Olen kuullut juttua, että lukio on muka elämässä jonkinlainen "vedenjakaja", jossa ne säälittävät huonolla itsetunnolla yläasteen "oudot" hylkiöt sais kavereita ja pääsisivät elämään ns. NORMAALIA elämää? Sen verran mitä olen "Itsetunto" ja "Kiusaaminen"-palstoilta lukenut, niin aika monella on lukio ollut joku muutos elämässä...Onhan tässä tietenkin omallakin suhtautumisella väliä, mutta onko tämä sekavasti luettelemani viesti totta?
Onko lukio oikeasti...
...joku vedenjakaja?
10
412
Vastaukset
- t
koska lukio on yleissivistävä koulu ja sitä sivistystä ja ihmissuhdetaitoja tarvitaan elämän varrella,
pitää olla fiksu ja osata keskustella fiksusti ja laaja-alaisesi.
ei riitä amiksessa muutaman lukion kurssin suorittaminen, kun koko kouluajan elää "alempitasoisten kanssa", siinä ei sivistys helpolla tartu vain niiltä kaksoistutkinnon suorittaneilta.
"Onhan tässä tietenkin omallakin suhtautumisella väliä"
mutta "seura tekee kaltaisekseen",
joo, jos intät, voin kertoa että aina on kyvykkäitä, 5-10 %,
mutta puhuin keskinäräisestä, jonka mukaan kannattaa elämää rakentaa,
kukaan ei tiedä kykyjänsä varmasti edes 25v.- Just...
Oletko opiskellut ammattikoulussa?
Et taida olla.
Maailmankuvasi on kuitenkin tältä osin hyvin stereotypinen. - t
Just... kirjoitti:
Oletko opiskellut ammattikoulussa?
Et taida olla.
Maailmankuvasi on kuitenkin tältä osin hyvin stereotypinen.sinä vain osaat puolustella,puolustele vaan,
kun katsot sitten 25v peruutuspeiliin voi olla että olet samaa mieltä.
korosta sitä yhtä, molempia polkuja kulkien tulee menestyjiä, toista tietä vaan suuremmalla todennäköisyydellä.
- ....
Itse toivoin saavani lukiossa uusia ystäviä, ehkä jopa tyttöystävän. Olin kuitenkin lukion aikana ja lukion jälkeen yksinäisempi kuin koskaan aikaisemmin. Kyllähän pari luokkakaveria yrittivät silloin kysyä mukaan siihen "normaaliin" elämään, mutta eipä paljon kiinnosta mikään ryyppääminen ja baareissa juokseminen puhumattakaan jostain autoilusta. Mieluummin olen yksin kuin seurassa, jossa en ole kiinnostunut olemaan.
Toivoa kannattaa mutta älä pety.- ..............
Miten voit kuvitella saavas uusia kavereita tai tyttöystävän, jos sellainen elämäntyyli ei kiinnosta, vai toivoitko, että niistä tulis yhtä apaattisia narsisteja, kuin susta?
- jo et
.............. kirjoitti:
Miten voit kuvitella saavas uusia kavereita tai tyttöystävän, jos sellainen elämäntyyli ei kiinnosta, vai toivoitko, että niistä tulis yhtä apaattisia narsisteja, kuin susta?
jos et ite tee asialle mitään, niit et sä mitään uusia kamuja saa
T: kokemuksen ääni :) - .........
.............. kirjoitti:
Miten voit kuvitella saavas uusia kavereita tai tyttöystävän, jos sellainen elämäntyyli ei kiinnosta, vai toivoitko, että niistä tulis yhtä apaattisia narsisteja, kuin susta?
Niin millainen "sellainen" elämäntyyli? Voiko kavereita saada vain yhdenlaisella elämäntyylillä? Ilmeisesti.
Minusta elämässä voi olla paljon kiinnostavampaakin sisältöä kuin joku ryyppääminen ja baareissa roikkuminen. Se ei kai vielä tee minusta apaattista, jos pidän tuollaista turhana. Joskus olen tosin kokenut motivaation puutetta koskien koko elämääni, mutta nyt elämänhalua taas löytyy paljon enemmän mutta alkoholia en ole siihen tarvinnut.
Miten ihmeessä päädyit vetämään vielä narsismin tähän mukaan? Ai niin, nykyäänhän kaikki epämiellyttävät ihmiset ovat narsisteja.
- amislukiolainen
Kyllä mä oon yksinäisen yläasteen jälkeen löytäny kavereita lukiosta. MUTTA. Teen kaksoistutkintoa joten olen saanut kavereita myös amiksesta. Ei saa olla liian ennakkoluuloinen tyylliin; "tolla oli joskus kaljapullo kädessä, se on täys kusipää". Vedenjakajasta en tiedä, kun menen vasta amislukion tokalle.
- Latte
Lukioon menee sen verran kypsynyttä porukkaa, ettei siellä kukaan enää huutele tai töni, sano jotain loukkaavaa tahallisesti ynnä muuta. Sellaiset porukat yleensä karsiutuvat pois mennen amikseen, huonon yläastemenestyksen tai halun vuoksi.
Itse menin viime syksynä lukioon. En ollut yläasteella mitenkään kiusattu, mutta tunsin oloni epämukavaksi kun nämä ns 'öykkärit' huutelivat ja ilkkuivat joka toista vastaantulijaa. Tein itsestäni näkymättömän, normaalin ja hiljaisen kaikille muille kuin kahdelle ystävälleni, jotten kiinnittäisi huomiota itseeni. Yhdeksännellä luokalla aloin vasta pääsemään ulos luomastani kuoresta.
Lukioon päästyäni olen vapautunut kaikesta paineesta, ei tarvitse ajatella miltä näyttää tai olla niin hiljainen. En saanut pahemmin uusia ystäviä, mutta kaikki on mukavia ja heidän kanssaan voi jutella niitä näitä käytävässä tai toimia sivistyneesti ryhmissä ilman hyljeksintää.
Yksi kaverini taas meni amikseen. Häntä siellä haukutaan ja ilkutaan, mutta hän osaa sanoa vastaan. Siellä pojat juoksevat asuntolan käytävillä koputtelemassa ovia ja rikkomassa pyöriä, ovat kuin pahaisia ipanoita. En sanoisi että näin olisi kaikki, mutta siellä on kertakaikkiaan erinlainen meno kuin lukiossa. Lukio toi elämääni paljon hyvää. Sain uusia ystäviä, koulukäynti muuttui rennommaksi kun suurin osa kusipäistä lähti tältä paikkakunnaltakin ehkä kokonaan, sai vapaatunteja ja saa liikkua koulualueelta ulkopuolella, opettajatkin ovat mukavampia. Sellaisia aineitakaan joita ei itse halua opiskella, ei tarvitse opiskella kuin 1-4 pakollista kurssia, sitten saakin opiskella sitä mitä itse lystää. :D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?901757- 851242
- 1101123
- 71954
- 102884
Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘56828- 47741
- 36732
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis47681- 33663