usein törmää vastaavanlaiseen otsikkoon. totta joka sana. mistä aikuinen mies, siis ihan perus-suomalainen, rehellinen avoin, voisi löytää seuraa. varsinkin kun ei harrasta kapakoissa, ym juoksentaa?
55 vuotta on tullut mittariin ja yksin elelen. se "pelottava hiv-tartuntakin on tuttu" . ja se nimenomaan sulkee pois kaiken kanssakäymisen toisten miesten kanssa. rehellinen kun haluaisin olla siinäkin suhteessa, etten toiselle vaaraa aiheuttaisi.
tämä yksinäisyys vain tappaa. alkoholia en juurikaan käytä, tupakointi on ainoa paheeni, "ystävä" joka ei hylkää.
musiikki, elokuvat, teatteri, näyttelyt ym vastaava toiminta on tuttua ja mukavaa, yksin vain ei ole kiva harrastaa niitä. kotona viihdyn hyvin, mutta toisen kainaloon olisi mukavaa saada joskus käpertyä ja surra elänmän epäoikeudenmukasuutta.
parisuhde toiseen on päättynyt epärehellisyyteen ja juuri nyt tuntuu tosi raskaalle. tiedän toki, ja faktat ovat hallussa että eletty elämä pitää jollaintavalla käydä myös lävitse ja vasta sen jälkeen on uuden suhteen vuoro.
asun keskisellä uudellamaalla omakotitalossa, jos haluat vaihtaa mielipiteitä asiasta kuin asiasta??? vastaa...
55 vuotta on tullut mittariin ja yksin elelen. se "pelottava hiv-tartuntakin on tuttu" . ja se nimenomaan sulkee pois kaiken kanssakäymisen toisten miesten kanssa. rehellinen kun haluaisin olla siinäkin suhteessa, etten toiselle vaaraa aiheuttaisi.
tämä yksinäisyys vain tappaa. alkoholia en juurikaan käytä, tupakointi on ainoa paheeni, "ystävä" joka ei hylkää.
musiikki, elokuvat, teatteri, näyttelyt ym vastaava toiminta on tuttua ja mukavaa, yksin vain ei ole kiva harrastaa niitä. kotona viihdyn hyvin, mutta toisen kainaloon olisi mukavaa saada joskus käpertyä ja surra elänmän epäoikeudenmukasuutta.
parisuhde toiseen on päättynyt epärehellisyyteen ja juuri nyt tuntuu tosi raskaalle. tiedän toki, ja faktat ovat hallussa että eletty elämä pitää jollaintavalla käydä myös lävitse ja vasta sen jälkeen on uuden suhteen vuoro.
asun keskisellä uudellamaalla omakotitalossa, jos haluat vaihtaa mielipiteitä asiasta kuin asiasta??? vastaa...
Vastaukset 78
Vanhimmat
Ensinnäkin pohdin samoja asioita.
Sinusta tekee pelottavan hiv-tartunta ja toiseksi inhoan tupakointia ja jo sen ällöä hajuakin.
Mutta: seuraa voi löytää, kun osaa etsiä. Liian moni nähtävästi etsii seuraa "niistä" baareista, joista ei välttämättä löydä tosi ystävää. Sitten ovat ne "metsät" ja puistot lähinnä pervoja ja vanhoja epätoivoisia vanhoja ukkoja varten.
Kyllähän, jos ihmissuhteen haluaa, niin ei seksuaalinen halu/himo voi olla se ainoa tekijä asiassa.
Minäkin kaipaisin tietää, mistä esim. internetissä vosi löytää tosi ystävän/rakkauden!
Minulle on käynyt näin: kerroin asiasta jo n. 20 v. sitten omille vanhimmilleni ja sisaruksilleni. Tunsin suurta helpotusta tästä "suuren salaisuuden" kertomisesta.
No, mitä sitten sain: läheiset lähinnä tuomitsivat asian ja pitivät sitä sairaana, raamatun vastaisena yms. Vain isäni oli loppupelissä puolellani, vaikka ajattelin äitini olevan. Äitini ei tod.näk. vieläkään hyväksy asiaa. Kerran kutsuivat minut puoliväkisin olohuoneeseen keskustelemaan asiasta. Kuuntelin n. 5 min. ja sanoin, etten voi jatkaa enää "keskustelua."
Yhteenvetona sain vain "päälleni kylmää vettä" ja arvostelua, vaikka koetinkin kertoa heille rehellisesti, ettei tällaiseksi ihminen vain päätä muuttua, vaan ominaisuus on meissä syntymästä asti.
Nähtävästi minuun pidetään vähiten yhteyksiä verrattuna sisaruksiini.
Myöhemmin kuulin muilta ihmisiltä, että tuollainen "ulostulo" ja asioista kertominen ei aina ole hyväksi. Mistäs sitä päälle parikymppisenä silloin olisi osannut arvioida koko asiaa.
Takana on kaksi suhdetta. Toinen päättyi tavallaan myös epärehellisyyteen. Mies harrasti seksiä myös naisten kanssa, mikä tietysti on normaalille miehelle tavanomaista. Hän oli siis bi. Toinen suhde oli sitten huomattavsti vanhemman miehen kanssa ja yhteiset kiinnostuksen kohteet eivät vain löytyneet.
Olen seurustellut myös naisten kanssa, mutta siitä olen pitänyt kiinni, ettei ole kahta suhdetta yhtäaikaa, koska se on epärehellistä.
Ihmisillä voi olla myös ns. vapaa suhde, jossa kumpikin osapuoli saa mennä ja tulla miten haluaa toisen osapuolen luvalla. En uskoisi omalla kohdallani sellaisen toimivan enkä edes haluaisi sellaista.
Tuo em. rehellisyyskään ei kuulemma ole aina hyväksi, olen kohdannut sellaisiakin mielipiteitä, että se voi paljonkin rajoittaa elämää, etenkin kun ihminen kasvaa iäkkäämmäksi ja ko. tavasta tulee aina vain enemmän pysyvämpi. Tosin minulle tuollaisesta vapaudesta tulisi vain huono omatunto.
Tällä hetkellä on myös tavallaan suhde, vaikka asutaan erillään. Hän on myös minua vanhempi ja välillä olemme olleet kovinkin erimielisiä (viimeksi tänä aamuna puhelimessa) ja ollaan lopetettu yhdessäolo, mutta sitten taas palattu yhteen. Eli tämä suhde on aika kummallinen, kun ei aina tiedä onko sitä edes olemassa ja sitten taas välillä kaipaa toista paljonkin. Minua häiritsee se, että hän on monessa asiassa aika herkkäluonteinen ja saattaa pahoittaa mielensä jostakin mitä ilmaisen mielipiteenä. Olen sanonut hänelle, että yleensähän naiset ovat tuollaisia ja miesten kuuluisi olla rehtejä ja "suoraselkäisiä." Hyviäkin hetkiä on ollut, mutta haluaisi löytää ihmisen, jonka kanssa niitä vois olla huomattavasti enemmän.
