ainaki vanhemmat ihmiset käyttää toisenlaisii sanoja puhheessaa mitä mie oon oppinu. Miun sanastossa kun on sellasia ilimasuja niiku "mennee", "tullee" ja sitte aika paljo iha oikeeta kirjakieltä paitsi että joistaki sanoista jätän tuon viimesen kirjaimen pois. Oon miettiny että voisko tuollasen puhetyylin kotipaikka olla jossai kymenlaakson suunnalla. Mittää isompia korostuksia ei kuitenkaa puhuttaissa käytetä vaa melekosen tasasee tyylii asiat esitettää.
Mitä murretta mie puhun?
Keski-Karjalassa
39
10030
Vastaukset
- ei ainakaa kymenlaakson
Kymenlaakson murtees ei käytetä "tullee" ja "mennee" sanoi, vaikka muuten toi vähä vaikuttaakin kymenlaakson murteelt.
Eikä tääl sanota "mie" ja "sie", niinku monet luulee, vaan "miä" ja "siä"! - Itä-Suomen kaupunkien
Kymenlaakson suunnallahan vanhat ja vähän nuoremmatkin alunperin sanoivat d:n sijaan r:n tai l:n.
Mennee-tullee ja mie (sekä hölökyn-kölökyn) kuuluu entisten savolaisten ja osin entisten karjalaistenkin puheeseen kaakkoisrajan suunnassa olevissa taajamissa. - Eka polven hesalainen
Se on ainaki melko kaukana vanhasta karjalasta. Evakot sano että "männöö" ja "tulloo", monikossa "männööt" ja "tulloot". Itäseltä toi kyllä kuulostaa, mutta ei savolta. Sitte siinä on sellasta, mitä Kainuussa ei sanottas. Niin että ei kai tosta voi sanoo muuta ku että se on itä-suomalaista puhetta Savon eteläpuolelta.
- Sekasikiö
Taidat olla puheessasi samanlainen "sekasikiö" kuin minäkin! Kainuun suunnalla puhutaan paljolti samalla tavalla.
- Oulusapäisää
No oulussahan puhutaan tuollalailla.. Itse oulun murretta puhuen :)
- Näi o näppylät
Sinne se perämeren pohjukkaan asettuu oulu-kemi välimaastoon.
- samanlaine
ja savonlinnan/kerimäen seudun tyyliin haastelet
- samanlaine
oulussa on ne lyhennetyt "täsä" "tosa" jne mitä savossa ei käytetä, vaan savossa lyhennetään sanan lopusta, ei keskeltä sannaa.. vaan pikemminki laitetaan sinne lissää konsonantteja niiku tässä miun kirjotuksessa
- heh heh
samanlaine kirjoitti:
oulussa on ne lyhennetyt "täsä" "tosa" jne mitä savossa ei käytetä, vaan savossa lyhennetään sanan lopusta, ei keskeltä sannaa.. vaan pikemminki laitetaan sinne lissää konsonantteja niiku tässä miun kirjotuksessa
Veikkaisin ton murteesi Lappeenranta-Taipalsaari-Imatra linjalle.
Kymenlaaksossa, Kotkassa, ei puhuta noin ja pohjois-kymenlaakson murre kuuluu hämeen murteisiin, esim,Valkealassa sanotah, ja mennäh ja tullah. - mihikhä mie mänisin
heh heh kirjoitti:
Veikkaisin ton murteesi Lappeenranta-Taipalsaari-Imatra linjalle.
Kymenlaaksossa, Kotkassa, ei puhuta noin ja pohjois-kymenlaakson murre kuuluu hämeen murteisiin, esim,Valkealassa sanotah, ja mennäh ja tullah.lähes koko itäinen Suomi nykyään "puhhuu" tuohon tyyliin. Ero on siinä sanotaan kolme vai kolOme kaikki, vai kaEkki.
Tietysti myös Taipalsaari-Lappeenranta-Imatra -akselilla taajamalaiset "puhhuu"vat aloittajan tavalla. Kylissä jonkun verran "hoastetoa" ja "loajitoa", "tuloot" ja "tulloot" Savitaipaleella taajamassakin. - Etelä-Karjala
mihikhä mie mänisin kirjoitti:
lähes koko itäinen Suomi nykyään "puhhuu" tuohon tyyliin. Ero on siinä sanotaan kolme vai kolOme kaikki, vai kaEkki.
