Moi! Pitkään asiaa miettineenä ja vakaasti harkinneena esitän kysymyksen palstan lukijoille.
Mahtuuko Suomen kapeille ja laman tuskastuttamille markkinoille uusi hirsitalotehdas jossa asiat tehtäisiin kerrankin oikein?
Olen ollut yhden hirsitalotehtaan Mp:nä ja siellä yritettiin, mutta kaikki tehtiin vähänkuin "perse edellä puuhun" menttaliteetilla, olen rakentanut useita hirsitaloja ja kaikissa tapauksissa kohteissa on ollut jotakin mitä olisin tehnyt toisin. Asiakas on tietyissä tapauksissa saanut osallistua suunnitteluun mutta loppumetreillä hän on jäänyt rakennesuunnittelun jalkoihin. Asun itsekin hirsitalossa ja on monia seikkoja jotka antavat osviittaa siihen että energiankulutusta ei ole huomiotu juuri lainkaan.
Myös olennaisen tärkeää on se että asiakkaan puutavaraa (metsää) on pystyttävä hyödyntämään materiaaleissa, pienpuun hyväksikäyttö tulisi myös kysymykseen, mikä luonnollisesti pudottaisi kehikon sekä muun materian hintaa huomattavasti.
Mutta lopullinen juju asiassa on se että asiakkas tyytyväisyys on oltava huippuluokkaa ja se luonnollisesti rajoittaa toimitettavien talojen määrää.
Mikä mielestänne tilanne.. onko reklamaativapaalle, yksillölliseti toteutetulle, energiataloudelliselle mutta hieman nykyistä hintatasoa kalliimmalle talolle ottajaansa? kustannukset jäisivät tosin huomattavasti matalammalle jos asiakkaalla itsellä metsää tai puutavaraa, mistä materiaa tulevaan taloon voisi tehtaan toimesta käydä noutamassa.
Mahtuuko Suomen kapeille ja laman tuskastuttamille markkinoille uusi hirsitalotehdas jossa asiat tehtäisiin kerrankin oikein?
Olen ollut yhden hirsitalotehtaan Mp:nä ja siellä yritettiin, mutta kaikki tehtiin vähänkuin "perse edellä puuhun" menttaliteetilla, olen rakentanut useita hirsitaloja ja kaikissa tapauksissa kohteissa on ollut jotakin mitä olisin tehnyt toisin. Asiakas on tietyissä tapauksissa saanut osallistua suunnitteluun mutta loppumetreillä hän on jäänyt rakennesuunnittelun jalkoihin. Asun itsekin hirsitalossa ja on monia seikkoja jotka antavat osviittaa siihen että energiankulutusta ei ole huomiotu juuri lainkaan.
Myös olennaisen tärkeää on se että asiakkaan puutavaraa (metsää) on pystyttävä hyödyntämään materiaaleissa, pienpuun hyväksikäyttö tulisi myös kysymykseen, mikä luonnollisesti pudottaisi kehikon sekä muun materian hintaa huomattavasti.
Mutta lopullinen juju asiassa on se että asiakkas tyytyväisyys on oltava huippuluokkaa ja se luonnollisesti rajoittaa toimitettavien talojen määrää.
Mikä mielestänne tilanne.. onko reklamaativapaalle, yksillölliseti toteutetulle, energiataloudelliselle mutta hieman nykyistä hintatasoa kalliimmalle talolle ottajaansa? kustannukset jäisivät tosin huomattavasti matalammalle jos asiakkaalla itsellä metsää tai puutavaraa, mistä materiaa tulevaan taloon voisi tehtaan toimesta käydä noutamassa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos oikeasti olisit ollut myyntipäällikkönä jossakin tietäisit että kuolleena syntynyt ajatus.
Reklamaatiovapaa,yksilöllisesti toteutettu,energiataloudellinen ja asiakkaan omista puista kasattu mutta vain hieman nykyistä hintatasoa kalliimpi hirsitalo konsepti on täysin elinkelvoton ajatus.