Olen katsellut tätä suhdetta jo yhden vuoden ja välillä tuntuu, että haaskaan vain omaa aikaani tähän ja parempi olisi lopettaa, mutta sitten taas pidetään yhteyttä ja tavataan. En ole tyytyväinen, mutta en halua olla kokonaan yksinkään.
voi luoja, mikä itsekeskeisyys paistaa jutussa.
surullista luettavaa on kirjoituksesi, ja niin totta. Mieleen tulle ajatus ettei tätä chattia ainakaan lue toiset gay positiiviset. Tai sitten ovat vain välinpitämättömiä.
tsemppiä sulle.
vastauksia ei ole minulla antaa sinulle. Aihe on todella kipeä. ja tällä chatilläkin huomaa ettei paljoa myötätuntoa tai kommentteja heru.
Outoa sinänsä, kun luulisi edes seksuaalisen suuntautuneisuuden yhdistävän, ei hajoittavan. Mutta totuus taitaa kuitenkin olle se "ihminen on ihmiselle susi".
Sanat ovat toki vain sanoja, mutta toivon sydämmestäni sinulle voimia ja uskallusta elämään. Koska uskon että vilpittömyydelläsi saat varmasti "ystävän" itsellesi.
Hyvä kaukainen tuleva Ystäväni : ) Aivan ensimmäiseksi käy edellisen loppuneen suhteen "surutyö" loppuun. Kokoa itsesi sano peilikuvallesi että olet voittaja ja unohda se entinen epärehellinen suhde vihdoin viimein sen muistelusta ei ole muuta kuin haittaa sinulle ja tulevalle suhteellesi. Myönnän että meissä molemmissa on joitakin yhteisiä piirteitä sen vuoksi tiedän mitä olet kokenut ja minkä vuoksi kynnys aloittaa uusi suhde saattaa tuntuu korkealta. Rehellisyyttäsi en voi kuin ihailla. Itse olen sinkku ja hivnegatiivinen mutta ystäviini kuuluu myös hiv joten hiv ei ole minulle mörkö. Muistakaa kaikki turvaseksi. Toivotan sinulle voimia ja aurinkoista mieltä. Sillä sitä ei tiedä mistä löydät uuden Ystävän : ) Jos haluat vastata emaililla niin laita nimimerkkini perään @hotmail.com. Lämmin ajatus kaikille jotka luki viestini : )
oikeassa olet, meitä yksinäisiä on paljon tässä maassa. Olit sitten hetero tai homo. "Tautisiakin" taitaa olla puolet väestöstä. Ei sillä ole merkitystä hiv tai joku muu. Hiv;ltä kun voi suojautua.
Epärehellisyys ihmisissä vain on tehnyt niin varovaiseksi kaikissa suhteissa. Hyväksikäyttäjiä kun on niin paljon. (en tarkoita ehkä juuri sinua) vaan yleisesti.
Seuraa etsivät täyttävät kaikki chatit ja toinen toistaan pervoimmat fantasiat odottavat toteutumistaan. Ei siinäkään mitään pahaa. Rakkaus ja sen täyttymys kun aina on kahden (ellei Kolmannenkin kauppaa).
Meitä ns,"normaaleita" taitaa olla häviävä vähemmistö?
Ihmissuhde peli kun on nykyisellään räydellistä arpajaista. Se oikea jos sattuu kohdalle, olet kuin lottovoiton saanut.
toivon kaikkea hyvää sinulle , hyvä kun olet rehellinen.
Hei.
Eipä me positiiviset oikein uskalleta seuraa hakea. Rehellinen kun joo pitäis olla. Mutta harva uskaltaa. Se kun on varmin tapa tulla torjutuksi, niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Ihmisten pitäisi jo vihdoin uskaltaa käsittämään ettei hiv ole niin valtava mörkö kuin väitetään. Tarttuu huonosti ja kondomit on jo keksittty. Kunhan vain muistaa käyttää niitä.
Itse olen hakenut seuraa jopa positiivisten kotisivulta, (www.) mutta sieltä kun tuntuu löytyvän vain juoppoja, sekakäyttäjiä sekä muuten vähäjärkisiä tapauksia.
Joten yksin se minäkin elelen, kadehtien ihmisiä joilla on turvallinen ja hyvä "olkapää".
tsemppiä sulle.
Muistot, ne ovat kuin kuunsäteitä,, hyviä, tai huonoja,,
ne pysyvät luonamme...
ja ne voimme laittaa minne haluamme...
katselin juuri vanhaa bumtsi bum ohjelmaa ja totesin, vanha ja yksin olen minäkin.
Nuoruuden iki ihanat kappaleet soivat taustalla ja minä itken yksinäisyyttäni.
Ei houkuttele minuakaan kapakat tai villi juhlinta, mukavaa rauhallista koti-iltaa haluasin viettää kaltaiseni kainalossa.
miksi meitä yksinäisiä onkin niin paljon?
"kapakat tai villi juhlinta" sieltäkö luulet ainoastaan kainalo-kaverin löytyvän?
Suomi on täynnä kaikenlaista yhdistystä, seuraa, kerhoja ym. missä tapaa kaikenlaista ihmisjoukkoa, aivan varmaan myös homoja.
Kukaan ei tule kotoa hakemaan, jos ei itse tee ensimmäistä liikettä, en koskaan usko minkään deittisivuston/palstojen "ystävän hakuun" oikea kunnon ystävä löytyy omalta paikkakunnalta jos on löytyäkseen. Kuinka moni on valmis jättämään vaikkapa työpaikkansa, asuntonsa ym. muuttaakseen toiselle paikkakunnalle asumaan toisen luokse, useinkin hyvin lyhyen tuttavuuden pohjalta, en usko, että kukaan täysjärkinen siihen rupeaa??
Muuten, yksinkin voi asua, olematta silti ollenkaan yksinäinen.
Kotini on linnani, vain kutsutut ovat tervetulleita, niin on ollut ja tulee olemaan.
totta joka sana,,,
Niin, minne hviävät vanhemmat yksinäiset gay miehet? Vetävätkö itsensä kireään kiikkuun? Tartunnan saaneita positiivisiakin kun on varmasti pääkaupunkiseudella sata määrin. Tuskinpa jokainen heistä suhteessa elää?
Eikä se seksi-elämä tartuntaan lopu. Joten se salataan. Eikä voi syyttää kuin meitä kaikkia ihmisä miksi he sen tekevät. Hiv;ltä kun voi suojautua ja jokainen ihminen ansaitsee rakkautta, hyväksyntää arvostusta ihmisenä.
Itsekkin olen hieman hämmästynyt ja yllättynyt ettei artikkelisi ole enmpää saanut vastauksia. asian kun luulisi enemmänkin kirvoittavan mielipiteitä, niin puolesta kuin vastaan. Itse arvostan ihmisissä myöskin rehellisyyttä ja hyviä ystäviä meistä tarvitsee jokainen.
