseasiassa surettaa jos sakemannien rodunomaiseksi lajiksi mielletään VAIN suojelu.Viesti esim. on aika "lälläri"laji, mutta ei muuten ollut sotien aikaan:). Kauas on ilmeisesti menty rotumääritelmästä nykyisin.
Kiitos kuitenkin mielipiteestäsi. Kaikki asialliset kommentit otetaan vastaan ja punnitaan tarkoin.Ja vaikka tieto lisää tuskaa, jokainen kommentti auttaa hahmottamaan tulevaa "toimintakenttää".
Sakemmannit on nykyään rumia, luihulanteisia,ihoherkkiä ja hermoheikkoja!
aha.
....kauneus on katsojan silmissä, hermoheikkoja on vain hermoheikkoisilla omistajilla! Ne hermoheikot tulee siitä kun kouluttaja on lipsunut otteissaan tai härnännyt koiraa... tms.... tai muuten täytyy olla jollain koiralla päässä pahemman kerran vikaa....
aika turhaa yleistämistä, kannattais tutustua rotuun ennen kuin huutelee.....
Kyllä totuus löytyy näistä tilastoista, oli kasvattanut sitten 5 - 10 tai yli 10 pentuetta.
Sanoisinko että 5 parasta kasvattajaa molemmista sarjoista on mielestäni onnistunut todellakin kasvatustyössään ja 5 - 10 parasta vielä hyvin.
Mutta missä on näiden meidän isojen vaikuttajien tilastot, vai eikö ne edes mahtuneet näihin, koska on niin paljon sairaita.
Kuka kertoisi. Kuka tekisi analyysin tilastojen pohjalta. Minulle nuo nimet eivät sano mitään kun ole vasta ensimmäistä koiraani hankkimassa, mutta tilastotieteen opiskelijana aihe on mielenkiintoinen.
On pelkästään lonkat ja kyynärät, esimes selkävikoja ei ole tilastoitu lainkaan virallisesti ja se on rodussa iso ongelma.
tilastoitu edes ne paikat mitä voi. Selkävikoja ei voi tilastoida, koska selkätuloksia ei julkisteta missään virallisesti. Enpä vaan jaksa uskoa et niissäkään loistaisi kasvattajat, joita ei lonkat ja kyynäritkään tunnu enempiä kiinnostavan.
Voiks joku laittaa linkin siit tilastosta. Sellasen joka pelittää. Mulla ei ole tota xls ohjelmaa.
http://www.microsoft.com/downloads/details.aspx?FamilyID=c8378bf4-996c-4569-b547-75edbd03aaf0&displaylang=FI
mersulla vai wartburgilla?
Jäin vain miettimään että miksi ne vanhan ajan sakemannit on siellä kiven takana? Onko ne niin arkoja että ovat menneet sinne piiloon?
Vanhoa sukuja on vielä olemassa.Valitettavasti ne koirat ei sykähdytä ketään,ainakaan harrastavia ihmisiä,mutta kyllä niistä kivoja kotikoiria saa.Vanhoissa suvuissa on hurjat kertaukset,ja tämän vuoksi niitä koiria ei ehkä kannata pitää minään "ihanteena".
Valitettavasti nykyinen pentutehtailu on johtanut siihen ettei terveitä sakuja enään löydy myöskin 80% saksanpaimenkoirista ovat jääneet vaille kunnollista opetusta mikä edelleen pilaa koiran luonnetta.
Joo, kiven takaahan sitä oli entisvanhaankin turha sakemannia ettiä, ellei omistajakin ollut kiventakana :D.
Etsin siis dementiassani väärästä paikasta!
Saksastahan niitä tuotiin jo aikojen alusta, jotan katse siis saksanmaalle...