Pahiten tökkii tuo omista puista muun kokonaisuuden kanssa. Ja noita muita konsepteja totetuttaa muut valmistajat joilla on verkot ja brändit valmiina.
Niin se varsinainen talo ei loppujen lopuksi saa maksaa juuri mitään,kun se asiakkaan omista puista tehtääs niinku ittekkin aattelit. Jotta kaikkeen halavimmalla tekisit.
Meinaakko jotta kökkähommina tekisit työt kun sun ei tarvihe puita ostaa siihen taloohin?
Jooh, itse olen uutta taloa suunnitellut tässä laittaa, mutta Mammutti ei ole sen toimittaja. Olen taloomme tyytyväinen, mutta niihin toimittajiin ja siihen heidän ideologiaansa ja ketkulointiin en. Siis TALO tarkoittaa mielestäni vain yhtä asiaa, eli hirsitaloa. Muut tönöt on sitten parekkeja sun muita plastiikkakekoja missä en uskalla asua, primitiivisiä luontoihmisiä kun olen.
Onhan sille markkinoita uudelle talotehtaalle hirsitalorintamalla. Hinta pitäisi vain kyetä pitämään kilpailukykyisenä. Ja sellaista perinteistä hirsirakentamista enemmän, eli kokohirsitaloja, jossa ei ole mitään vitun hirsipaneeleita ja kyprokkeja missään, vaan lamellihirttä joka seinä, prkl! Niin ja tuo idea hyödyntää o maa puuta on aika ontuva, koska harvalla on omaa puuta, ja jos on niin ne ihmiset ketkä on sitä asiakasryhmää olisivat jotaki jeeran perseessä asuvia maajuntteja jotka on niin hankaliaki että niille ei kelpaa mikään. Ennemmin myy metsästä puut ja ostaa ison erän valmista materiaalia silläkin hinnalla, ja halvemmaksi tulee näillä rahti- sun muilla kustannuksilla.
Et ilmeisesti lestadiolainenkaan ole? Nimittäin lestadiolaisia ei tarvita enää yhtään firmaa koko suomenmaahan, se on minun kanta niistä ketkuista!
Energiatehokkuus, hmmmm..No ohan se tärkeä asia. Mutta uskon että hirsitalossa tärkeämpää on se luonnonläheisyys ja ekologiset arvot ihan toimituksesta alkain pakkauksia sun muita myöten. Mutta mahdollisimmat tiiviitähän näistä pitäisi saada, kunhan hinta ei nouse älyttömiin ja etenkin ominaisuudet säilyvät. Lämmitysmuodon valinnallahan saa sitä taloudellista säästöä sitten kyllä.
Teeppä mulle alkuun helevetin mahtava ja hyvä talo niin räväytetään sun firma suomen- ja maailmankartalle;)
...vielä yhdelle, joka käyttää Rexonaa. Vanhassa mainoslauseessa on sen verran itua, että uusi toimija hirsimarkkinoille mahtuu, mutta ei todennäköisesti luo tilaa (uutta markkinavolyymiä) itselleen muuta kuin toisten markkinatoimijoiden kustannuksella.
Juttuasi lukiessa suurin epäilys heräsi kohdassa "asiakkaan puutavara" ja tilaisuuden haistoin kohdassa "pienpuun käyttö". Näin siksi, että logistisisa tehoja haettaessa asiakkaan puutavara myydään sahalla kyseistä puuta eniten tarvitsevalle ja tilalle tuodaan omista kanavista sopivinta tavaraa. Edelleen asiakkaan puiden käyttöön luo haasteita saannot ja puun kierrossa olevat viiveet - asiakas kun tahtoo mökkinsä rakentamisen alkavan heti, kun puut on kaadettu. Pienpuu taas siinä mielessä tulevaisuuden tuote, että sellun keiton vähentyessä markkinoille tulee runsain mitoin pientä puuta...
Hyvin tehdyille tuotteille on aina tilaa, vaikka olisivat vähän kalliimpiakin, mutta varautua saa melko sitkaaseen markkinoilletuloon, etenkin, kun hirsirakentamiseen liittyy nuo energianormien kiristymiset - 2012 normien vaikutusta hirsirakentamiseen vasta arvaillaan.