Kysynkin; mistä seuraa vanhemmalle miehelle joka pysyvämpää suhdetta , kaveria etsii ja haluaisi?
Elän samankaltaisessa tilanteessa. Mutta kaukana sinusta. Voin vain todeta saman kuin sinäkin; yksinäisyys on tappavaa. Ei mene päivääkään etten ajattelisi itsemurhaa.
Kaikesta pääyellen kaikki suomen positiiviset elää vakaasti parisuhteessa, vai miksi ei tule kohtalotovereilta viestejä?
Toisaalta sanomattakin on ollut aina selvää että homot ovat kaikki ulkokultaisia pikku omaan-napaatuijottajia.
Mut vielä kummemmaks asian tekee se että tartunnat sen kuin vain lisääntyy joka vuos. mistäköhän se johtuu?
Sulle nostan hattua rehllisyydestäsi.
Minäkin olen jo vanhempi homo mies. Minullakin on hiv tartunta.
Itsetuhoisilla ajayuksilla yritän löytää apua keskustelukaveria. Sitä en vain löydä.
Ammattiauttajia toki olisi, mutta kuka heistä tuntee minut ja elämäni?
Onko ainoa vaihtoehto kirjoittautua sisään jonnekkin suljetulle osastolle mielisairaalaan että saisi oman elämänsä ja surun hallintaan?
Miten kauan kukaan jaksaa elää elämäänsä yksin ilman ainuttakaan kosketusta , rakkautta , lämpöä `?
Eipä meistä yksinäisistä, tartunnansaaneista kukaan varmaan haluaisi elää yksin loppuelämäänsä. Mutta niin siinä vain taitaa käydä.
meita on monta. koeta kestää, jaksaa. Ystävä on tullakseen jos tulee.
Vaikeaa tämä on kyllä, mutta rehellisyys kannattaa.
Ei hiv anna oikeutta ketään syrjiä eikä tartunta estä seksielämää.Jo rakastuu hiv niin sitä rakastuu.
Tunnen itse erään homon jolla on hiv .Hänellä on partnereita(ei vakitusta).Kunhan kertoo etukäteen tartunnasta ja käyttää kumia.Ja huolehtii että suun limakalvot on ehjät ja hoitaa haavat iholla kuntoon.
Iskuri-treffit palstalla on ollut myös hiv ilmoitus.
Muutkin hiv etsii seksiä ja parishdetta.Kaksi hiv voi löytää toisensa ja elää onnellisena yhdessä seksi tai parisuhteessa.Kukin tyylillään.
Uskon että löydät kumppanin,kunhan jaksat vain yrittää.Älä luovuta.
Hei positiivinen. Vihdoinkin kannustava, hyvä kannanotto. En tänne yleensä kirjoita, kuesken vain. Mutta nyt oli pakko sanoa mielipiteeni myöskin.
Jokaisella meistä ihmisestä on ihmisarvo, olitpa sitten homo,hetero tai jotain siltä väliltä. Kun ihminen rehellisesti tilittää elämäänsä, on se hatunnoston arvoinen asia.
Suvaitsevassa, toista kunnioittavassa maailmassa kun olisi paljon helpompi kaikkien meidän asua ja elää.
Rakkautta, hellyyttä meistä tarvitsee jokainen, ilman sitä ei maailmaa olisi, tai se olisi todella kylmä paikka (nytkin jo on).
(enkä nyt todellakaan tarkoita ihan mitä tahansa juttuja, noin sex mieles, et turha vääristellä kenenkään sanojani).
Niin varmasti kuin syksy saapuu ja sen myötä pimeä, palaa sulle kynttilä kirkkaana jossakin, malta vain.
ystävyydellä
Yksin minäkin herään, joka yö. Joka aamu.
Ei ole ketään. Ei unista tuhinaa vvierelläni. Ei tummia pörröisiä hiuksia joita silittää enää. Yksin menen nukkumaan.
Kaikki päättyi petokseesi, valheisiin joita oli jatkunut jo pitkään.
Niin paljon olisin halunut,, antanut.
Kaipaan läheisyyttä, hellyyttä, läsnäoloa, koti-iltoja.
Kaipaan kainaloa, lämpöä, toista ihmistä. Miksi me ihmiset luulemme että se ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, ja teemme toisillemme väärin?
Jokaisessa meissä on vikamme, mutta niidenkin kanssa voi ja pystyy elämään. Jos kun vaakakupin toisella puolen on täydellinen yksinäisyys.
Haluaisin sinut takaisin, mutta en usko että voin enää koskaan luottaa sinuun.
Yhteisiä hetkiämme en voi unohtaa vaikka ke kaikki perustuivatkin valheeseen,
Kaikki laulut, elokuvat toistavat samaa kaavaa ,,,, kaipuuta, kaipuuta rakkauteen joka on mennyt.
Kadulla jokainen käsi kädessä kävelevä pari saa ajatukseni sinuun.
vanhan suomifilmin sanoin, voinkin vain sanoa, "valheesi oli niin suloinen" , tule takaisin gabriel.
ihan hyviä asiallisia kannanottoja. monessa viestissä huomaa myös miten hiv on arkipäiväistynyt, hyvä niin.
Zemppiä sulle.
samanlaista yksinäisyyden tuskaa tunnen minäkin, tuntuu sille ettei kysyntä ja tarjonta kohtaa toisiaan näillä "meidän" markkinoilla.
Niin moni meistä homoista tartunnansaaneista on yksin. Minulle kelpaisi ihan vaikka vain seura ilman seksiäkin. Kunhan olisi joku joka välittää.
huolestuttavaa, tänä vuonna tähän mennessä jo yli 90 uutta tartuntaa. Jokainen niistä liikaa, mutta hiv;n yleistyessä on ihmisten asenteiden pakko muuttua. Kuka tahansa saattaa olla tartunnan kantaja, tietämättäänkin. Turha hysterian lietsominen pois ja oikeaa informaatiota kehiin, niin eiköhän saada vihdoinkin jo ns, normaalit mittasuhteet taudille?
Mielenkiinnolla minäkin käyn näittä sivuja lukemassa aina välillä. Olen siis itsekkin jo vanhempi gay mies. Hämmästyttää miten vähän ketjun aloittaja on saanut kommentteja?
Luulisi aiheen kirvoittavan paljon laajempaankin keskusteluun. Vai haluammeko vain lukea sosiaalipornoa? Ottamatta kantaa puolesta tai vastaan?
Turha ilmeisesti kenenkään itkeä mahdollisesti omaa tartuntaansa jossainvaiheessa? Tai yksinäisyyttä, tai mitään muutakaan?
Ihminen on ihmiselle susi taitaa pitää paikkaansa.
Sinulle yksinäinen toivon jaksamista ja hyvää uskollista kaveria.
Niin paljon turhia itsemurhia homo maailmassa. Ollut ja tulee olemaan. Syynä usein tuo hiv tartunta tai yksinäisyys.
