Olemme hankkimassa mustaterrieriurosta. Saako sellaisen totutettua ja kiinnytettyä lapsiin, muihinkin kuin oman perheen. Vai kannattaako perua rotuvalintamme ja vaihtaa johonkin muuhun? Vai kannattaako hankkia narttu ja perua tilauksemme uroksesta. Kun olemme kuulleet nyttemmin, että mustaterrierit ovat luonteeltaan aggressiivisia.
Onko lasten turvallisuuden kannalta järkevää hankkia jokin muu koira kuin mustaterrieriuros?
Onko lasten turvallisuuden kannalta järkevää hankkia jokin muu koira kuin mustaterrieriuros?
Vastaukset 7
Vanhimmat
kauheasti tiedä mutta koiraahan voi sitten totuttaa alusta asti pieniin ja isoihin lapsiin esim niin että lapset ovat aina kilttejä eivätkä kiusaa ja niiltä saa aina herkkuja ja muuta mukavaa ettei koiralle tule mitään kammoa lapsista. Monet koirathan vihaavat lapsia juuri siksi kun lapset ovat tehneet jotain pahaa ja kiusanneet. Joten koiralle olisi hyvä näyttää vain kilttejä lapsia jotka ymmärtävät miten koiran kanssa ollaan nätisti.
pitää ottaa koirakasi mustaterrieri, jos vasta nyt olette kuulleet että on agressiivinen rotu ??? Kysessähän on venäläinen rotu eikä todellakaan ole helpoimmasta päästä ja jos te epäröitte vähänkään itsenne kykyä kasvattaa ja kouluttaa koiraa, niin vaihtakaa hyvät ihmiset rotua. Koira on upea ja näyttävä ja erittäin haastava. Pentu on sosiaalistettava heti pienestä pitäen. Ystäväni on omien terrieriensä kanssa mennyt koulun pihan laitamille ja antanut lasten taputella. Koiralla pitää olla selkeä johtaja.
Googletamalla löytää lisää tietoa ja tarinoita. Toivottavasti kasvattaja lukee tämän viestisi täältä eikä suostu koiraa enää myymään
Tyhmältä joo taisi kuulostaa.
Eilen vain satuimme tapaamaan kadulla yhden mustaterrierin ulkoiluttajan, joka varoitti meitä noin. Että mustaterrieri ei sovi lasten seuraan, koska voi olla yllättävänkin aggressiivinen. Hänen puheensa saivat meidät hieman ylireagoimaan, sillä kyllä olemme ottaneet paljon tietoa mustaterrieristä monesta lähteestä. Taitaa olla aika unohtaa ne sen ulkoiluttajan puheet, ehkei vaan itse osaa koiria käsitellä.
Meillä oli vähän aikaa sitten kiharakarvainennoutaja, joka kumminkin kuoli11-vuotiaana.
Kun on vaan määrätietoinen johtaja. Itse en ottaisi sellaista koiraa, jumalattoman kaunis se on ja näyttävä, mutta jotenkin on ennakkoasenne venäläisiä rotuja kohtaan. En ole rotumääritelmää lukenut, mutta veikkaisin että on aika reviiritietoinen ja vahtiviettinen ja tuskin sitä puolustusviettiäkään uupuu.
Se ettei tule lasten kanssa toimeen, niin veikkaan että sillä kyllä tarkoitetaan sitä että paimentaa/ ojentaa lapsia ja koirahan tekee sen näykkimällä. Sosiaalisuuteen ja ennen kaikkea positiiviseen sellaiseen kannattaa käyttää aikaa ja kaikelta negatiiviselta säästää. Esim pentu saa selkäänsä joltakin koiralta, on ikuinen trauma koiralle. Vähän niin kuin lapsen kanssa niin koirakin tarvitsee rajat ja rakkauden. Varmasti olisi hyvä isäntä, mutta piteleppä sitten sellaista isoa raivoavaa koiraa kiinni elikkä pidä itsesi johtajana.
Pentuaikana kannattaa muistaa se ettei koskaan saa tutustua ei ihmiseen aikä koiraan hihnassa. Tämä ihan siksi, että sitten kun enemmän kävellään kadulla ei ole ryntäämässä jokaisen luokse. Koira ei ymmärrä sitä että miksi hän sai tuota koiraa haistella, mutta ei sitten tuota tuolla. Vetoleikkejä ei kannata harrastaa, koska koira ei silloin leiki,vaan se on totista totta sille ja johtaja ei saa hävitä. Omat koirani eivät edes suostu kanssani vetoleikkihin. Jos yritän, irrottavat otteen heti kapulasta.
Muuta ei nyt mieleen tule, pitää lähteä koirien kanssa metsään juoksemaan.
Hauskoja päiviä teille tulevan pennun kanssa :)
Ai niin, loppujen lopuksi ei sillä ole mitään merkitystä onko uros vai narttu. Niin ja
Kiharakarvainennoutaja oli taatusti helpompi mitä tämä teidän tuleva "venakko" ;)
Niin ja jos teillä on lapsia, tee heti pienestä pitäen selväksi lapsille ettei koiran kanssa leikitä ja koiralle, että lapset ovat sinun suojeluksessa. Koiran ei tarvitse niitä "kasvattaa"
elämäni naisen...satavuotiaan kaunokaisen...muumioilta järjen se vei...onko järkee vai eiiiii...onko järkee vai eiiii...
Tuo oli mukavaa luettavaa ja piristi entistä enemmän mustaterrieriunelman toteuttamiseen. Lupaan, että otamme kaiken koulutusmenetelmistä tosissamme, eli emme tee koulutuksessa liikoja tai liian vähiä.
Onnea jatkoon sinullekin!