Tietysti myös Taipalsaari-Lappeenranta-Imatra -akselilla taajamalaiset "puhhuu"vat aloittajan tavalla. Kylissä jonkun verran "hoastetoa" ja "loajitoa", "tuloot" ja "tulloot" Savitaipaleella taajamassakin.murre on aivan toista kun Pohjois-Karjalan muurre,PK väännetään osaksi savvoo,,,kun EK puhutaan oikeeta karjalan murretta!
- ennenkin
Etelä-Karjala kirjoitti:
murre on aivan toista kun Pohjois-Karjalan muurre,PK väännetään osaksi savvoo,,,kun EK puhutaan oikeeta karjalan murretta!
Lappeenrannan ja Imatran seuduilla on tukkinippujen mukana tulleita savolaisen ja pohjois-karjalaisen kauniin murteen oppineita. Jatkakaa vaan perinnettä, kun meidän lääkärisarjojemme vuoristot ja New York ja kaikkien oma California on niin h:tin kaukana! Savo on selvintä suomea, ja pohjois-karjala on sen alalaji.
Tukkien mukana uineet vaikuttavat varmasti uudempien paikkakuntiensa puheeseen. Lappeenrannan vjenalaiset puhuvat muuten jo paikkakuntansa kieltä. Hjuva, hjuva! - hissuli
ennenkin kirjoitti:
Lappeenrannan ja Imatran seuduilla on tukkinippujen mukana tulleita savolaisen ja pohjois-karjalaisen kauniin murteen oppineita. Jatkakaa vaan perinnettä, kun meidän lääkärisarjojemme vuoristot ja New York ja kaikkien oma California on niin h:tin kaukana! Savo on selvintä suomea, ja pohjois-karjala on sen alalaji.
Tukkien mukana uineet vaikuttavat varmasti uudempien paikkakuntiensa puheeseen. Lappeenrannan vjenalaiset puhuvat muuten jo paikkakuntansa kieltä. Hjuva, hjuva!lappeenranta on eri asia kuin pk- savo ,lpr:ssa on evaikoden jälkeläisiä eli karjalaisia,(no onhan täällä muitakin junantuomia)no ei pie vähätellä venäläisiä,hyö ostaavat ja myö myyvää hyvin on meillä pullat uunissa,missää ei o niin ihanaa asua kun lappeenrannassa,kokkeile siekii niin ihastut:)ja tää murre on mahtavaa!
- niiku siekii
heh heh kirjoitti:
Veikkaisin ton murteesi Lappeenranta-Taipalsaari-Imatra linjalle.
Kymenlaaksossa, Kotkassa, ei puhuta noin ja pohjois-kymenlaakson murre kuuluu hämeen murteisiin, esim,Valkealassa sanotah, ja mennäh ja tullah.että taitaa tää puhe sieltä päi olla kotosi. Miun mielestä kans tää sijottuu eteläisee ossaa Karjalaa eikä tällee puhuta ennää jossai parikkalankaa seuvulla, siellä on jo selevä savolaisuus voitolla. Miun mielestä tuo savo tuo puhheesee jollai tavalla sellasta jäykkyyttä, johtuneeko sitte siitä että joka sana käännetää monelle solomulle. Tää puhe tuntuu enemmänki sellaselta keppeemmältä., iha niiku elokuvissa missä Karjalaiset puhhuu nii ettei siihe vällii ennätä toiset mittää lissäämää.
- viäntäjä mut ei veäntäjä
ennenkin kirjoitti:
Lappeenrannan ja Imatran seuduilla on tukkinippujen mukana tulleita savolaisen ja pohjois-karjalaisen kauniin murteen oppineita. Jatkakaa vaan perinnettä, kun meidän lääkärisarjojemme vuoristot ja New York ja kaikkien oma California on niin h:tin kaukana! Savo on selvintä suomea, ja pohjois-karjala on sen alalaji.