Ole sinä rohkeampi , ja jatka elämääsi. Ystävän, kaverin saat varmasti vielä elämääsi.
moi, olen vastaavassa tilanteessa kuin ketjun aaloittaja. Yritin koko illan saada ihan juttukaveria rehellisesti nimimerkillä possari, eri chateissä. ei minkäänlaista tulosta. Mutta kun vaihdoin hieman "pervompaan" heti löytyi useita txt kumppaneita joista myös monet ehdottivat tapaamista ja suoraan leikkeihin ryhtymistä ,,, ja mielellään paljaalla,,,.
voi luoja rehellisyys ei todellakaan kannata, eikä kenelläkään gay miehellä tunnu olevan ton taivaallisen väliä mahdollisesta tartunnasta, kun pelkkä sana "olen terve" riittää.
Ja useimmat heistä ukkomiehiä, (jos sekään totta)?
Hei!
Sinä positiivinen homo/bi!!!
Voit löytää juttuseuraa,vertaistukea tai kumppanin täältä.
On tapaamisia, toimintaa,keskustelua.Voi viestitellä muiden positiivisten kanssa. Ja on miehiä jotka hyväksyvät tartunnan saaneen kumppanikseen. Rakkaus usein voittaa. Parempi lyhyt ja elämä rakastettuna kuin yksin ja pitkä elämä.Näin minä ajattelen.
Kannattaa kokeilla. Älkää hyvät miehet luovuttako.Kaikelle on aikansa ja paikkansa,kun hiukan malttaa.
http://www.positiiviset.fi/positiiviset.shtml
ei sieltä saa asiallista seuraa, kovin tuntuu olevan riitaisa järjestö.
Meitä tosiaan elää monta vastaavanlaisessa tilanteessa. Eikä ole paikkaa eikä mahdollisuutta tapaamisiin.
Niinkauan kun yhteiskunta meitä leimaa on lähes mahdotonta saada/löytää kunnollista seuraa tai kumppania.
Surullisinta koko jutussa on se että kun haet rehellisesti seuraa ,, et sitä saa. Mutta heti kun sen salaat, on tyrkky päällä, ukkomiehet ym kilvan tarjoavat itseään. Mut entäs sit kun ssavta taudin? sit itketään tautisen edesvastuuttomuutta.
voi zeeeesus. Näitä tapauksia tulee aina säännöllisesti esiin.
Vanhempi, yksinäinen entinen perheenisä joutuu hieman nuoremman kundin "uhriksi". Vielä kun siinä joku tarttuva tauti mukana. niin olet helppoa kohdetta esim kiristykselle.
Sama kaava toistaa itseään. Haetaan hyötyö , rahallista tai muuten aineellista. Ollaan niin mukavaa ja kivaa naapurinpoikaa. Nimi tai nimet on jossainvaiheessa vaihdettu esim petristä, nestoriksi ja päinvastoin ja sukunimi kenties myöskin. Selityksenä vaikka mitä valheita "huonot välit suvun kanssa ja otin iso-isän nimen".
Sitten elellään mukavasti, kunnes valheet alkaa selviimään. Yleensä siinä vaiheessa on jo hommattuna vielä varakkaampi uusi uhri. Aikaisempi jää nuolemaan näppejään lainaamiensa rahasummien kanssa.
Perheitä hajoaa, kun isien seikkailut valkenee vaimoille, eroja, tuskaa ja ikävää kaikille osapuolille ja mahdolliset taudit sen kuin lisääntyvät ja rehottavat.
Eikä suomen lainsäädäntö pysty tapauksille mitään vaikka jutut täyttävät lievän petoksen tai petoksen merkit, saa huijari jatkaa temppujaan mielin määrin. Tuhoten elämää ympärillään.
Ei voi kuin ihmetellä miten elämmekin länsimaisessa oikeusvaltiossa jossa rikollinen saa jatkaa toimintaansa ja joku herkkäuskoinen kaveri nuolee häpeissään hiljaa haavojaan tai tekee jopa raadikaaleja ratkaisuja elämänsä suhteen, joka luo vielä hirveämpää tuskaa hänen lähipiireilleen. Sopii vain ihmetellä miten suomen lainsäädäntö kaiken tuollaisen sallii.
Ja jos vielä uhri on saanut aikaiseksi jonkunlaisen raastuvanoikeuden päätöksen veloista. Ei varmasti ulos-otto toimi sen paremmin. Sillä velka suhteessa oleva tekijä pystyy parhaansa mukaan kiertelemään maksuja kaikenlaisilla kepulikonsteilla. Varaton kun saa yhteiskunnalta kaiken maailman tuen pystyäkseen jatkamaan elämäänsä ja uusia huijauksia.
Poliittisiltä päättäjiltä enemmän tahtoa kehiin. Luulisi olevan kuitenkin helppoa erotella tuollaisia työtä vieroksuvia ja saattaa heidät edesvastuuseen teoistaan.
nimimerkillä kokemusta on.
tzemppiä sinulle ketjun aloittaja. Usko, kyllä oikeus jossainvaiheessa voittaa.
Jos joku ystävällinen lukija osaisi neuvoa? Mistä aikuinen tartunnansaanut mies löytäisi jonkun kohtalotoverin, vaikka vain ystäväksi? Kiitokset etukäteen asiallisista neuvoista.
Todella yksin, yksinäinen ja lohduton.
tuttua txt meille monille. minä olen myös täysin tympääntynyt tähän pinnalliseen gay maailmaan, aina vaan pitäis olla 20v 20cm pitkä, hoikka ja top. btm miehistä alkaa olla jo ylitarjontaa ja tautisen markkina-arvo on pyöreä nolla. mitä siinä sitten kun vain yksin elelee ja vetää käteen, kun ei halua tartuttaa muitakaan, eipä silti ei sitä seuraakaan ole jonoiksi asti.
Mutta ratkaisut joita sitten yhtenä päivänä tulen tekemää, ovat minun omani, kukaan ei tule kaipaamaan. se on vain sääli kun omaisuus menee valtiolle, jollen sitä tetamenttaa sitten vaikka sokeitten kissojen hyväksi, tai johonkin muuhun yhtä idioottimaseen,kun sitä elämänkumppaniakaan ei ole eikä todennäköisesti tule.
Kaikki vanhat tautiset homot kunniaan,
hyvä juttu, tee se sokeet kisut kiittää....
Hei!
Sinä positiivinen homo/bi!!!
Voit löytää juttuseuraa,vertaistukea tai kumppanin täältä.
On tapaamisia, toimintaa,keskustelua.Voi viestitellä muiden positiivisten kanssa. Ja on miehiä jotka hyväksyvät tartunnan saaneen kumppanikseen. Rakkaus usein voittaa. Parempi lyhyt ja elämä rakastettuna kuin yksin ja pitkä elämä.Näin minä ajattelen.
