Kannattaako valokuvia ja musiikkia siirrellä vaikka dvd levyille vai hommata lisää tilaa jollain konstilla koneelle, jos niin mikä olisi paras lisätila konsti?
Valokuvien säilyttäminen
Marska_
23590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Itse polttelin dvd levyille videoita muutaman vuoden, kunnes ostin ulkoisen kovalevyn.
No se kovalevy meni rikki ja menetin ne videot. ( sain takuusta uuden kovalevyn tietty, mutta tyhjän).
dvd levyt on tuolla kaapissa, mutta eipä niitä ole tullut käytettyä ulkoisen kovalevyn hommaamisen jälkeen.
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=36355
http://www.youtube.com/watch?v=69rGUhHoX1g
Tärkeistä omista tiedostosta on luonnollisesti aina varmuuskopio DVD:llä ja/tai ulkoisella kiintolevyllä, sillä logiikalla, että jos varmuuskopiota ei ole, niin tiedostot eivät voi olla sinulle kovin tärkeitä.
Ulkoinen kiintolevy on näppärin tapa säilyttää sitä ei niin kovin usein käytettävää materiaalia. Siitäkin on kuitenkin oltava varmuuskopio.
sitten hommata ulkoinen kiintolevy. Jos polttaa dvd:lle niin pitäisikö niitäkin sitten olla kaksin kappalein jos varmuuskopio sattuu hukkumaan/tuhoutumaan.
....on ihan miten itse ajattelet. Itselläni on ulkoinen valokuville, tuolla hyllyssä se on suuriman osan ajastaan pelkkänä säilytystilana. Sitten on vielä DVD varmistus. Tärkeimmistäkuvista on tietysti vielä valokuvapaperille teetetyt "oikeat" kuvat... nehän oikein säilytettynä ovat aikaa kestävin ratkaisu ja niitä on mukava ystävien kanssa katsella.
periaate on että kaikki tärkeä kopioitu vähintään kahteen paikkaan.
On se sitten toinen kone, DVD, tikku, A4-paperi tai ulkoinen levy.
Itselläni on monta konetta ja fileet on kaikissa ulkoisella
levyllä.
Ainoatakaan filettä ei ole kadonnut vuoden 1982 jälkeen
jolloin aloitin tämän homman.
CD/DVD-polttelun lopetin turhauttavan hankalana kun tuli
tilavat tikut ja ulkoiset levyt.
1000Gigan ulkoinen kun maksaa enää n. 80€.
periaate on että kaikki tärkeä kopioitu vähintään kahteen paikkaan.
On se sitten toinen kone, DVD, tikku, A4-paperi tai ulkoinen levy.
Itselläni on monta konetta ja fileet on kaikissa ulkoisella
levyllä.
Ainoatakaan filettä ei ole kadonnut vuoden 1982 jälkeen
jolloin aloitin tämän homman.
CD/DVD-polttelun lopetin turhauttavan hankalana kun tuli
tilavat tikut ja ulkoiset levyt.
1000Gigan ulkoinen kun maksaa enää n. 80€.
vaikka kuinka varoo niin tuplana tulee
sen ulkoisen ja varmistan dvd:llä. "Oikeita" kuviakin olen itse tulostimella tehnyt, mustetta menee vaan urakalla.
Pitkäaikaissäilytys on ongelmallista. Jos sinulla on sama dokumentti ulkoisella kiintolevyllä ja DVD:llä, toiselle levylle polttaminen on näennäisesti turhaa, mutta toisaalta kiintolevyä tulee aina välillä siivottua tai sotkettua ja sitten kaikki onkin taas vain yhden napin varassa.
Kiintolevyjä tulee ja menee, mutta eivät ne kaapissa säilytettävät optiset levytkään ikuisia ole, joten nekin on uusittava ajoittain. Kuinka usein, on mahdotonta sanoa, koska DVD -R -tekniikka on sen verran nuorta, ettei levyjen todellisesta säilyvyydestä realistisissa olosuhteissa ole tarpeeksi tietoa. Ehkä parasta on ottaa uusi kopio viiden vuoden kuluttua ja kymmenen vuoden kuluttua tarkistaa ovatko ensimmäiset vielä kurantteja. Viidentoista vuoden kuluttua saattaakin sitten olla aika siirtää oma arkisto uudelle medialle. Mikä se sitten lieneekään... ;)
....ihan valokuvaliikkeessä tehtyjä paperikuvia. Ne tulevat paljon edullisemmaksi kuin itse tulostaa ovat laadukaampia. Netissä on hyviäpalveluita, tiedostot netin kautta ja valokuvat tulevat kohta postista eivätkä maksa juuri mitään.
Vaikkapa http://www.extrafilm.fi/
Täytyypä kokeilla tuota.
Joskus g-mailin inviteaikaan teimme silloisen naisystäväni kanssa pidemmän lomareissun ja kun olin sitten muka niin saakelin rakastunut, lähettelin niitä kuvia varmaan pari viikkoa hänelle iltaisin.
Nythän ne on vieläkin lähetetyissä jemmassa, ikäänkuin varmuuskopioituna.
Eipä tosin enää haittaa, vaikka google heittäisi kuperkeikkaa, menneen talven lumiahan tälläset kuvat nyt on.
Miksi et talleta kuviasi nettiin? Kuvapankkiin, vaikka Platsaan.
Onko joku "Platsa" enää olemassa viidenkymmenen vuoden päästä? Ei varmuuskopioinnissa ole kyse mistään väliaikaisesta säilöstä, vaan pysyväisratkaisusta, jossa tavara säilyy vaikka seuraaville sukupolville niin vähäisellä ylläpidolla ja kustannuksin kuin mahdollista.
