Eli siis kohta 2 v täyttävä Bordercollienarttu on meillä. Pennusta pitäen oppi nopeasti istumaan, menemään maahan, tulemaan luokse. Autossa istumisesta ei tykkää yhtään, jos vain sinne joutuu, niin istuu kyllä rauhassa, mutta kuolaa valuu mahdottomasti suusta ja jos ovi aukaistaan, niin heti tunkemassa ulos. Muutenkin pelkää autoja lenkillä käydessä. Asumme maalla, joten lenkillä käydessä niitä autoja ei nyt niin tiheästi siinä kulje, mutta jos joku raktori tai rekka tulee, niin koira hyppää ihan ojaan ja katse on lasittunut siihen kulkuneuvoon. Olen yrittänyt rauhallisella äänellä usein vain puhella ja rapsutella korvan takaa yms.
Nykyisin myös sekoittuu "maahan" ja "istu". Jos sanoo "istu", niin se lyö maahan tai toisin päin. Myös tahtoo olla kovin itsepäinen, ei voi päästää paljoa vapaalle, koska ei tule luokse millään, jos näkee jotain kiinnostavaa. Esim: lampaita. Paimennusvietit heräsivät nopeasti ja kun se näkee lampaan, niin auta armias... ei kuuntele yhtään. Siinä ei auta muu kuin hakea vain pois se sieltä, jos edes kiinni saa.
Usein kyllä hihnassa sitä vien lampaiden luokse ja ajetaan niitä yhdessä. Harmittaa vain se, kun ei uskalla päästää sitä vapaalle. Saattaa myös karata autojen perään, tai jos näkee oravan, tai linnun.
Miten löytäisi noihin edes jotain ratkaisuja? Onko kokemuksia, tai hyviä neuvoja? Muuten on ihana koira ja ihmisrakas, tosin miehiä pelkää vain ylikaiken. Toisiin koiriin ei ole vielä päässyt kovin hyvin tutustumaan, mutta ajattelin, että joskus ottaisi kauppareissuille keskustaan mukaan ja kävelyttäisi siellä, niin pääsisi näkemään ihmisiä, toisia koiria ja niiden hajuja, sekä autoja...
On myös kova haukkumaan. Häkissä ollessaan räksyttää, jos näkee jotain. Luulen, että juuri linnuille, kun kuono osoittaa taivasta ja juoksentelee pitkin häkkiä.
Nykyisin myös sekoittuu "maahan" ja "istu". Jos sanoo "istu", niin se lyö maahan tai toisin päin. Myös tahtoo olla kovin itsepäinen, ei voi päästää paljoa vapaalle, koska ei tule luokse millään, jos näkee jotain kiinnostavaa. Esim: lampaita. Paimennusvietit heräsivät nopeasti ja kun se näkee lampaan, niin auta armias... ei kuuntele yhtään. Siinä ei auta muu kuin hakea vain pois se sieltä, jos edes kiinni saa.
Usein kyllä hihnassa sitä vien lampaiden luokse ja ajetaan niitä yhdessä. Harmittaa vain se, kun ei uskalla päästää sitä vapaalle. Saattaa myös karata autojen perään, tai jos näkee oravan, tai linnun.
Miten löytäisi noihin edes jotain ratkaisuja? Onko kokemuksia, tai hyviä neuvoja? Muuten on ihana koira ja ihmisrakas, tosin miehiä pelkää vain ylikaiken. Toisiin koiriin ei ole vielä päässyt kovin hyvin tutustumaan, mutta ajattelin, että joskus ottaisi kauppareissuille keskustaan mukaan ja kävelyttäisi siellä, niin pääsisi näkemään ihmisiä, toisia koiria ja niiden hajuja, sekä autoja...
On myös kova haukkumaan. Häkissä ollessaan räksyttää, jos näkee jotain. Luulen, että juuri linnuille, kun kuono osoittaa taivasta ja juoksentelee pitkin häkkiä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei kyllä kuulosta bordercollielta sitten ollenkaan. Itselläni on nyt 3,5 kk vanha urospentu ja rakastaa yli kaiken ihmisiä ja toisia koiria. Tosin haukkuvia koiria pelkää mutta nopeasti niihinkin tottuu. Mielestäni olet yli puolitoista vuotta myöhässä siinä että alat totuttamaan koiraasi uusiin, erilaisiin tilanteisiin. Meillä pentu on jo monta viikkoa liikkunut autossa, veneessä ja nähnyt paljon, ehkä liikaakin. Mitä olen kuullut niin bortsut eivät ole kovin haukkuherkkiä ja yleensä ovat todella ihmisrakkaita, sukupuoleen katsomatta. Tosin poikkeuksia niissäkin löytyy, ei voi yleistää. Toivottavasti joku keksii teille keinot ongelmiinne... Niin joo ja toivottavasti meidänkin pentu pysyy tuollaisena kuin nyt on. Sekin on nopesti oppinut samat jutut mitä kerroit, menee nekin vielä välillä sekaisin mutta saa sen täysin anteeksi ikänsä puolesta, ei voi vielä vaatia. Harjoitelkaa tekin lisää!
Ota huomioon, että pennun luonne ehtii muuttua vielä mooooonet kerrat. Koira ei oikeasti ole samanlainen aina ja ikuisesti. Esimerkiksi viettien herääminen voi muuttaa käytöstä jyrkästi.
En nyt tarkoita, etteikö sitä koiraa voisi kouluttaa vaikka mihin suuntaan, totta kai voi! Mutta tarkoitan, että jos pentu on 3,5kk vanha, niin et kyllä voi mennä sanomaan juuta etkä jaata bortsujen luonteesta, ellei ole aiempaakin kokemusta.
Ja muuten, pentu on aluksi HYVIN leimaantunut laumaansa ja "rakastaa" omia ihmisiään. Odotappa puoli vuotta ja voit hyvinkin huudella kuuroille korville ja koira ei todellakaan palaa lenkiltä kotiin suorinta tietä.
Kyllä koira tulee aina luokse jos se kokee sen mieleiseksi ja kannattavaksi tulla. Jos sillä on joku syy tulla; miellyttää tai tulla itse iloiseksi isännän luokse palaamisesta.