Kannattaa kokeilla. Älkää hyvät miehet luovuttako.Kaikelle on aikansa ja paikkansa,kun hiukan malttaa.
http://www.positiiviset.fi/positiiviset.shtml
En yhtään ihmettele. Yksin saa kuka tahansa vanhempi mies olla vaikka tervekkin, saatikka sitten joku, joka on saanut tartunnan.
Yksinäiset illat, viikonloput ja lomat......
Kyllä se niin on ettei vanhempi gay mies seuraa saa, kun katselee eri forumeiden keskustelupalstoja. täytyy todeta vain että ,,, aika ajaa väkisinkin ohi jo.
Ns, normaali läheisyys, hellyys ja kumppanuus ovat elämäsä eläneet, nyt pitää pervoilla ja harrastaa mitä kummallisimpia fantasioita.
Samaa asiaa jo joku toinenkin kysyi edellä,,, missä vanhempi gay mies voi käydä ja saada täyspäistä kaveria?
On vielä nuoremmissakin olemassa, niitä jotka etsivät sitä oikeaa parisuhdetta kaikkine suruineen ja murheineen, mutta mekin olemme yksin. Ilman sitä omaa rakasta, läheistä ihmistä omaa kumppania.
Nykyisin parisuhteen esteeksi on muodostunut sentit ja kilot. Näkemättä toista ihmistä todetaan, joku sopimattomaksi, kun kilot ei ole sopivassa suhteessa pituuden kanssa.
Nykyisin näyttävät homot olevan erittäin pinnallista porukkaa. Pintaa syvemmälle ei nähdä, eikä edes haluta nähdä.
Ehkä nämäkin ihmiset joskus huomaavat, että olisi voinut aiemmassa elämässä toimia toisinkin.
Joskus tuntuu, että olisi parempi poistua elämästä. Silloin ei enää tarvitsisi kokea tätä yksin olemisen tuskaa ja rakkauden kaipuuta. Kuitenkin aion vielä sinnitellä ja toivon, että meille kaikille yksinäisille olisi jossain se oma rakas ihminen ja saisimme hänet myös löytää.
Kaikille rakkauden etsijöille toivotan onnea etsintään.
Niin hullulta kuin nyt kuulostaakin? Miten, missä, sinuun saisi yhteyden?
Profiili löytyy suomi24 treffeiltä.
Yrityksistäni huolimatta en ole onnistunut sinua löytämään ????
Lienenkö vain liian yksinkertainen , näin tietokoneaikana???
Mutta kokeileppa sinä, www.gayromeo.fi ja siellä karipks. josko näin saisin sinuun yhteyden??
Siis, minäkin olen jo 58v , siisti, ok gay mies, tartunnan saanut, yksinäinen ja kunnollinen. Kyllä meitä alkaa olla aika huolestuttava määrä jo suomessa-
Vaikka yleistää ei saisikaan. Uskallan väittää, että useimmat tartunnan saaneista ikäänkuin menettävät itsetuntonsa-luottamuksensa ja raskaimmillaan jopa ihmisarvonsa (siis omissa silmissään). Niinkuin useimmissa vakavissa kroonisissa sairauksissa. Oma lukunsa on myös tuo vanheneminen ja sen kautta tulevat fyysiset "vajavaisuudet".
Mielestäni siihen ei kuitenkaan ole syytä. Aika aikaansa kutakin ja elämästä pitää voida nauttia jokaisella aistilla. Lämpö , läheisyys, kiintymys sekä rakkaus ovat ne voimavarat jotka pitävät meidät ihmiset pysyssä ja siihen tarvitsemme enemmin tai myöhemmin jokaisen kanssaeläjän tukea.
Sinulle yksi,,, yksinäinen voimia ja iloista alkavaa syksyä.
Mikä lieneekään onnen määritelmä? Ehkä suurin pointti on se kun saa rakastaa, siis antaa rakkautta ja saada sitä itsekkin takaisin.
Tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Omine pikku virheineen ja puutteineen.
Miten monella meistä on siihen vain mahdollisuus? Surullista, mutta niin totta.
Kun ihminen valitsee tiekseen rehellisyyden, jota kulkee, saa useimmiten vain solvauksia ja paskaa päälleen.
Kun taas toimii salaa, kertomataan esim, statuksestaan, käy miten kävi esim, rovaniemen tartuttajalle.
Ei ole ihme että omasta tartunnasta vaijetaan, eikä haluta tai uskalleta siitä kertoa.
Minä en ole tuomari, joskaan en hyväksy vaikenemistakaan, Mutta ei ole liioin vaikea ymmärtää miksi asiasta ollaan mieluumminhiljaa.
Koettakaa hyvät ihmiset ymmärtää, mikä henkinen hätä on ihmisellä, saatuaan tiedon omasta tartunnastaan, kenellekkään et voi siitä puhua, ja kaiken ympärillä olevan oikean elämän ulkopuolelle on vaara joutua, Niinkuin moni viesti edellä on maininnut, ei tartunta lopeta tarvetta läheisyyteen taikka seksi elämään.
Missä ja kenellä kulkee vastuu asiasta, kun kaksi aikuista ihmistä harrastaa seksiä, mielestäni ei syy ole koskaan yhden, sielllä sängyssä kun on kaksi ihmistä, joista molemmat tekevät ratkaisunsa itse.
Ihmisarvo kunniaan ......
hei, On tuo alkuperäinen viesti, provo tai ei? Niin asiaa siinä ja vastauksissa ainakin on.
Pitäis kyllä herättää ajattelemaan ja isrrottaa kommenttejakin, niin puolesta kuin vastaan. Siinä niin monta ajankohtaista asiaa ja tärkeää meille jokaiselle homo miehelle.
Kiitokset ketjun aloittajalle rehellisyydestäsi,
Asiallista asiaa, lisää komenttejä, keskustelua. Hiv on tullut jäädäkseen. Kohderyhmänä me kaikki. Asiallisia kannanottoja lisää. Faktaa, eikä vain pelkoja.
Tottakai mikä tahansa tarttuva sairaus on pelottavaa, mutta me jokainen omalla käytöksellämme saamme asiat vain maan alle olemalla niistä hiljaa. Eikä päivälehtien tapa suhtautua asiaan auta tartunnansaaneita. Vaan syyllistävät entisestään, vaikenemaan.
Minäkin olen positiivinen , vanha ja eronnut bi-mies. Kaipaan myös ihmistä.
Samoin kirjoittaisin, jos kirjoituksen alkaisin. Mä alan olla henkisesti ihan loppu. Ei ketään, ei mitään. Parasta olisi varmaan itse päättää päiväni. Mutta siihenkään ei uskallus riitä.
Miten ihmiset voivatkin olla niin kylmiä, tunteettomia?
eivät kaikki ihmiset ole kylmiä ja tunteettomia. Yhteiskunta on. se vaatii liikaa nykyisin. työelämä sekä siihen liittyvät paineet hajoittavat liikaa. ei jaksa enää vapaaajalla hajottaa elämäänsä. jokaisella on niin valtavasti sitä omaa painolastia selässään, ettei kykene auttamaan tai välittämään toisen hädästä. vaikka joskus haluaisikin. ja vaikkaei ammattiauttajista kehuttavaa apua olisikaan kannattaa kuitenkin käydä jossain/jollekkin puhumassa, usein kun se puhuminenkin on jo lähtölaukaus parempaan huomiseen.
mutta kieltämättä minäkin ihmettelen ettei alkuperäinen viesti ole enempää kannanottoja saanut.
