Voitaisiin kehittää ns. " sisäisen tarkastuksen yksikkö"- jonnekin suuntaan. Kunnallisella ja valtion tasolla taitaisi olla moiselle jo tänä pänä käyttöä, mutta mikäköhän sitä estää- varmaan se, että työntekijät eivät kestä ajatusta siitä, että joku todella voisikin tulla katsomaan ex tempore heidän työntekonsa jälkiä. Loukkaavaa, voisi tulla ensin kommenttina..
Mutta näihin moniin epäkohtiin kun on jo saatu tottua ja että ne ovat melkein jokapäiväisäisiä, sekä etusivun uutisia joskus viikottain, niin ei voida enää puhua sattumista harvoin, vaan jatkuvistä epäkohdista, mitkä eivät muutu millään. Eli, yksikkö, kuka voisi käydä vaikka keskellä yötä tai siis milloin vain valtion tai kunnan tiloissa ja toimistoissa tsekkaamassa, miten hommat hoidetaan. Siihen kuuluisi niin vanhustenhoidon alueet sekä poliisin tai muiden virkamiesten työ-sarat. Raportointi epäkohdista ja sanktiot päälle - yleensähän sanktiot eivät nykyään ketään pelota, kun ei niistä ole mihinkään, ja jokainenhan voi vaihtaa työpaikkaa ym. Mutta eihän tässäkään mitään järkeä, että järjestelmä toimii omalla luvallaan päin prinkkalaa ja kaiken lisäksi laittomasti sekä sen rajamailla. Kuten nyt vanhustenhuollossa. Itse olen katsellut sitä n. 10v ja virheitä ja laiminlyöntejä on jatkuvasti, toistuvasti..ilman mitään itsekorjautuvuutta. Kun ei siitä nimittäin kukaan sano mitään. Eihän meillä yksityiset ihmisetkään saa laittomasti toimia, ilman seurauksia.. mutta järjestelmä ilmeisesti itse ei ole vastuuvelvollinen kenellekään. Jos vain joku uskaltaisi valittaa, mutta ei. Kun sitten kostetaan. Oli kyseessä hoidettava, tai valittaja itse, niin sitten pelko että joku kostaa. Jos valitat oman lääkärin toimista, niin pelko on että saa sen jälkeen huonoa hoitoa. Jos valitat omaisesta, niin sitten hänelle joku kostaa kun ei ole näkemässä. Huonon maineen saa valittaja, vaikka on useinkin aivan oikealla asialla. Näin se menee. Ja järjestelmän osaset sitten suojelevat omaa piiriään, ja ovat sokeita omille virheilleen- jokainen kun haluaa olla "hyvä" omassa hommassaan. Hoitohenkilökuntakin usein syyttää kaikkea muuta, paitsi sitä omaa palkanmaksajaa eli järjestelmää itseään--- usein nimittäin syy ei ole valittavissa omaisissa tai muussa vaan nimenomaan siinä, että valtio tai kunta ei anna rahaa niiden lisäresurssien hankkimiseen tai muuhun tarvittavaan, joten oikea suunta valituksille hoitopuolellakin on se oma ruokkiva käsi- valitettavasti. Eli, tässä jotenkin hoitohenkilökunnalla on sopat ja vellit menny sekaisin. Syytä vaan todeta että järjestelmässä on vikaa eikä omaisten ja potilaiden valituksissa. Hyvin pelaa auktoriteettiasema tuolla puolen kun työntekijät ovat noin hyvin opetettu - ja liian suurisuisille voidaan antaa kenkää, kuten kävi sille eräälle rouvalla, kuka kommentoi sosiaali,-ja terveydenhoitoa..vanhustenhoitoa.. - pääsi sittemmin eduskuntaan. (en muista nimeä)
Eli, suut ovat supussa ja huono asioiden hoito jatkuu..ja jatkuuu.. karavaani kulkee ja koirat haukkuu, vai miten se menee. Sopii kai tähän vielä se, että sitä saa mitä tilaa..eli jos ihmiset sietävät ajasta toiseen sitä samaa paskaa, niin mitä muuta sitten ansaitsevatkaan.