Tukkien mukana uineet vaikuttavat varmasti uudempien paikkakuntiensa puheeseen. Lappeenrannan vjenalaiset puhuvat muuten jo paikkakuntansa kieltä. Hjuva, hjuva!minoun sitä mieltä, notta. Ei se savo mitää selevee suomee ou. Nii o leveesti viännettyy ja kieroo puhetta jotta hiä. Vastuu jiäp kokonaa kuulijallen. Se on kuulkee silleesä notta. ainai tiälä itäsuomesa nuo junantuomat ja muuttii kulukurit ovat tuoneet vaikutteitaa erpuolelta suomee ja viä sen ulukopuoleltai ja sitämyöte puhtaat murrealueihe rajat o hämärtyneet. Minunnii puheesee on tarttunna ilimasuja ja sanoja vaikka mistee päi. Ja sihi ko viä o soteetunna töisä käytetty melekei kirjakiel vai pitäskö sanoo jotta yleiskiel. joka poikkevaa hiukka puhtaasta kirjakielestäi jonnii verra. Ja mitä nuihe mainihtemiis turakkiloihi tuloo, ni ne ne ei vasta mitää kieltä puhukkaa. Hoono soomi korkeintaa. Ei hjuva. kestäsivät poisa meä nurkilta.
- voi tokkiisa
hissuli kirjoitti:
lappeenranta on eri asia kuin pk- savo ,lpr:ssa on evaikoden jälkeläisiä eli karjalaisia,(no onhan täällä muitakin junantuomia)no ei pie vähätellä venäläisiä,hyö ostaavat ja myö myyvää hyvin on meillä pullat uunissa,missää ei o niin ihanaa asua kun lappeenrannassa,kokkeile siekii niin ihastut:)ja tää murre on mahtavaa!
elä kuule vekuta.
- pipukka
samanlaine kirjoitti:
oulussa on ne lyhennetyt "täsä" "tosa" jne mitä savossa ei käytetä, vaan savossa lyhennetään sanan lopusta, ei keskeltä sannaa.. vaan pikemminki laitetaan sinne lissää konsonantteja niiku tässä miun kirjotuksessa
sanotaan täsä ja tosa. Lounais hämeen murre on vähän kuin turkkulaisilla.
- The_Evil_Of_Silence
Sie, mie, sie, mie, sie, mie jne... ;D
- Korvesta kajahtaa
Joo no aeka pitkälti muuten kuulosti Kaenuun murteelta mutta iso poikkeus siihen tuo "mie/sie" ku me Kaenuussa mennään iha "minä/sinä"-linjalla... Savossa sit viännellään ja kiännellään niitä sanoja enempi, että oisko tuo sinun murre kuitenki tuolta Etelä-Karjalasta, Imatran suunnalta?
- minä-miä-mie, minä-mä
Kuulostaa todellakin siltä, että Torniosta päin olisit... :)
Muuten menisi Kemin alueen murteestakin, mutta tuo mie-sie on Torniosta silloin kun on yhdistettynä tuohon 'mennee, tullee, kahavia, pahavia, pittää, tännään rahhaa, pahhaa' yms.
Kemissä sanotaan lisäksi (ainakin uudempi sukupolvi) lukia (=lukea), lukkiiks (luitko), näkkiiks (näitkö)...yms. Tähän siis Kemissäkin yhdistyy tuo 'mennee-tullee' jne. Nämä tuplakonsonantithan ovat kaiketi tulleet siitä, että Tornionjokilaaksossa käytetty ns. 'hoon-päältä-puhuminen' on muuttunut niin että sen h-kijaimen tilalla on tuo toinen konsonantti tuplana. Eli menhee -> mennee...
Olen itse kotoisin Torniosta, asunut aikuisikäni Keminmaalla ja työskennellyt Kemissä (nyt asun pk-seudulla). Ja tosiaankin vain 25 km:n matkalla Kemi-Tornio-välillä tuo mie-sie muuttuu mä-sä -sanoiksi.
