Mietin olenko ainoa, joka on huomannut Kelan myöntämän opintotuen palauttamiseen opiskelijan kannalta liittyvän epäoikeudenmukaisuuden nimeltä -koronkiskonta.
Jos et palauta maaliskuun loppuun mennessä "liikoja" opintotukia, palautettavalle summalle lasketaan automaattisesti 15 prosentin korko. Tämä prosentti on määritelty laissa 15 prosentiksi ja tarvitaan erillinen päätös, jotta se muuttuisi toiseksi, siis myös alemmaksi.
Tämä sattuu olemaan suoranaista koronkiskontaa, sillä opiskelijat eivät usein ansaitse kovin paljoa. Jos he ovat tilapäistyöllä ylittäneet rajan, lisäys koron muodossa on usein tuntuva. 15 Prosenttia on paljon, kun ottaa huomioon, että esimerkiksi normaalit liike-elämän viivästyskorkoprosentit liikkuvat siinä 11-12%:ssa. Miten ihmeessä joku on nimenomaan opiskelijoille laittanut tuollaisen älyttömän korkean prosentin? Koronkiskomista ei yleensä pidetä sopivana, koska henkilö joka suostuu älyttömään korkoon, on todennäköisesti kelvoton taloudelliseen harkintakykyyn.
Korkoprosentin puolustajat puolustavat nykyistä menettelyä sanomalla, että koron voi välttää palauttamalla ylim rahat maaliskuun loppuun mennessä. Totta, mutta tästä huolimattakin menettely on kohtuuton. Siinä opiskelijaa kuormitetaan turhalla byrokratialla, kun tämän pitäisi itse laskea Kelan vaikeilla kaavoilla palautuksen määrä. Menettely olisi aika lailla reilumpi, jos Kela lähettäisi opiskelijoille laskun esimerkiksi helmikuun alussa ja nimeäisi opiskelijan maksettavaksi tulevan summan. Kelallahan riittää paperinsiirtelijöitä, jotka ovat harjaantuneet tuollaiseen selvittelyyn. Tämä vapauttaisi opiskelijat tekemään töitä ja opiskelemaan rauhassa.
Tuon korkoprosentin voisi hyvin laskea sellaiseen viiteen prosenttiin.
Jos olet opiskelemassa niin pidä tästä aiheesta meteliä ja valita opiskelijajärjestöjen edustajille, kansanedustajille yms jotta menettely saataisiin oikeudenmukaisemmaksi.
Jos et palauta maaliskuun loppuun mennessä "liikoja" opintotukia, palautettavalle summalle lasketaan automaattisesti 15 prosentin korko. Tämä prosentti on määritelty laissa 15 prosentiksi ja tarvitaan erillinen päätös, jotta se muuttuisi toiseksi, siis myös alemmaksi.
Tämä sattuu olemaan suoranaista koronkiskontaa, sillä opiskelijat eivät usein ansaitse kovin paljoa. Jos he ovat tilapäistyöllä ylittäneet rajan, lisäys koron muodossa on usein tuntuva. 15 Prosenttia on paljon, kun ottaa huomioon, että esimerkiksi normaalit liike-elämän viivästyskorkoprosentit liikkuvat siinä 11-12%:ssa. Miten ihmeessä joku on nimenomaan opiskelijoille laittanut tuollaisen älyttömän korkean prosentin? Koronkiskomista ei yleensä pidetä sopivana, koska henkilö joka suostuu älyttömään korkoon, on todennäköisesti kelvoton taloudelliseen harkintakykyyn.