Hetero, homo,bi, tai jotain siltä väliltä. Tautinen tai ei. Tai jotain siltä väliltä. Kaikilla meillä on ikävä oikeaa ihmistä, kosketusta ja läheisyyttä. Kaikilla meillä on myös oikeus siihen.
Mutta se on hyvä muistaa. Niin kauan kun ei tunne toista, kannattaa aina suojautua seksin aikana.
Ihmisillä on ikävä ,,,,,, ihmistä......
Keskustelua sivusta seuranneena..
Kun teitä samanlaisia asioita pohtivia on niin paljon, niin kannattaisiko teidän vaikka kokeilla laittaa tänne anonyymi sähköpostiosoite vaikka ihan vaan juttuseuran vuoksi? Kannattaa luoda uusi sähköpostiosoite esim. gmailissa ja laittaa sähköpostitiliä luodessa käyttäjän nimeksi vaikka nimikirjaimet tms. jolloin sähköpostiosoite on täysin anonyymi.
Hei vaan. Eipä tätäkään kirjoitusten ketjua voi olla kommentoimatta. Aihe on kipeä, se täytyy myöntää. Jopa pelottavakin jossainmäärin.
Ei tarve läheisyyteen mihinkään häviä, vaikka ikää karttuukin, päinvastoin. Vaikka mukana olisikin jokin (huom), veriteitse tarttuva tauti.
Ihmisen tarve tulla hyväksytyksi, rakastaa ja saada rakkautta, hyväksybtää on meillä kaikilla erillainen. Totta on että mistä aikuinen, vanhempikin mies löytäisi asiallista seuraa. Kaikki kun eivät halua ikuisesti samaistua 20;sten maailmaan. Kumppanuus, läheisyys kaikissa ilmenemismuodoissaan, myös niissä arkisissa askareissa on lähes kaikille tuttua. Mutta ymmärrän hyvin miten sen puuttuminen voi aiheuttaa turhaa ahdistusta, eristäytymistä, ym,ym.
Vielä jos tuo ravintola- ym seurustelu maailma ei vedä puoleensa, niin ollaankin jo todella ongelman edessä. Chatteja kansoittaa kaikenlaiset eri perverssiot ja tutustuminenkin niissä on arvelluttavaa, vaikka uskaltaa pitäisi, kynnys voi olla korkea jo torjutuksi tulleille.
Te loan ja ikävän kritiikin heittäjät, menkääpä itseenne. Haluaistteko tulla kohdatuksi samalla tavalla? tuskin.
Mistä siis forum, meille jotka arvostavat oikeaa ihmistä, rehellisyyttä ja sitä arjen kumppanuutta? minusta rakentavan kritiikin sekä ehdotusten määrää voisi lisätä.
Minäkin olen huono tietokoneen käyttäjä. Sivuja en tunne enkä osaa oikein etsiäkkään niitä, joten apua kaipaisin.
Tuohon hiv;hen sen verran. Käsittääkseni kun siltä pystyy suojautumaan, joten ei sekään voi olla karkoittava tekijä? Enkä todellakaan halua että kumppanini pitäisi sellainen asia salata.
nimim, ystävää, kaveria, kumppania vailla minäkin.
huh, jo 100 uutta tartuntaa elokuuhun mennessä meillä suomessa.! Ystäviä alkaa kohta löytyä pilvin pimein tartunnan saaneille.
Viimeisen kerran soitan.
Kävelen pois ja kaiken jätän.
elämä hehkunsa takaisin saa,, mutta se kestää,, ja teen matkaani hitaasti.
Miljoonan mailin päässä, olen kaipuussa, ikävässä.
Ota minut taas kotiin,
k.uule pyyntöni.
Tee kaipaavista sydämenlyönneistäni melodia,
se väräjää kyynelissä jotka vuodatin vuoksesi,
voi, kun pyyntöni kuulisit, lukisit.
Ottaisit sydämenlyöntini ikuisiksi ajoiksi.
kuule pyyntöni.
Niin tämä kipu ja tuska muuttuisivat vain muistoiksi.
kuule pyyntöni,,,,,,,
kun ihminen saa tietää olevansa hiv positiivinen, ei hän pysty enää normaaliin ihmissuhteeseen kenenkään kanssa. ei ihme että rovaniemenkaltaiset tilanteet tulemaan toistumaan, jos/kun kyseessä on nuori tartunnan saanut. vilkas seksi elämä ja kaikki se vastuu joka siihen kuitenkin liittyy,
ei ihme että gay chatit kansoittavat kaikenlaiset perverssit olioit kun pitää salata oma tartunat ja hakea seksi seuraa,
saksassa on valjastettu hitler ja muutama muu diktaattori hiv- aids kampanjaan. Antamalla kuva että, kaikki hiv tartunnan saaneet olisivat sarjamurhaajia.
Mielestäni vähintäinkin outo tapa suhtautua asiaan. Ajetaanko tartunnansaaneet tällätavoin ikuiseen häpeän stigmaan? Miksi ei asiaa voida käsitellä oikeilla mittasuhteilla?
En tunne hiv-positiivista ihmistä mutta voisin kuvitella et se on sellanen asia joka hyvin pitkälti rajoittaa seuraelämää, mitä tohon yksinäisyyteen tulee itsel kans kaks suhdetta takana ja täl sinkkuna elelen jo yli vuoden mut kertokaa hyvät kanssaihmiset mitä joitakin homoja vaivaa kun ekojen treffien ja ekan seksiyön jälkeen niiden mielenkiinto joko lopahtaa tai niil yksinkertaisesti ei oo munaa sanoa suoraan että tää jää yheks kerraks tai yhenyön jutuks.
Eikä siinä ois mitään jos ne ei vakuuttelee että haluu olla jatkossakin yhteydessä mut sit vähän ajan päästä huomaa selvästi et niitä ei vois enää vähemmän kiinnostaa, tän olen huomannu varsinkin kaukojutuissa jossa kundi asuu toisella paikkakunnalla..
Kaukorakkaus vaan ei toimi, ne halut kun yllättävät ja useimmat homot kun ovat tyyliin, ;mulle kaikki heti nyt, Niin ei siinä uskollisesta parisuhteesta voi puhua.
Eriasia on miten avoimen suhteen haluaa? Ja niinkuin monesti on todettu, ikä, koko, ym ulkoiset seikat astuvat ennemmin tai myöhemmin kuvaan mukaan. Ei kukaan jaksa katsoa sinne ihmisen sisimpää ja sen kauneuteen, kun kaikki ulkoinen merkitsee enemmän. Oli sitten suhde homo, hetero tai bi. Harvassa ovat "aikuiset" ihmiset ja suhteet. Ikäviä tosiasioita.
