Olen tullut samaan tulokseen kuin joku keväällä tällä palstalla; jos Venäjän tullissa tiedustellaan, millä asioilla matkustaja liikkuu, on vastauksen liityttävä viisumissa mainittuun tarkoitukseen: kulttuurimatkailija kävi museossa, kirjastossa, tapahtumassa tms, bisnesmies kävi neuvottelussa tai liikekumppania etsimässä (kenen kanssa:liikesalaisuus).
Näitä ei kukaan koskaan tarkista, että onko sinua näkynyt museossa tai kirjastossa tms, mutta elä vaan sano, että vain siinä tankilla poikkesin." Vierailun yhteydessä " tietenkin tankataan ja niin edelleen.
Hohhoijaa.
Pienissä paikoissa (Lyttä, Värtsilä) on ilmennyt tämmöistä silloin tällöin.
Yöpyjät yleensä eivät tarvi selitellä. Jostaas olet Venäjällä 15 minuuttia niin voi olla epäselvää mihin liikematkasi oikein liittyi.
Lähetystön sivulla lukee mm näin:
It is necessary to know that the actual purpose of the entry of the foreign citizen must correspond to the type of the visa.
Tosi huolella harmittaa minua nämä ainaiset mutkittelut ja yhä uudet temput ja mutkat ja kafkalaiset baletit mitä virkamiehet aina keksiivät meille järkätä, mutta tämäkin asia vaan on näin. Vyartsilässäkinhän on köyhänpuoleinen kylä saanut paljon hyötyä matkailusta, eikä se ole pelkästään liikesuhteiden solmimista ja museoissa käyntiä ollut.
Olen lukenut Susiluodot ja Laurenit, ja käsitän taas ihan uudella tavalla sen venäläisen mentaliteetin; kansalainen menee ja mutkittelee, ei jää jankuttamaan eikä yritä siirtää vuorta, puhumattakaan vuoren kokoisen naisvirkailijan mielipiteen muuttamisen yrityksestäkään.
Helpompi on puikklehtia, oikaista ja livistellä, kuin jäädä omaa asiaansa selittämään, pumaskoita täyttelemään ja kielteistä vastausta odottelemaan.
Kun se nyt on erilaista kaikkiaan kuin meillä. Me kutsumme viranomaisen apuun jos tikku menee sormeen, venäläinen välttelee virkamiestä viimeiseen asti.
Seikkailut jatkuvat kuitenkin edelleen. Koska minulla on kulttuuriviisumi, koetan siis tutkia tätäkin puolta venäläisessä kulttuurissa. Väitöskirja ei ole kuitenkaan valmisteilla.
Näitä ei kukaan koskaan tarkista, että onko sinua näkynyt museossa tai kirjastossa tms, mutta elä vaan sano, että vain siinä tankilla poikkesin." Vierailun yhteydessä " tietenkin tankataan ja niin edelleen.
Hohhoijaa.
Pienissä paikoissa (Lyttä, Värtsilä) on ilmennyt tämmöistä silloin tällöin.
Yöpyjät yleensä eivät tarvi selitellä. Jostaas olet Venäjällä 15 minuuttia niin voi olla epäselvää mihin liikematkasi oikein liittyi.
Lähetystön sivulla lukee mm näin:
It is necessary to know that the actual purpose of the entry of the foreign citizen must correspond to the type of the visa.
Tosi huolella harmittaa minua nämä ainaiset mutkittelut ja yhä uudet temput ja mutkat ja kafkalaiset baletit mitä virkamiehet aina keksiivät meille järkätä, mutta tämäkin asia vaan on näin. Vyartsilässäkinhän on köyhänpuoleinen kylä saanut paljon hyötyä matkailusta, eikä se ole pelkästään liikesuhteiden solmimista ja museoissa käyntiä ollut.
Olen lukenut Susiluodot ja Laurenit, ja käsitän taas ihan uudella tavalla sen venäläisen mentaliteetin; kansalainen menee ja mutkittelee, ei jää jankuttamaan eikä yritä siirtää vuorta, puhumattakaan vuoren kokoisen naisvirkailijan mielipiteen muuttamisen yrityksestäkään.
Helpompi on puikklehtia, oikaista ja livistellä, kuin jäädä omaa asiaansa selittämään, pumaskoita täyttelemään ja kielteistä vastausta odottelemaan.
Kun se nyt on erilaista kaikkiaan kuin meillä. Me kutsumme viranomaisen apuun jos tikku menee sormeen, venäläinen välttelee virkamiestä viimeiseen asti.
Seikkailut jatkuvat kuitenkin edelleen. Koska minulla on kulttuuriviisumi, koetan siis tutkia tätäkin puolta venäläisessä kulttuurissa. Väitöskirja ei ole kuitenkaan valmisteilla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.