Valokuvien säilytyksestä on siis kysymys, ja jos vielä puhutaan säilyvyydestä seuraavillekin sukupolville, niin arvelisin aiempien sukupolvien kokemuksen pohjalta, että luotettavin säilytys valokuville on edelleenkin paperisena hyvissä olosuhteissa.
CD-, muistitikku- ja kiintolevysäilytyksen kestoikä on täysi kysymysmerkki.
Tietojeni mukaan väritulosteiden ikä on paljon lyhyempi kuin "mustavalkoisten" kuvien.
Säilytä tuleville sukupolville tarkoitetut kuvat siis harmaasävytulosteina - - - - "kassakaapissa lukkojen takana".
Kuinkahan kauan on käytössä romppuasemia, jotka pystyvät lukemaan nykyisin poltettuja CD-levyjä. Sama kysymys muistitikkujen suhteen.
Kuinkahan kauan on käytössä romppuasemia, jotka pystyvät lukemaan nykyisin poltettuja CD-levyjä. Sama kysymys muistitikkujen suhteen.
no veilä on grammareitakin olemassa ja c- kasetti asemia. kyl se on niin että netti pysyy ydinsodankin jälkee..hohohoho
cd levyn max ikä on joku 100v ihmisen max ikä on joku 65 -v rajulla ryyppäämisellä ja tupakanpoltolla XD
>CD-, muistitikku- ja kiintolevysäilytyksen kestoikä on täysi kysymysmerkki.
Kun huolehditaan siitä että tiedostot on aina asiallisesti varmuuskopioitu ja ne siirretään medioiden muuttuessa kurantille tietovälineelle, digikuvien säilyvyys on "ikuinen". Ei nimittäin ole nähtävissä tilannetta, jossa vanhentuvalta medialta ei voitaisi kopioida sisältöä uuteen mediaan.
Lerppuja ei ole vuosiin pystytty käyttämään missään, mutta jos niiden sisältämiä tiedostoja älyttiin aikanaan kopsata uudemmille medioille, ne ovat edelleen tallessa ja soveltuvin osin myös tarkasteltavissa.
Voitaneen olettaa, että nykyajan yleiset kuvatiedostomuodot saadaan auki vielä hyvinkin kaukaisessa tulevaisuudessa.
http://pjarvinen.blogspot.com/2009/01/halutaan-ostaa-lerppuasema.html
Petteri Järvinen kirjoitti...
Korppuasemia (3,5") kyllä löytyy, mutta lerppuasemia (5,25") ei.
mullkin olis yksi korppuasema. myyn sen 2 eurolla.
Jos tallennukset ajoissa siirretään aina uuteen mediamuotoon, hommahan toimii, mutta se on toinen juttu, tekeekö sitä kukaan kun oma veivi on heitetty?
Viite:
"Ei varmuuskopioinnissa ole kyse mistään väliaikaisesta säilöstä, vaan pysyväisratkaisusta, jossa tavara säilyy vaikka seuraaville sukupolville niin vähäisellä ylläpidolla ja kustannuksin kuin mahdollista."
Onhan täälläkin nähty paljonkin kysymyksiä --> Miten muutetaan vhs:t DVD:lle
Ja toinen..
Ensimmäinen videokamerasukupolvi, joka kuvasi lastensa synttärit ja koulun joulujuhlat, siinä on varmaan jo jouduttu muuntamaan nämä dokumentit ainakin kertaalleen. Luulisin, mulla ei kokemusta.
Mites ois ihan vanhanaikainen valokuva-albumi varmuuskopiona? Jos digitaaliset kuvat hukkuisivat, saisi kohtuullisen palautuksen tehtyä skannaamalla. Ja kuvat olisivat sentään aina nähtävässä muodossa vaikka olisi virtakatko tms. Valokuvausliikkeessä osannevat kertoa, millä tekniikalla tuotetut kuvat kestävät pisimpään. Hopeaan perustuvat mustavalkokuvat nyt ovat miltei ikuisia, mutta värikuvissakin lienee jo yli 100 v säilyviä, kunhan albumikin on hyvää laatua.
Nimittäin ainakin poltettujen CD-levyjen arkistointisäilyvyys on käsittääkseni edelleen alle 50v. DVD-teknologiassa ei liene tässä tallennuksen kestävyydessä parannusta saatu aikaan?
Käytössä olevan kovalevyn toimintaikä lienee sekin reippaasti alle 50 vuotta, ehkä alle 10 vuottakin. Sitä nyt en tiedä, miten pitkään tieto säilyy ulkoisessa kovalevyssä kertaalleen kirjoitettuna ja sitten käyttämättömänä pidettäessä, mutta luulisin, että tällä tavalla päästäisiin vähintään DVD:n kanssa samaan talletuksen säilyvyyteen.
USB-tikkujen tallennuskapasiteetit ja siirtonopeudet ovat DVD-levyjen tasoa, ja ylikin. Pitkäaikaisen arkistoinnin suhteen ei toistaiseksi ole vielä riittävää tietoa (ainakaan minulla), mutta esiintyneiden ongelmien vähäisyydestä päätellen voisi veikkailla, että myös tietojen säilyvyys on DVD-levyjen tasoa.
Albumin tapauksessa ei vältetään myös eräs kaikissa "teknisissä" tallennusmateriaaleissa oleva ongelma: lukulaitteistoja ei välttämättä ole enää toimintakunnossa, kun arkistoitua tietoa tarvitaan.