Sydämeni sykkii toisen luo?Lohdutonta ikävää?
Miksi?Kaiken pitäisi olla liitossani kunnossa?
Mutta näköjään ei ole.Eihän olisi ikävä toisen
luo,jos kaikki olisi kunnossa?Vai olenko vain
keski-ikäinen haihattelija-mummo?
Kyllästynyt,tympääntynyt arkeen.Arkeen jossa on
läsnä vain hiljaisuus?Haluan puhua,vaihtaa
ajatuksia,haluan halata mutta en voi?Jotain on
mennyt pieleen kun en kykene halaan puolisoani?
Jotain pysyvää on tapahtunut joka on rikkonut
kaiken.Kaiken niin kauniin,kallisarvoisen?Olenko
ylpeä,ehkä.En tiedä.Vai onko se että en kykene
sydämestäni antamaan anteeksi,sanottuja
sanoja,tehtyjä tekoja,tekemättömiä tekoja?Vai
olenko vaan olevani toista parempi,en näe omia
vikojani,näen vain toisen viat?Kerro,miten
sinulla?Oletko tyytynyt osaasi,vaikka kuinka
sattuu sieluusi,sydämeesi?!
Miksi?Kaiken pitäisi olla liitossani kunnossa?
Mutta näköjään ei ole.Eihän olisi ikävä toisen
luo,jos kaikki olisi kunnossa?Vai olenko vain
keski-ikäinen haihattelija-mummo?
Kyllästynyt,tympääntynyt arkeen.Arkeen jossa on
läsnä vain hiljaisuus?Haluan puhua,vaihtaa
ajatuksia,haluan halata mutta en voi?Jotain on
mennyt pieleen kun en kykene halaan puolisoani?
Jotain pysyvää on tapahtunut joka on rikkonut
kaiken.Kaiken niin kauniin,kallisarvoisen?Olenko
ylpeä,ehkä.En tiedä.Vai onko se että en kykene
sydämestäni antamaan anteeksi,sanottuja
sanoja,tehtyjä tekoja,tekemättömiä tekoja?Vai
olenko vaan olevani toista parempi,en näe omia
vikojani,näen vain toisen viat?Kerro,miten
sinulla?Oletko tyytynyt osaasi,vaikka kuinka
sattuu sieluusi,sydämeesi?!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kuvaamasi tunne on varmasti tuttu
monessa "vanhassa" avioliitossa. Kun mies ei enää
näe/koe naistaan hehkeänä morsiamena, paljon
puhuttu harmaa arki alkaa. Syitä on tietenkin
useita.
Ylipainoni on vuosia muodostanut meidän
avioliittomme kompastuskiven. Mies ei enää voi
hyväksyä sitä, vaikka olenkin alusta asti ollut
vähän pullukka. Raskauksien myötä en tosin ole
vuosien kuluessa hoikistunutkaan. Pitkään hän
osoitti mieltään toisaalta puhumattomuudella ja
toisaalta piikittelyllä, kun yritin kysyä mikä on
tai miksi hän on onneton. "-Ei MINULLA mikään
ole...", vakiovastaus kuului ja siitä minun piti
ymmärtää, että minulla itsellänihän tässä oli
asiat pielessä - ei suinkaan hänellä.
Oli vaikeaa ottaa asia puheeksi, kun tiesin mihin
se johtaa: Vastauksen tiesin kysymättäkin, ja
vastaus loukkasi minua aina yhtä paljon enkä
kuitenkaan pystynyt tekemään asialle mitään. Olen
yrittänyt laihduttaa ja onnistunutkin siinä melko
hyvin, mutta mitään pysyvää en ole saanut aikaan.
Painonpudotuksellahan on huomattavasti huonompi
ennuste kuin syövällä; viiden vuoden kuluttua
aniharva on enää samanmittainen kuin laihdutuksen
päättyessä.
Kun jälleen kerran päätin ottaa viileähköt
välimme puheeksi, mies totesi, että "tottahan
meillä VOISI olla kovastikin vipinää, mutta
ymmärräthän ettei..." ja levitteli käsiään.
Silloin kysyin, tietääkö hän, että minulla on
aivan samat tunteet täällä läskien sisällä, kuin
kenellä tahansa missillä. Ilmeisesti
lausahdukseni osui naulan kantaan, koska sen
jälkeen hän ei ole osoittanut mieltään asian
johdosta. Mitään yletöntä vipinää liitossamme ei
ole nykyisinkään, mutta kohteliaat välit antavat
jonkinlaisen mielenrauhan. On vapauttavaa, kun
kukaan ei kiusaa.
Ilmeisesti olen tyytynyt osaani, vaikka sielu ei
aina voi hyvin. Masennus vaivaa ajoittain.
Löytyykö kohtalotovereita?
Hyvät ihmiset, jotka valitatte
puutoksia/haluttomuutta/kykenemättömyyttä/tilapäis
tä osaamattomuuttanne liitoissanne!
Herranjestas! Teillä on sentään toisenne!
En ole itse valinnut yksinäisyyttäni. Kunpa
löytyisi se mukava kiltti huumorimies, joka
joskus rapsuttaisi jostain, 45-55 , tai
silleensä. Äly ei olisi pahitteeksi. How now
brown cow?
Odottaen, toivoen, arvellen
Arkajalka
Jos kerran lihavuus on ainoa ongelma liitossanne,
miksi et ota itseäsi niskasta kiinni ja laihduta?
Hyvä vinkki laihdutukseen. Syö lihan, pihvin,
kanssa vain salaattia, ei leipää eikä perunoita.
Aamulla pari munaa ja salaattia. Juo paljon
vettä. Keittokinkkua ja salaattia voit myös
syödä. Et huomaakaan kuinka pian olet
normaalimitoissa. Vältä hiilihydraatteja. 10 pv
ja ainakin 5 kiloa poissa. Syö ja laihdu!
Ei läskiä kukaan jaksa katsella.
Niinkö on elämäsi pienestä kiinni? Jo on
ikävää.Entäpä tuo lauha tuulonen, toisiko sekään
iloa elämääsi? Et kai vain ole niitä, joille
mikään tai kukaan ei kelpaa!?
Terveisin syd.,
Pöpelikön Pertta
minä näin sen
se nuoli Ludmilan 50 varpaita
perrybaarissa