En ole vieläkään päässyt perille tästä. Miksi useimmille homoille vakituinen parisuhde tuntuu olevan täysi mahdottomuus. Se yksi yö on se mitä haetaan. Pano vaan ja moikka. Ei sen enempää.
Toki pakko myöntää, että elämä voi olla helpompaa, jos ei tarvitse ottaa aina huomioon toista osapuolta. Niinkuin parisuhteessa tulisi ottaa.
Mun mielestä olis kuitenkin mukavampaa, jos vierellä olisi joku muutenkin, kuin seksiä varten. Kaikki vaikeat ja hyvät ajat olisi kiva jakaa jonkun toisen ihmisen kanssa.
Taitaa olla turhaa toivoa, että jokin homoissa muuttuisi. Toivon silti.....
ilman rakkautta ei ihminen ole mitään.
Yhdyn täysin kramerin kirjoitukseen, kuka oikeesti jaksaa harrastaa kertajuttuja loputtomiin? ja kukaan meistä ei tuu olemaan ikuisesti nuori, elämä kyl vierahtaa tosi nopeasti, kolmenkymmenen vuoden iässä oikeesti jo rupee miettimään etteikö niitä kypsiä homokundeja enää löytyy mistään, tuntuu et nykyään jopa yli kolmekymppsil on joku ikäkriisi kun pitää pyöriä joka viikonloppu baareis ja vonkata seksiä...
aina vaan toistuu sama kaava. löydät mukavan tuntuisen kaverin ja tutustumisvaiheessa haluat olla rehellinen, kerrot tartunnasta. Kaveri häviää....
Miksi näin on? Kun useimmat kuitenkin salaavat tartuntansa ja saavat helpostikkin seuraa. Eli rehellisyys ei kannata, niinkö tuo asia menee?
Sitten jeesustellaan mahdollisia tartuntoja ja edesvastuuttomia taudin levittäjiä, vaikka miten haluaisi suojata itsensä ja toisen. Ajatelkaa hyvät ihmiset, miten paljon helpompaa on kun tietää varmasti että toinen on mahdollinen tartunnan kantaja, niin asialta on helppo suojata itsensä, eikä tarvii panikoida. Se hiv kun tarttuu kuitenkin todella huonosti. Tarvitaan useampi kuin yksi epäkohta seksin suhteen.
itse olen ihan pesus suomi homo mies, vanhempi.
Ylläluettavissa huomaa selvästi kaikenlaista rasismia, siis ikä, sairaus, ym rasismia.
Nyt kun julkisuudessa paljon puhutaan ihmisarvoisesta vanhuudesta, sairastamisesta ei voi muuta kuin "jeesustella" . Näinkö kaksinaismoralistisessa maailmassa elämme.? Jokainen järkevä länsimaalainen ihimnen tajuaa jo tässä vaiheessa miten huonosti hiv tarttuu. On paljon parempi kun asiasta voidaan puhua jo ennen aktia ja osataan suojautua siltä. Kyllä meidän ihmisten empatia pitäisi riittä tartunnan saaneille. Ihminen tarvitsee toista ihmistä ja läheisyys on meile kaikkille tärkeää. Ei evätä sitä toisilta jotak varmasti tarvitsevat sitä. Toki ymmärrän ettei kaikista meistä ole esim, laupeudetyöhön, siihen on erikseen kirkko ja sen työntekijät, ammattilainen kun on aina ammattilainen, mutta ihminen ihmiselle, siitä pitäisi lähteä.
Ja vielä, jokaisella on oikeus omaan koskemattomuuteensa. Päättää esim oma elämänsä , niin halutessaan, mutta yksinäisyyteen ei kenenkään saa antaa kuolla.
Näinkö suomessa todella menee tämä ongelma? Maailmalla hiv on jo arkipäivää, siitä soi puhua ja siitä kannustetaan puhumaan, Hiv on tullut jäädäkseen ja tatunnat kasvavat joka vuosi.
Ei meillä negatiivisillä saa olla oikeutta väheksyä, tai tuomita tartunnan kantajia. Ihmisiä hekin ovat, kaikilla oikeuksilla. Kanssakäyminen kun on aina kahden välinen asia.
Avoimmuus, asiassa kuin asiassa on tärkeää ja oikeamlaisen informaation antaminen sekä saaminen. Ihmettelen myös paikallisen (positiiviset ry;n) kantaa olla kommentoimatta asioita millään tavalla tai millään forumilla? Asiasta kun ei kannata päätään laittaa pensaaseen tai vain tuudittautua 1.12. vietettävän aids päivän sanomaan. Hiv kun on joukossamme joka päivä ja tietämättämme kohtaamme kymmeniä tartunnan kantajia päivittäin (ainakin pääkaupunkiseudulla).
Ei suomi ole mikään lintukoto tälläkään saralla. Tartunnat lisääntyvät kuitenkin jatkuvasti, ja vaikka jokainen tartunnan saanut ei olisikaan edesbastuuton levittäjä, tietämättömät lantajat saattavat olla suuri riskitekijä meidän joukossa.
Lapsista, vanhuksista ja nuista vähäosisista puhutaan julkisuudessa paljon, mikseu siis myös tätä aohetta oteta vakavaan keskusteluun?
Anteeksi huono kielitaitoni, se kun on vuosikymmenien saatossa huonontunut, mutta asia kait tulee txt välityksellä selväksi?
Suvaitsevuus kunniaan ja ymmärretään kaikki hieman enemmän erillaisuutta, hiv on kaikkien yhtaiskuntaluokkien krooninen sairaus, ei yksin homojen.
elämää ja erotiikkaa kehiin,
niin turhaa on olla rehellinen seuraa etsiessääm. Jokaikinen lähestymisyritys tyssää siihen kun kertoo olevansa hiv-positiivinen. Miten pitäisi menetellä, kun rehellinen haluaa kuitenkin olla?
Hiv ei ole kuin pienen pieni osa minusta, enkä halua toista tartuttaa. Mutta lämpöä ja läheisyyttä kaipaan minäkin. Ei hiv tartu kun siltä suojautuu, ei se tee minusta pahaa ihmistä vaikka useimmat niin luulevatkin.
en kyllä tiedä miten kauaa jaksan enää........
Niin monta surullista tarinaa, elämää. Joka ei milloinkaan saavuta onnea, Miksi?
jospa vielä löytyisi mies, joka sytyttäisi sammuneen sydämeni uuteen roihuun?
Minusta on jokseenkin samantekevää onko mahdollisesti tulevalla kumppanillani hiv. Siltä kun pystyy suojautumaan ja ihminen se on minulle tärkein, ei tauti.
Hämmästyttää vain edelleen tuo yleinen suhtautuminen tartunnansaaneisiin. Onko oikeasti parempi, että se salataan ja harrastetaan lukuisia yhdenyön suhteita siinä pelossa että se selviäisi ajan kanssa partnerille?