Mutta näihin moniin epäkohtiin kun on jo saatu tottua ja että ne ovat melkein jokapäiväisäisiä, sekä etusivun uutisia joskus viikottain, niin ei voida enää puhua sattumista harvoin, vaan jatkuvistä epäkohdista, mitkä eivät muutu millään. Eli, yksikkö, kuka voisi käydä vaikka keskellä yötä tai siis milloin vain valtion tai kunnan tiloissa ja toimistoissa tsekkaamassa, miten hommat hoidetaan. Siihen kuuluisi niin vanhustenhoidon alueet sekä poliisin tai muiden virkamiesten työ-sarat. Raportointi epäkohdista ja sanktiot päälle - yleensähän sanktiot eivät nykyään ketään pelota, kun ei niistä ole mihinkään, ja jokainenhan voi vaihtaa työpaikkaa ym. Mutta eihän tässäkään mitään järkeä, että järjestelmä toimii omalla luvallaan päin prinkkalaa ja kaiken lisäksi laittomasti sekä sen rajamailla. Kuten nyt vanhustenhuollossa. Itse olen katsellut sitä n. 10v ja virheitä ja laiminlyöntejä on jatkuvasti, toistuvasti..ilman mitään itsekorjautuvuutta. Kun ei siitä nimittäin kukaan sano mitään. Eihän meillä yksityiset ihmisetkään saa laittomasti toimia, ilman seurauksia.. mutta järjestelmä ilmeisesti itse ei ole vastuuvelvollinen kenellekään. Jos vain joku uskaltaisi valittaa, mutta ei. Kun sitten kostetaan. Oli kyseessä hoidettava, tai valittaja itse, niin sitten pelko että joku kostaa. Jos valitat oman lääkärin toimista, niin pelko on että saa sen jälkeen huonoa hoitoa. Jos valitat omaisesta, niin sitten hänelle joku kostaa kun ei ole näkemässä. Huonon maineen saa valittaja, vaikka on useinkin aivan oikealla asialla. Näin se menee. Ja järjestelmän osaset sitten suojelevat omaa piiriään, ja ovat sokeita omille virheilleen- jokainen kun haluaa olla "hyvä" omassa hommassaan. Hoitohenkilökuntakin usein syyttää kaikkea muuta, paitsi sitä omaa palkanmaksajaa eli järjestelmää itseään--- usein nimittäin syy ei ole valittavissa omaisissa tai muussa vaan nimenomaan siinä, että valtio tai kunta ei anna rahaa niiden lisäresurssien hankkimiseen tai muuhun tarvittavaan, joten oikea suunta valituksille hoitopuolellakin on se oma ruokkiva käsi- valitettavasti. Eli, tässä jotenkin hoitohenkilökunnalla on sopat ja vellit menny sekaisin. Syytä vaan todeta että järjestelmässä on vikaa eikä omaisten ja potilaiden valituksissa. Hyvin pelaa auktoriteettiasema tuolla puolen kun työntekijät ovat noin hyvin opetettu - ja liian suurisuisille voidaan antaa kenkää, kuten kävi sille eräälle rouvalla, kuka kommentoi sosiaali,-ja terveydenhoitoa..vanhustenhoitoa.. - pääsi sittemmin eduskuntaan. (en muista nimeä)
Eli, suut ovat supussa ja huono asioiden hoito jatkuu..ja jatkuuu.. karavaani kulkee ja koirat haukkuu, vai miten se menee. Sopii kai tähän vielä se, että sitä saa mitä tilaa..eli jos ihmiset sietävät ajasta toiseen sitä samaa paskaa, niin mitä muuta sitten ansaitsevatkaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä se vaan niin homma menee, että esimiesten kuuluu valvoa alaistensa työntekoa. "Isoveli" valvoo- systeemi tuntuu aika kaukaa haetulta.
Itse myös hoitoalalla olevana voisit kehittää hoitotyötä, tuomalla parannusehdotuksia esiin.