Oulussa ei sanota mie-sie ollenkaan. Muutenkaan ei kuulostaisi Oulun murteelta.- Kalakkinokan Kalle
Paakko nää johonki vällii vielä hootaki, vanahat kemiläiset puhhuu joskus hoon päältäki, vaikka ei kemiläinenkhän joka paikhan hoota pane. Miekö oon muuttanu pois jo kauvon sitte, nii en taho ennää muistaa ommaa murretta. Jos sulle on semmoset sanat tuttuja ko "sinkua"= venyä, "henttari"= maitokannu, tai samasta aiheesta "päälari". Jos sie ajat "polokupyörällä" ja syöt "leetaa" on murteesi takkuulla kemmii!
- Kalakkinokan Kalle
Kyssyy "Lukkiikko" lehen, "näkkiikkö" sen elokuvan? Kyllä vanahat sannoo mie ja sie, jotkut myös mää ja sää
Jos sanoi lyhyen mä tai sä,oli varmana vastaus, luulekko sää olevas joku,ko et puhhuu ossaa? - Pelsepuuppi.
Kalakkinokan Kalle kirjoitti:
Kyssyy "Lukkiikko" lehen, "näkkiikkö" sen elokuvan? Kyllä vanahat sannoo mie ja sie, jotkut myös mää ja sää
Jos sanoi lyhyen mä tai sä,oli varmana vastaus, luulekko sää olevas joku,ko et puhhuu ossaa?suitakhaa siä sepoo tätä....
- lähen syöhmään.
hoon päältä puhuessa menheet joten mennee ei tarkoita samaa.
- rova1234
kallistuisin tuonne länsikairan puolelle myös, tuossa murteessa. Sikäli ku sieltä tullaan vähän tänne keskemmäksi, ei ole niin vahvana... Erikoisia ilmaisuja ehkä myös. Jos vyöliina=esiliina, tuuteri=heinäseiväs tai vaikkapa kummisaapas on tuttuja, niin sitten.
- Perhojokilaaksolainen :)
Meän kielesä se h pistethän väärhän paikhan. Kun meillä täällä Perhonjokilaaksosa puhuthan kolomen kunnan alueella sitä Kaustisen törkiän kolokon koria kieltä ja me menhän ja tulhan nii ja saakos kukaan seuraavasta lauseesta selevää " Kaustislainen menee meshän ja kassoo, ettei vissa lyö oshan " esim. 2 " Akalla oli törkiä kolokon koria kussa, sen mies oli hakenu sen uuren kullan päältä. " :)
- Mataringin Masa
Perhojokilaaksolainen :) kirjoitti:
Meän kielesä se h pistethän väärhän paikhan. Kun meillä täällä Perhonjokilaaksosa puhuthan kolomen kunnan alueella sitä Kaustisen törkiän kolokon koria kieltä ja me menhän ja tulhan nii ja saakos kukaan seuraavasta lauseesta selevää " Kaustislainen menee meshän ja kassoo, ettei vissa lyö oshan " esim. 2 " Akalla oli törkiä kolokon koria kussa, sen mies oli hakenu sen uuren kullan päältä. " :)
Reistasin byssiin ja menthin kouhluun, niin fröökkynä sano jotta met ei saaha praatata suomen kielelä, muuten tullee jäläki-istuntua. Niin oon mieki sen tähen monet tiimat kuluttanu kouhlun penkkejä, ko ei sitä kaikkina hetkinä niinkhän muistanu praatata ruottia!
- Mie vaan
niin ko miekii, Miun mammain olj Kannakselt ja hää haastoi Ylä-Vuoksen murretta, (sitä sammaa, mitä Rokan Antti haastaa Tuntemattomasssa sotilaassa.) Miun issäin taas olj hämäläine, Tampereen seuvult kotosi. Mie en sentähen ossaa mittään murretta kovin hyvin haastaa,
- nilira
Mullehan Vetelin murre on ku sulaa voita, ko puhun tai kiriotan, niin tulee törkiän kolokosti hooo kiriammia mukhan. Kyllä täälä on kussanki plakkarisa kuttaa ja käväsen vilikasemasa onko vissoja tarpheks, että vois vesisellä vuolla niitä helhan sytykheks.Niija sitteko menin meshän hakehan marijoja, niin sielähän rookasin naapurin klupun , joka lupas poimia mulle koko talaveks puurhon mariat. Soli niin törkiän komia, etten viissinny panna vasthan.
