Aloin opettelemaan tänään C:tä. Haluaisin tehdä funktion, joka saa syötteenä tiedostonnimen ja kaksiuloitteisen taulukon. Funktio lukee sitten taulukkoon arvoja tiedostosta. Miksi tämä ei toimi?
#include
// Esittelee funktion
void readfile(char file[], char *luvut[][]);
int main() {
char luvut[162][4];
char* filename = "luvut.txt";
// lue tiedostosta luvut.txt taulukkoon luvut
readfile(filename,luvut);
return 0;
}
// Lukee tiedostoa taulukkoon ja palauttaa sen.
void readfile(char file[80], char *luvut[][]) {
...
}
Kääntäjä herjaa
luktas.c:6: error: array type has incomplete element type
luktas.c: In function ‘main’:
luktas.c:12: error: type of formal parameter 2 is incomplete
#include
// Esittelee funktion
void readfile(char file[], char *luvut[][]);
int main() {
char luvut[162][4];
char* filename = "luvut.txt";
// lue tiedostosta luvut.txt taulukkoon luvut
readfile(filename,luvut);
return 0;
}
// Lukee tiedostoa taulukkoon ja palauttaa sen.
void readfile(char file[80], char *luvut[][]) {
...
}
Kääntäjä herjaa
luktas.c:6: error: array type has incomplete element type
luktas.c: In function ‘main’:
luktas.c:12: error: type of formal parameter 2 is incomplete
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eka rivi on tietysti
#include
Ei tuo ekarivi näykään kunnolla. Kuitenkin lataan siinä tiedoston stdio.h.
Oikein olisi tässä tapauksessa:
void readfile(char file[], char luvut[][4]);
Ihmettele C-FAQ:a että miksi näin (ainakin kohdat 6.4, 6.18):
http://c-faq.com/aryptr/index.html
Itse asiassa koko FAQ kannattaa lukea ainakin pintapuolisesti tai ostaa Se_Kirja (Kernighan and Ritchie: The C Programming Language suomennettukin on... )
sivuvaikuttaa johonkin ovat toteutuksellisestikin eri asiat.
muuttujan arvon tai funktio voi itseään suorittaessaan sivuvaikuttaa globaalin tai ylilohkonsa tietotyypin muuttujan arvoon ja palauttaa jonkun muun tietotyypin muuttujan arvon tai olla palauttamatta minkään tietotyypin muuttujan arvoa (void).
pointteri tietotyypistä jota ei tunneta ja se voidaan sillä palauttaa mikä tahansa tietotyyppinen arvo, kunhan tiedetään ryhdyttäessä käsittelmään voidin pointterina palautetun tietotyypin muuttujan arvoa, mitä tyyppiä se on.
selville tyyppimuunnoksella, jonka pitäisi paluttaa voidin pointterista sen tyypin muuttujan arvo, jonka tyyppiseksi sitä siinä koodia kirjoittaessamme epäilimme. Mikäli se onkin jotain muuta tyyppiä, riittää sopivan poikkeuksenkäsittelijän luonti, jolloin vältytään ajonaikaisilta virheiltä ja joskus jopa mittavienkin stimulaatioitten kaatumisilta turhanaikaisiin arvauksiin.
ajonaikaisilta virheiltä välttyä, vaan tarkoitus on ottaa ajon aikana syntyvä virhe hallintaan nimenomaan käyttämällä virheenkäsittelijää.
jonkun tietotyypin muuttujan arvoon ollen siis sen osoite eikä siis läheskään aina ole itse sen tietotyypin muuttujan arvo, vaikka joskus näinkin voi itse arvo jopa arvoituksellinen voidinkin pointteri olla.
kätevä silloin, kun halutaan tietää, missä kohdassa muistia se taulukko on, jolloin vältytään esmes palauttamasta koko taulukkoa eikä siitäkään taulukosta synny silmittömästi kopioita sinne muistiin: riittää, että tietää, mistä kohdasta sitä muistia se taulukko alkaa ja loput on heti siinä perässä. Pointteri näyttää sen kohdan. Kyllähän se voi tietysti näyttää senkin kohdan minkä tahansa tietotyypin muuttujan pointteri, missä kohdassa muistia se arvo on ja sitä voi käyttää kätevästi dynaamisen muistin hallintaan, koska ei tarvitse varata ohjelman ajon alussa koko keskusmuistia, jos käyttäjä päättääkin, että sinne tallenetaankin vain yx nolla tai parikolmekymmentä yköstä ja nollaa eikä ykkösnollaa koko keskusmuistin täydeltä.