Kun sen rehellisesti kertomalla ja toimimalla asian edellyttämällä tavalla välttää.
Hiv on tullut jäädäkseen meidän pieneen maailmaamme. Eikä se saa olla syy sulkea pois ihmistä elämästämme.
Asiallinen tiedottaminen tuntuu vain vieläkin olevan kaukana normaalin kroonisen sairauden kuvasta, miksiköhän näin on? Kenties alkuaikojen homoruttoleima? Vai mikä?
Miksi niin paljon hukkaanheitettyä elämää, länsimaisessa sivistys yhteiskunnassa?
kokemusta on mullakin narsistisen luonteenhäiriön omaavasta kumppanista. On todella vaikeaa irrottatua henkilöstä joka omaa kyseisen luonteenpiirteen, siihen vielä kun lisätään patologinen valehtelu ja jatkuva pettäminen on soppa aikamoinen.
Tälläkin hetkellä tuo ex häiritsee txt viestein, soitoin ja nyt pettämällä nykyistä kumppaniaan, bi miestä jolla tuli avioero tuon suhteen takia.
Miksi jotkut ihmiset voivat käyttäytyä niin? mistä tuollainen "vajaa-älyisyys" lähtee, lapsuudestako?
Oma elämäni on aika solmussa tästä kaikesta ja haluaisinkin jo rauhan itselleni.
jos joku osaisi vastata kysymyksiini , olisin kiitollinen. Puh,no, vaihto ei tule kyseeseen, enkä lähestymiskieltoa haluaisi hankkia hänelle.
l
vastauksista ja kommenteista päätellen tuntuu että useimmat , a) yksinäiset, b) vanhemmat homo miehet, ovat tartunnan kantajia.
Vaikka yleistää ei saisikaan, tuntuu näitä txt lukiessa siltä?
Mistä sitten johtuneekaan? Salailu, kuten ei myöskään asiasta vaikeneminen edesauta mitenkään tartunnansaaneiden asemaa. Pitäisi pystyä hyväksymään että tauti on tullut jäädäkseen tänne meidän keskuuteen. Poissulkematta mitään yhteiskunta luokkaa taikka ikäryhmää. Sekä avoin asiallinen tiedottaminen poistaisi niitä ennakkoluuloja jotka yhä ovat vallalla.
Mielestäni loppupeleissä asiasta kertominen edesauttaisi turhien tartuntojen leviämistä, ja nykytietämyksen mukaan hoidettu hiv ei olisi kovinkaan helposti tarttuva?
Mietityttää vain että mikä on tämä tartunnansaaneiden yhdistyksen rooli toimia yhteiskunnassamme? Eivätkö siellä vaikuttajat osaa/uskalla toimia?
Esimerkkejä elävästä elämästä liennee turha hakea? kukapa sitä omilla kasvoillaan tulisi kertomaan statuksestaan, vaikka voisikin toimillaan ja tarinallaan edesauttaa monia muita tartunnansaaneita.
Salailu kun mielestäni vain pahentaa tilannetta sekä pitällä juoksulla lisää tartuntojen (turhien) määrää.
Tsemppiä ketjun alkajalle avoimmuudestaan, sekä tavastaan tuoda esiin aiaan liittyvä yksinäisyys.
Jore
quntelen koodissa hyvä keskustelu hiv;stä. asiallista asiaa johon toivoisi oikeasti paljon kannanottoja. Kutern myös tänne.
Tartunnansaaneena homona on helvetin tylsää elää- Jos olet rehellinen ja kerrot, seuraa et saa. Jos taas salaat, niin turha luulla että vakavampaan pystyisi, ja ongelmaksi tulee se että milloin kerrot toiselle?
et se siitä.
a kohta taas saadaa uudet tartunta luvut. miten on kasvanut hiv tartuntojen määrä?
niin monta vastausta on ketjun aloittaja saanut ja lukukertoja todella hyvin.
itse olen myös jo vanhempi mies ja elän myöskin hiv tartunnan kanssa. elämässäni on kaikki muuten hyvin,,, mutta ystävä, kumppani, elämäntoveri puuttuu. yksin ei todellakaan ole hyvä elää. eikä erillaisten aktiviteettien harrastaminenkaan yksin oikein luonnistu. jep, saamaton ja laiskakin olen, tiedän.
suru ja kaipuu johonkin entiseen on valtava. itsekkään en oikein jäsennä, mikä/mitä se voisi olla. tavallista, normaalia elämää elän hieman pääkaupunkiseudun ulkopuolella. chattäily tuntuu olevan ainoa vaihoehto kaltaiselleni miehelle. mutta konkreettisempaakin kaipaa. olkapäätä, sitä ystävää jonka kanssa kaikki harrastaminen olisi mahdollista. meitä tartunnansaaneita varmasti alkaa olla jo aikalailla ja useimmat salaavat oman tilansa. seksiä harrastetaan sitten "tervein paperein". mutta entä jos, kun haluan olla rehellinen? se karkoittaa kyllä takuuvarmasti jokaisen mahdollisen ehdokkaankin
toistan edelleen jo esitetyn kysymyksen/toteamuksen, mistä seuraa vanhenevalle hiv tartunnan kanssa elävälle gay miehelle jonka perusarvot elämässä ovat kunnossa?
Yksin/yksinäinen,kirjoituksesi on kuin kuvaus minusta voi kun sinuun voisi tutustua.
Itse olen 56v-kaveri,tässä stoorini.
Aviosssa,eronnut v-90,kahden tytön yksinhuoltaja,vuonna 93 iski totuus hif .
Paniikki, kerkiinkö kasvattaa tytöt aikuisiksi,kerkisin, toistakymmentä vuotta asian salaten kasvatin heidät.
Sitten sairastuin,paha keuhkokuume oli pakko paljastaa asia tytöille ja parille olemassaolevalle sisarukselle.
Kaikki suhtautui hyvin ja kun kuntouduin niin asiasta ei puhuttu sen jälkeen.Tytöt on aivan ihania ja suhde
heihin on ihan ok.Kauhea yksinäisyys on kyllä,kovasti kaipaan lämpöä ja läheisyyttä ja tosiasia on että
ystäviä ei ole ainuttakaan.Alkoholia en käytä oikeestaan lainkaan,ainut "ystävä on tupakka josta nyt pitäisi
luopua,syystä että todettiin keuhkosyöpä,se leikattiin,oli pahanlaatuinen ja nyt seurannassa.
Nyt olen suhtkoht nuori eläkeläinen ja tosi yksinäinen,ihana olisi löytää vastaava kokenut kaveri juttu-
seuraksi ja muuhunkin.Kaikesta huolimatta olen mieleltäni ja olemukseltani sellainen ikuinen pikku-
poika joka odottaa vielä ihmettä ja uskon että isä-taivaassa huolehtii minusta ja tekee sen mikä on
parhaaksi,antaa vielä mahdollisuuksia.