kuinka ihmiset jaksaa aina olla positiivisia.
Olen tunne-elämältäni yleensä positiivinen, mutta olen huomannut että vaikka elämäni on hyvää ja kaiken pitäisi ola OK, niin ei kuitenkaan mikään kiinosta, siis tällä hetkellä.
Mietin mihin mennä, ei ole paikkaa missä oloni paranisi.
Mitä tehdä, tekemistä olisi mutta ei kiinostusta.
Onko niin että kun elämä on helppoa se voikin viedä alaspäin, se on liian helppoa.
Ei löydy motiivia kun ei tarvi taistella minkään puolesta eikä mitään vastaan.
Olen ollut paljon enemmän hengissä silloin kun oli vaikeuksia, kun sai miettiä oikeasti elämää.
En ymmärrä itseäni.
Olen tunne-elämältäni yleensä positiivinen, mutta olen huomannut että vaikka elämäni on hyvää ja kaiken pitäisi ola OK, niin ei kuitenkaan mikään kiinosta, siis tällä hetkellä.
Mietin mihin mennä, ei ole paikkaa missä oloni paranisi.
Mitä tehdä, tekemistä olisi mutta ei kiinostusta.
Onko niin että kun elämä on helppoa se voikin viedä alaspäin, se on liian helppoa.
Ei löydy motiivia kun ei tarvi taistella minkään puolesta eikä mitään vastaan.
Olen ollut paljon enemmän hengissä silloin kun oli vaikeuksia, kun sai miettiä oikeasti elämää.
En ymmärrä itseäni.
Vastaukset 7
Vanhimmat
selvästi tylsää. Tee jotan sellaista mitä et ennen ole tehnyt. Tai olet haaveillut tekeväsi. Jotain ihan hullua.
Piristää varmasti! Menoksi siis ja seikkailemaan :)
on varmaan oikea sana.
Olen yrittänyt miettiä mitä haluaisin tehdä, en vaan keksi.
Ei aina jaksa olla positiivinen. Mollisointuisia päiviä on jokaisella.
Minä ainakin nautin nyt, kun on helppoa. Vaikeitakin aikoja on ollut ja
silloin tulin ajatelleeksi, loppuuko tämä koskaan. Loppuihan se.
Aina kun katson uutisista maanjäristyksiä, sotia ja kauheuksia, olen
onnellinen siitä, että täällä kotomaassa on kaikki hyvin, tai ainakin melkein.
Lähde vaikka ulos lenkille ja nauti tästä hiipuvasta kesästä.
Ymmärrä itseäsi. Olet ihminen ja kaikilla meillä on tuollaisia päiviä/aikoja.
Joskus mietin että ikäänkuin ei osaisi antaa itselleen lupaa nauttia helposta elämästä, niin kuin se olisi joltain pois kun minulla on nyt hyvä elämä.
Kävin suihkussa ja meinaan lähteäkin ulos jos se elämä taas sieltä tulee vastaan, onhan lomakin.
kun ei niin mittää tyartte.
Ei oo mitään tekemistä, ei kiinnosta.
Hitsi kun pääsisi äkkiä takas töihin!
naapuri kaupungissa, no eipä sielläkään mitään ihmettä ollut.
Mutta bussia odottaessa poliisit pysäytti pikkubussin ja puhallutti kuskin. Siinä seliteltiin ja kädet kävivät, sinne jäivät ihmettelemään ja mummot bussissa odottamaan. Se oli semmoinen pieni vanhuksia ja vaikeasti kulkevia varten oleva bussi.
No sitten tullessa bussissa iski pieni "piru" mieleeeni ja edessä olevaa miestä aloin kokeeksi tuijottamaan niskaan yhteen kohtaan. Ajattelin kokeilla tunteeko ja huomaako tuijotuksen.
Ensin istui ihan rauhassa paikoillaan, pian alkoi liikahtelu ja vaivaantuneisuus olossa, jatkoin samaan kohtaan tuijottamista johan alkoi raapia niskaansa.
Tulin tulokseen että katseella ja ajatuksella on voimaa. Nyt vain miettimään mihin sitä käyttää :))
sun päiväsi menikin sitten. Kyllä mullakin on joskus semmoinen tunne, että en viitsi mitään, enkä jaksa, mutta kun ottaa itseään niskasta kiinni ja vaan lähtee jonnekin ihmisten ilmoille, niin sitä jotenkin piristyy. Eri asia, jos on oikein masentunut, silloin voi jo tarvita ammattiapua.
Pitääpä joskus kokeilla tuota samaa, mitä teit bussissa, josko se onnistuisi mullakin:)).