Korkoprosentin puolustajat puolustavat nykyistä menettelyä sanomalla, että koron voi välttää palauttamalla ylim rahat maaliskuun loppuun mennessä. Totta, mutta tästä huolimattakin menettely on kohtuuton. Siinä opiskelijaa kuormitetaan turhalla byrokratialla, kun tämän pitäisi itse laskea Kelan vaikeilla kaavoilla palautuksen määrä. Menettely olisi aika lailla reilumpi, jos Kela lähettäisi opiskelijoille laskun esimerkiksi helmikuun alussa ja nimeäisi opiskelijan maksettavaksi tulevan summan. Kelallahan riittää paperinsiirtelijöitä, jotka ovat harjaantuneet tuollaiseen selvittelyyn. Tämä vapauttaisi opiskelijat tekemään töitä ja opiskelemaan rauhassa.
Tuon korkoprosentin voisi hyvin laskea sellaiseen viiteen prosenttiin.
Jos olet opiskelemassa niin pidä tästä aiheesta meteliä ja valita opiskelijajärjestöjen edustajille, kansanedustajille yms jotta menettely saataisiin oikeudenmukaisemmaksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pari ajatusta:
1. Kyse on 15 %:n korotuksesta, ei korosta.
2. "Siinä opiskelijaa kuormitetaan turhalla byrokratialla, kun tämän pitäisi itse laskea Kelan vaikeilla kaavoilla palautuksen määrä."
Suoraan Kelan sivuilta: Vuosituloraja lasketaan siten, että jokaista tukikuukautta kohti sinulla voi olla tuloa 660 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohti 1 970 euroa." Lisäksi joustoa on 220 euroa. Jos ylitys on enemmän kuin 220 euroa, ylityksen jokaista alkavaa 1 310 euroa kohti peritään takaisin yhden kuukauden opintotuki.
Onko tuo vaikea laskutoimitus? Ja Kelan sivuilla on valmis taulukko ja laskurikin, jota opiskelija voi käyttää.
3. "Menettely olisi aika lailla reilumpi, jos Kela lähettäisi opiskelijoille laskun esimerkiksi helmikuun alussa ja nimeäisi opiskelijan maksettavaksi tulevan summan."
Mutta miten tämä onnistuisi? Esim. vuoden 2008 verotus vahvistuu vuoden 2009 lopulla. Mistähän Kela saisi jo alkuvuodesta (ehdottamasi helmikuun aikana) opiskelijan vahvistetut tulot tietoonsa kun verohallintokaan niitä ei vielä silloin tiedä?
Opintotukihan on nykyään täysin ilmaista lainaa, mikä on erinomainen etu opiskelijan muuten tiukkaan ja sidottuun budjettiin.
Itsekin olen nostanut alkuvuoden tukia, vaikka olenkin tiennyt loppuvuoden tulojen takia joutuvani osan niistä palauttamaan. Pakkokin oli, kun ei kerran alkuvuodesta töissä ollut. Täytyy vain itse tiedostaa ja laskeskella jo vuoden aikana, jos täytyy laittaa töistä säästöön tukien palauttamista varten. Ja vuodenvaihteessahan tietää itse, kuinka paljon tienattua tulikaan. Siinä on sitten vähintään 2 kk aikaa reagoida.
Verohallinnon ja Kelan sivut laskureineen ovat minusta osoittautuneet kullan arvoisiksi...
Mistä lähtien näin ollut, itselle tulee säännöllisesti ilmoitusta lainan korosta ja siitä, että ennakonpidätysosa viedään tililtäni. Ei todellakaan ole ilmaista ainakaan minulle. Mistähän ne jutut ylipäätänsä kumpuaa, että opintolaina olisi jotenkin todella hyvä, riskitön ja koroton vaihtoehto. Toki siinä on valtiontakaus, mutta mikäli siihen tilanteeseen joutuu niin voi olla varma, ettei ole asiat kovinkaan mallillaan muutenkaan.
Edellinen kommentoijahan kirjoitti opintoTUEN (ei opintolainan) olevan ilmaista lainaa. Tarkoitti sillä varmaankin, että opintotukea voi nostaa vaikka tietäisikin tulorajojen ylittyvän, kunhan palauttaa tukea sitten ajoissa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Näin ollen on tavallaan lainannut korottomasti valtiolta rahaa liki vuodeksi.