Ihmiset jotka kuvittelevat ja luulevat olevansa jotakin suurta, tyyliin ”higher being”, pitäisi jokaisen ainakin kaksi asiaa elämässään tehdä.
Ensinnäkin, mene, vaikkapa Portugaliin, Atlantin rannalle, vuokraa tai osta paikalliselta pienehkö vesi kulkuneuvo, aja sillä, put put put, viisi – kymmenen kilometriä, en tunne meripeninkulmia, pahoitteluni, rannikolta, odottele sopivaa säätä, ihmettele, kun joka puolella, jopa yllä, näkyy vain vettä. Hiukkasen tulee ”pieni” olo, kun lähes viisi metriä korkeat aallot keinuttelee, mutta ei tuudittele.
Seuraavaksi, jos ei ole mahdollisuutta samalla reissulla, niin voit jättää seuraavaan kertaan, mene Italiaan, Ranskakin käy, hankkiudu Alppi seudulle, jos rahkeet ja resurssit riittävät kiipeä, mahdollisimman korkealle huipulle, jyrkkyys on tois sijaista, mutta plussaa, jos ilma on sopiva, katsele, myös pilvien yläpuolella olemisen idea on sykähdyttävä, niiden läpi kulkemisessa on myös fiilistä, ideana, itse konkreettinen tapahtuma on kuin sankassa sumussa kulkemista, mutta päästä mielikuvituksesi valloilleen.
Edellä mainittujen tapahtumien jälkeen, mieti kuinka mahtava ihminen onkaan…
Ensinnäkin, mene, vaikkapa Portugaliin, Atlantin rannalle, vuokraa tai osta paikalliselta pienehkö vesi kulkuneuvo, aja sillä, put put put, viisi – kymmenen kilometriä, en tunne meripeninkulmia, pahoitteluni, rannikolta, odottele sopivaa säätä, ihmettele, kun joka puolella, jopa yllä, näkyy vain vettä. Hiukkasen tulee ”pieni” olo, kun lähes viisi metriä korkeat aallot keinuttelee, mutta ei tuudittele.
Seuraavaksi, jos ei ole mahdollisuutta samalla reissulla, niin voit jättää seuraavaan kertaan, mene Italiaan, Ranskakin käy, hankkiudu Alppi seudulle, jos rahkeet ja resurssit riittävät kiipeä, mahdollisimman korkealle huipulle, jyrkkyys on tois sijaista, mutta plussaa, jos ilma on sopiva, katsele, myös pilvien yläpuolella olemisen idea on sykähdyttävä, niiden läpi kulkemisessa on myös fiilistä, ideana, itse konkreettinen tapahtuma on kuin sankassa sumussa kulkemista, mutta päästä mielikuvituksesi valloilleen.
Edellä mainittujen tapahtumien jälkeen, mieti kuinka mahtava ihminen onkaan…
Vastaukset 10
Vanhimmat
... kuinka maailman suurimmat tornit, suuremmat kuin Ranskan mäkesi, kaatuvat ja sortuvat lentävän koneen niihin osuessa. Toisaalta, kun olet kiipeilijäsorttia, hakeudu toki Kiinan muurille. Se murtaa teräsi. Huomaat, kuinka pieni olet.
Ja mene, ihmettele Niagran putouksia, vain huomateksesi, että ne kalpenevat Hooverin padon rinnalla.
Ja ui toki Portugalissa, mutta käy katsomassa myös Gizan Pyramidit, ja kalpene Sfinksin edessä. Ihmisen kädenjälki...
Edellä mainittujen tapahtumien jälkeen, mieti, kuinka mahtava ihminen onkaan...
... katso kuuluisinta Vietnam-kuvaa, ja näe, kuinka lapsi pakenee kylää, joka tulee palamaan napalminkärystä vielä päiviä, kuuntele Hiroshiman selviytyjien tarinoita ydinpommeista, jotka eivät todellakaan tuudita. Tai näe itse videolta, miltä näyttää ydinräjähdys.
Ihminen on kummallinen peto, todellakin...
ja mitä niihin muihin tulee (tekemättömiin), niin kyllä, kunhan resurssit ja rahkeet antavat myöden. Mitä siihen televisiosta eläytymiseen tulee, ehdottaisin, että lukaset es.mes. Postmanin; huvitamme itsemme hengiltä, niin saat minun mielipiteeni kyseisestä aparaatista.