Et saa Suomesta oikeata hyvää sakemannia. "A/A lonkkaiset" nykyään eivät osaa juostaa, viime messukeskuksen näyttelyssä kaikki sakut olivat niin sairaan näköisiä ettei mitään rajaa. Niitä vanhustenkotiin eikä näyttelyihin. 1 paikka ansainnut ei saanut edes takajalat samaan nopeuteen kuin etujalat, juosteessa vartalo menee poikki ja vääntyy kuin mäyräkoiralla. Eikä muuteen ulkonakaan koskaan näe, erittäin harvoin tervejärkistä, ajatuksella tilanteitä arvioivaa sakemannia. Ei suomesta, mene ja etsi saksasta. Nyt on mustaakseni subilla poliisi koira rex sarja katso osan. Sellaisen työsakun kuulu olla.
Saksan valtio tukee rodun ylläpitoa ja kehittää sen sukupuun. Sieltä löydät terveen, järkevän ja hyvää psyykkistä tasapainoa omaava koiraa.
Jos ostat suomesta ota vanhemmista sen verran selvää, että suomessa jopa 10:nnen polven jälkeen sukulaisuutta omaavat esi vanhemmat saattavat olla sen verran samaanlaisia, että sisäsiittoisuuden ongelmat saattavat aiheuttaa kovaa päänsärkyä. Ota koira jolla on mahdollisimman paljon ulkomaalaista vertaa tai jos se tuntuu ongelmalliselta,katselee, että vanhemmat ovat mahdollisimman erilaiset. Esim mahdollisimman iso ero äidin ja isän välissä siihen tai toiseen suuntaan koossa, värityksessa, pään muodoissa, eri osien suhteeissa ja luonteessa. Monet sanovat, että jos joku vanhemmista on tosi agressiivinen pentua ei kannata ottaa. Jos äiti taas on tosi rauhallinen suuremmalla todennäköisyydellä pennuista tulee rauhallisia oikealla kasvatuksella.
Kuitenkin vältä ostamista suomesta, menee saksaan, ranskaan, venäjään tai baltian maihin sieltä saat todennäköisemmin mitä koiralta toivot. Täällä se on riski peliä.
Kylläpäs oli asiantuntevaa tekstiä. Kiitos aamun nauruista :))
Kaiken tämän "epätoivoisen" etsimisen ja "vouhkaamisen" jälkeen sait minutkin nauramaan makeasti :D :D
Tämän palstan ajatus ei ole pilailla muiden kustannuksella, vaan jakaa kokemuksia ja mielipiteita. Olen kertonut omasta tavasta ja esitellyt oma kantaa. Järkevä ja ajatteleva ihminen ei ohita tai nauraa muiden mielipiteille vaan ottaa ne vastaan ja tekee kuin itse katso paremmaksi. Itse kysyit mielipiteitä muttet välitä niistä. Taidat etsia koiran sijaan huomiota.
Kokemukseni ei ole yhdestä koirasta tullut. Vaan 5:stä omasta 3 tutusta ja kahdesta oman suosituksen pentuesta, ja kymmenistä muista pentueista. Mikään koirani ei ollut suomesta eikä yhdenkään kanssa joutunut mennä lääkäriin kertakaan, paitsi rokotuksiin. Kaikki elivät/elävät hyvää täyttä energia, tervettä elämää. Harva suomesta koiransa hankkinut tietää miltä tuntuu kun koiran hoito ei tuota päänsärkyä vaan iloa.
Joo, vitsisi oli hauska, mutta ei sitä tarvitse loputtomiin viedä. Olen pahoillani, jos kirjoituksesi ovat ihan tosimielessä kirjoitettuja - mutta ei niille voi kuin nauraa.
Jos kirjoitat tosimielellä, niin olet mielipiteinesi ja "tietoinesi" verrattavissa lähinnä Sepi Kumpulaiseen artistina...
Opettele niin tiedätkin jotain.
riippuu onko Ceen lonkat löysät vai nivelrikolla, jos koira kuvattu nuorena niin voi olla löysät...