Lahden Salpausselän maailman cup-hiihdoissa vietettiin sunnuntaina
Viron kansallisjuhlaa miesten 15 kilometrin hiihdon aikana. Jaak Maen
ja Andrus Veerpalun taistelu kärjessä ja lopuksi toisen ja kolmannen sijan valtaaminen hullaannutti runsaan virolaiskatsomon.
Viron liput liehuivat ja Eesti, Eesti -huudot kaikuivat. Katsomossa ollut
virolaisperhe oli varustautunut puusuksella, johon oli kiinnitetty kolme
lasimaljaa menestyksen odotuksen merkiksi. Perheen pikkutyttö pystytti omakätisesti Viron pienoisliput hankeen ja isä viritteli pienoiskeittimen
alle tulet ja sulatteli lumesta vettä kattilaan. Äidin, isän ja tyttären poskille
oli maalattu Viron liput. Perhe oli tullut mukaan viettämään kansallisjuhlaa Salpausselälle.
Liput ja Viron väki suorastaan hullaantui, kun palkintojenjako alkoi. Viron lippuja oli katsomossa enemmän kuin Suomen lippuja. Suomalaiset olivat huomattavasti hiljaisempia, koska oma joukkueemme ei kärkeä kolkutellut.
Suomalaiskatsojia oli häkellyttävän vähän paikalla, koska menestystä ei ollut odotettavissa.
Kaiken suomalaismasennuksen merkiksi takasuoran katsomoon
suunnatut kovaääniset pettivät perjantaiseen tapaan ja sen jälkeen
kuulutus oli vain käsittämätöntä kaukaista puuroa.
Naisten 10 kilometrin hiihdon aikana tilanne tasaantui, kun Viron Kristina Smigun ei flunssaisena voinut osallistua ja Suomen naiset puolestaan
hätyyttelivät kärkisijoja, vaikka aivan kärkeen ylti vain Virpi Kuitunen.
Viron liput olivat vetäytyneet jonnekin taaemmas.
Jos suomalaiset löytävät Suomen pakkoluovuttamien alueiden osalta samanlaisen kansallistunteen kuin virolaisten joukossa vaikuttaa vielä
runsaat kaksitoista vuotta miehityksen päättymisestä, niin Suomen poliitikkojen vastahakoiset päät on käännetty hetkessä palautuksen suuntaan.
Ei nuorin virolaiskatsomokaan muista enää paljon miehityksen ajasta,
mutta kansallistunne kulkee perintönä perheissä. Suomalaisilla on paljon oppimista Viron kansallistunteesta.
Lasse Koskinen
Aluepalautus ry.
Viron kansallisjuhlaa miesten 15 kilometrin hiihdon aikana. Jaak Maen
ja Andrus Veerpalun taistelu kärjessä ja lopuksi toisen ja kolmannen sijan valtaaminen hullaannutti runsaan virolaiskatsomon.
Viron liput liehuivat ja Eesti, Eesti -huudot kaikuivat. Katsomossa ollut
virolaisperhe oli varustautunut puusuksella, johon oli kiinnitetty kolme
lasimaljaa menestyksen odotuksen merkiksi. Perheen pikkutyttö pystytti omakätisesti Viron pienoisliput hankeen ja isä viritteli pienoiskeittimen
alle tulet ja sulatteli lumesta vettä kattilaan. Äidin, isän ja tyttären poskille
oli maalattu Viron liput. Perhe oli tullut mukaan viettämään kansallisjuhlaa Salpausselälle.
Liput ja Viron väki suorastaan hullaantui, kun palkintojenjako alkoi. Viron lippuja oli katsomossa enemmän kuin Suomen lippuja. Suomalaiset olivat huomattavasti hiljaisempia, koska oma joukkueemme ei kärkeä kolkutellut.
Suomalaiskatsojia oli häkellyttävän vähän paikalla, koska menestystä ei ollut odotettavissa.
Kaiken suomalaismasennuksen merkiksi takasuoran katsomoon
suunnatut kovaääniset pettivät perjantaiseen tapaan ja sen jälkeen
kuulutus oli vain käsittämätöntä kaukaista puuroa.
Naisten 10 kilometrin hiihdon aikana tilanne tasaantui, kun Viron Kristina Smigun ei flunssaisena voinut osallistua ja Suomen naiset puolestaan
hätyyttelivät kärkisijoja, vaikka aivan kärkeen ylti vain Virpi Kuitunen.
Viron liput olivat vetäytyneet jonnekin taaemmas.
Jos suomalaiset löytävät Suomen pakkoluovuttamien alueiden osalta samanlaisen kansallistunteen kuin virolaisten joukossa vaikuttaa vielä
runsaat kaksitoista vuotta miehityksen päättymisestä, niin Suomen poliitikkojen vastahakoiset päät on käännetty hetkessä palautuksen suuntaan.
Ei nuorin virolaiskatsomokaan muista enää paljon miehityksen ajasta,
mutta kansallistunne kulkee perintönä perheissä. Suomalaisilla on paljon oppimista Viron kansallistunteesta.
Lasse Koskinen
Aluepalautus ry.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Virossa venäläisten on pakko opiskella ja osata
Vironkieltä.Suomessa se on päinvastoin,meidät pakoitetaan opiskelemaan vähemmistökieltä joka on Ruotsi.
Virossa poliitikot ajavat oman kansansa etuja ensisijaisesti,kun taas meidän poliitikot pilkkaavat ja halveksivat suomenkielisiä ja ovat jopa kavaltaneet ja myyneet maamma ulkovaltioille
monet kerrat historiamme aikana.
Valitettavasti tämä ei pidä paikkaansa vironvenäläisten osalta.
Virossa venäläisten ei suinkaan ole mikään pakko opetella eikä osata vironkieltä. Tosin vironkielen osaaminen on edellytyksenä Viron kansalaisuuden saamiselle - kuten esimerkiksi Venäjällä Venäjän kansalaisuuden saamiseksi on osattava venäjää.
Se on sinänsä p*****stä, että n. 95% Suomen väestöstä olevien suomalaisten on opeteltava n. 5% väestöstä olevien kieltä, eli ruotsia. Tämä on väärin ja aiheuttaa Suomelle turhia ylimääräisiä kuluja ja nostattaa turhaan tunteita Suomen ruotsinkielisiä kansalaisia vastaan.