Noh noh.. eipäs ruveta kiukuttelamaan tai jos Känkkäränkkä tulee kylään niin käy viilentelemässä tunteita ulkosalla. En poista pelkästään uskovaisterroristien lähettämiä propaganjaviestejä, mutta samoin lähtevät myös kaikenlaiset muutkin "haista vittu" linjan ilmaukset.
Vaikka ½tuisen viesti olikin kenties negatiivissävyinen luonteeltaan, eikä näinollen ylistänyt satanistista ajatusmallia, se silti oli toteutettu hyvällä maulla. Ihminen todellakin on mitätön, pieni ja katoaa kuin pieru Saharaan maailman rinnalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen olisi avuton maan voimien edessä, sillä jokainenhan meistä tietää, mitä tapahtuu, kun painetaan Isoa Punaista Nappia.
Kun ilmeisesti et nyt ymmärrä, tarkoitus oli osoittaa, että ihminen EI ole jumalan luoma erikoistapaus, vaan pieni eläin eläinten joukossa.
Myös se vaikutti asiaan, että viimeksi täällä ollessäni käytiin keskustelun tapaista jumalaisuuksien mahdollisesta olemuksesta, ja nyt kokemumuksieni, näiden ja muiden, perusteella, ymmärrän täysin miksi menneet ihmiset ovat jumaluudet ja jopa jumalan kehittänyt luonnon voimia selittämään.
Todellinen yllätys minulle oli nämä teini angstit, jotka jostakin syystä heti ja oitis olettivat minun olevan jonkin sortin uskovainen, tai paremmin ilmaistuna; juutalais/ kristillisen aatteen kannattaja. Ennenkaikkea olen Satanistisia ajatuksia omaava itsenäinen otus.
Onhan se hyvä että intohimoa löytyy, mutta eikö teillä todellakaan ole minkäänlaista kunnioitusta luontoa kohtaan?
"Onhan se hyvä että intohimoa löytyy, mutta eikö teillä todellakaan ole minkäänlaista kunnioitusta luontoa kohtaan?"
Kyllä minä luontoa kunnioitan. Jos joku asia on "pyhä", niin se on luonto IMO. On eri asia kuitenkin, miten ilmaisee keskustelupalstalla itseään. Kysymyksesi oli mielestäni syyllistävä, moralisoiva ja tuomitseva. Sinähän et voi sanoa kenellekään, mitä pitäisi kunnioittaa ja mitä ei. Et ainakaan minulle.
Syyllistävä?
Myönnän toki, että verbaalinen lahjakkuuteni ei ole kummoinen, ja tarkoitukeni ei ollut ketään "syyllistää", eli siis korjataan; kannattaisi kokeilla, ei pitäisi.
Ja minä ole käskenyt mitään kunniottamaan, kunhan suosittelen (korkeintaan), omien kokemuksieni pohjalta.
Kukaan ei voi ketään Käskeä, tekemään mitään.
Pidän ihmistä vain yhtenä kädellisenä muiden joukossa. Ikäväähän tuo angstius on, mutta minkäs sitä tekee, kun viestejä ei voi poistella vasta kuin jälkikäteen. Pyrin kunnioittamaan luontoa suurissa määrin, mutta tuhoanhan minäkin sitä elollani, mutta point well taken.
Minua kiinostaisi nähdä kristittyjen reaktio viestiisi. Lähinnä kiinnostaa nähdä kuinka looginen heidän vastaiskunsa mahtaa olla. Puolesta, vaiko vastaan?
Itselläni ei ole vielä tuollaisiin nautintoihin riittäneet varat, mutta kyllä noita elämyksiä on lähdetty kyllä hakemaan jo lähempääkin. Riittää, että kesäisenä päivänä laskee pitkäkseen ruohikolle ja tuijottelee taivaalle. Mielettömän kaunista ja suurta, kyllä loksauttaa leuat pienuuden tunteesta.
Mutta pienuuden tunne on vain yksi monista tasauttavista kokemuksista. Riittää, että pitkän työpäivän jälkeen tulee kotiin raskaan väsyneenä ja istahtaa sohvalle odottamaan, kunnes se oma rakas tuo syötävää ja kiehnää kainaloon lämmittelemään. Se tunne on niin vavisuttava, kun ymmärtää, ettei pärjäisi yksin. Vaikka on vahva, on hirvittävän heikko, eikä jaksa ilman muiden ihmisten tukea.
Amor adsolet sententia aevum.
Myös pieni voi olla ihmeellistä.
Muistan kun nuorempana huomasin puiden siemeniä katsoessani, kuinka paljon jotkut niistä muistuttavat "lentokonetta" tai "liidokkia", millimetrin pituisia sellaisia.