- vaslei
Eli puhumista on esim. kynttilän puhaltaminen sammuksiin.
Haastaminen on sitä mitä muualla puhumiseksi sanotaan.- Suom. Puolivirall. Eestifani
Heh ... Eestn kielessä " Ma puhun küünla [ ma puhu kyynlan] " = Puhallan kynttilän
Ootko käynyt lainaamassa Eestistä sanan tai pari ;)
Itse harrastan Eestiä
T. Suome puoliviralinen Eestifani - kieltä.
Suom. Puolivirall. Eestifani kirjoitti:
Heh ... Eestn kielessä " Ma puhun küünla [ ma puhu kyynlan] " = Puhallan kynttilän
Ootko käynyt lainaamassa Eestistä sanan tai pari ;)
Itse harrastan Eestiä
T. Suome puoliviralinen EestifaniSuomeksi siansaksaa.
- paluumuuttaja
Sie puhut aivan selevää sekakieltä. Siinä on Tohmajärvi ja Niiralan sekä vanhaa Kemin maalaiskunnassa puhuttua murretta sekasin. Mieki puhuin aivan samanlaista sekasotkua ennen ja lisäsin siihen vielä Stadinkin kun asuin Helsingissä 30 vuotta ja oma murre tuli kavereilta ja muualta ympäristöstä. Siis sinulla on oma slangi.
En usko, että Kymenlaaksoa olisi tuo. Sen verran tekstiäsi voin minäkin määritellä, että se on itä- eikä länsimurretta ja Kymenlaakso kuuluu länsimurteiden alueeseen vaikka idässä onkin. Ehkä sekoitat Kymenlaakson entiseen Kymen lääniin, joka käsitti myös Etelä-Karjalan. Etelä-Karjalassa puhutaan kaakkoismurteita, jotka kuuluvat itämurteisiin. Esimerkeillä "mennee ja tullee" et tarkoittane potentiaalimuotoja vaan geminoituneita murteellisia muotoja indikatiivimuodoista menee ja tulee. Ne sopivat kyllä kaakkoismurteisiin ja mie ja sie myös.
Mainittakoon, että savolaismurteisiin (ainakaan Savossa puhuttaviin murteisiin) mie ja sie eivät kuulu, vaikka jopa monet nuoret savolaiset luulevat niiden kuuluvan. Savossa on minä ja sinä kuten yleis- ja kirjakielessäkin.- teält voa
Kyllä koko Itä-Suomen taajamat puhuvat jo melkein samaa murretta. mie-sie-tullee-mennee leviävät aina vain laajemmalle. Antakaapa esimerkki taajamasta missä niin ei sanottaisi. Suuri osa savolaisistakin taitaa jo sanoa mie-sie eikä minä-sinä. Eikä kaakkoismurteiden rippeitä puhuvissa taajamissa enää juuri kukaan sano tulloo-männöö vaan tyllee-mennee.
- teält voa
teält voa kirjoitti:
Kyllä koko Itä-Suomen taajamat puhuvat jo melkein samaa murretta. mie-sie-tullee-mennee leviävät aina vain laajemmalle. Antakaapa esimerkki taajamasta missä niin ei sanottaisi. Suuri osa savolaisistakin taitaa jo sanoa mie-sie eikä minä-sinä. Eikä kaakkoismurteiden rippeitä puhuvissa taajamissa enää juuri kukaan sano tulloo-männöö vaan tyllee-mennee.
ja tuollainen parin sanan esimerkki kuten aloitajalla on, pätee myös suureen osaa Lappia, niin Ruotisn kuin Suomenkin puolella ja vielä Rutjassakin. Ei voi kun sanoa ettö kylläpä erot häviää ja nopeasti hyäviääkin,
- miesata
Useat valittaa et jotkut puhuu mie ja sie mut miust se on ihana! Mut oma mielipide;D
- mb1
Hyviä vastauksia eri puolelta suomenkieltä.
mb1 - mb1
Ja näin olen asiaqt nähnyt
mb1
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi852277Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap172244Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen111658- 1041458
Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663921396Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1551239Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2561037- 63943
- 78909
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha174893