Tsemppiä vaan!
Kiitos jo tästäkin palautteesta, osin kirpeitäkin vastauksia =0)
Hiukan valoa asiaan, hirren koko tulisi olemaan lev.300mm kork.320mm eli aika kantikas tapaus, mutta höylä ei anna enempää anteeksi. Ja puhutaan hirsiseinästä ylös asti, päädyt ja räystäspohjatkin.
Väliseinään kaavailin 150x 320 tai vaihtoehtoisesti 100x320mm eli nousut aina ulkoseinän mukaisesti.
Kalustetaustat ulkokierrolle aina 100mm villakoolauksella... u-arvo parantelua.
Keskustelua herättäneeseen pienpuuhun palatakseni, niin markkinat tosiaan avautuvat kyseiselle tuotteelle ja pohjoisessa on tiedossa liimaaja. On valitettava tosiasia että pienpuussa on omat hyvät puolensa joita kaikki eivät ole vielä oivaltaneet, mutta uskoisin että kyseinen raaka-aine tulee hyvin nopeassa aikataulussa syrjäyttämään vanhan tuotannon ja saatavuus on aivan omaa luokkaansa verrattuna tähän yli 70v. tikkuun mitä perinteisesti käytetään.
Asiakkaan raaka-aineista käyttö oli myös sellainen asia jota harkitsin pitkään ja huolella, ennenkuin näin aiheelliseksi asiaa ruveta perustelemaan... Laadun varmistus on sellainen asia mihin ei ole juuri panostettu tehtailla, monellakaan tehtaalla.. Tai nyrkkipajalla ei ole omaa kuivaamoa, joka on toiminnan kannalta perusedellytys, että saadaan kosteustasapainot ja tuotedimensiot pysymään tietyssä haarukassa, mikä luonnollisesti varmistaa lopputuotteen mahdollisuuden saada laatuluokitus ja tarvittavat sertifikaatit.
Mutta.... mutta... tämä on vasta kyselykierroksella, eli asia hautuu mutta jos en palaile "maan pinnalle" niin aloitus olisi ensi keväänä, pienin eväin mutta sitäkin toiveikkaimpana. =0)
M.V
hirsiaihioin, koska puun iällä on aika ratkaiseva merkitys sen lujuuteen. Hyvä esimerkki on meidän entinen piha-aita. Osan siitä rakensin ensiharvennus puusta sahatuista laudoista ja se osa aitaa kesti jonkinmoisena 10 vuotta, siis tukin ikä 20 v laudan ikä 10 v. Loppuosa aitaa tehtiin isosta tukista sahatuista laudoista ja se osa on edelleen ehjä. Eli siis tukin ikä 70 v laudan ikä ainakin sama.
Tämän näytön perusteella ropsipuusta kasatun hirren elinkaari näyttäs jäävän johonkin 20-30 vuoteen.
Runkoihin kehittyy vasta iän myötä lahoa kestävää sydänpuuta. Sen takia ropsipuulla aika vähän käyttöä rakentamisessa myös tulevaisuudessa.
Moi
Minunmielestä mahtuu hirsimerkki uus markkinoille.Jos se on laadultaan samaa luokkaa kuin olemassa olevat tai parempi.
Ja totta mitä joku kirjotti että Hongan mökeissä on ajateltu pitkälle asiat nimenomaan rakennus vaiheessa,tavarat,kuvat,detaljit yms,,,sellasta ei muilla toimittajilla ole ja tuskin edes saavat.
Sen tiedän että vielä tänävuonna tulee markkinoille uusi hirsitalomerkki,joka laadultaan samaa luokkaa kuin honka,mutta halvempi merkittävästi.
Vuosien kokemus minulla hongan ja kontion mökkien ja omakotitalojen pystytyksestä ja rakentamisesta.Ja niistä ei kehtaa puhua samana päivänä.
Että näin
T:Hirsiteknikko
Onko Kontio niin paljon parempi?