Häkkinsuljettu lapsuus

mutta oletkin täynnä saastaa.
Minulta meni kolme enoa rintamalla,mutta ei se poista sitä lapsuuden tuskaa.
Hyi helvetti,tuskin olet ollut lähellä raiskatuksi tulemista

etsivivä-amadeus kirjoitti:

mutta oletkin täynnä saastaa.
Minulta meni kolme enoa rintamalla,mutta ei se poista sitä lapsuuden tuskaa.
Hyi helvetti,tuskin olet ollut lähellä raiskatuksi tulemista

Lue lisää

Oliko hän hyvin läheistä sukua, etkä uskaltanut kertoa vanhemmillesi?

Tämä kertomasi kirjoitti:

Oliko hän hyvin läheistä sukua, etkä uskaltanut kertoa vanhemmillesi?

tänään täytän 71v,joten lapsille olen kertonut ja miehelle tietty.
Se asioidenkäsittely vaati omanosansa psygologisesti, eikä helppoa.

etsivivä-amadeus kirjoitti:

tänään täytän 71v,joten lapsille olen kertonut ja miehelle tietty.
Se asioidenkäsittely vaati omanosansa psygologisesti, eikä helppoa.

kirjoituksestasi, että tuo on sattunut sinun lapsuudessasi!

Ymmärsin kirjoitti:

kirjoituksestasi, että tuo on sattunut sinun lapsuudessasi!

Se elämää ja uusia haasteita haluava pikkutyttö kohtasi pahan suden ja sillei?
Oliko muuta kysyttävää??
Valvon omaishoitajan ominaisuudessa,että aikaa on vastailla kysymyksiin

etsivivä-amadeus kirjoitti:

mutta oletkin täynnä saastaa.
Minulta meni kolme enoa rintamalla,mutta ei se poista sitä lapsuuden tuskaa.
Hyi helvetti,tuskin olet ollut lähellä raiskatuksi tulemista

Lue lisää

"Mutta oletkin täynnä saastaa". Käsitän näitä juttui niin, että Sinä kerroin amadeus omastasi ja mie omasta kokemuksistani.
En kyllä sanallakaan väheksynyt Sinun kokemuksiasi. Näen, että Sinuu 'sieppasi'. Sori. Osaampa pysyä vast'edes omalla tontillani.

capt.cöpenick* kirjoitti:

"Mutta oletkin täynnä saastaa". Käsitän näitä juttui niin, että Sinä kerroin amadeus omastasi ja mie omasta kokemuksistani.
En kyllä sanallakaan väheksynyt Sinun kokemuksiasi. Näen, että Sinuu 'sieppasi'. Sori. Osaampa pysyä vast'edes omalla tontillani.

Lue lisää

Vastasin vailla parempaa tietoa,jouduin huoltohommiin omaishoitajana.
Olen pahoillani,elämä ei aina mene tiettyjä ratoja pitkin sorry

Ihan itse, siksi tämä tuntuu ihan kamalalta.

Aloittaja sotkee kirjoitti:

Ihan itse, siksi tämä tuntuu ihan kamalalta.

nimi on? ja kuka sekoilee??tule ihan itse kokemaan nämä traumat ja sillei
Sairasta puskstahuutelua,jos vain halutaan ketjua pidentää.
Tule päiväksi hoitamaan Alzheimer potilasta niin tiedät missä mennään.
Otan avun ilomielin vastaan

Onneksi en ole raiskausta joutunut kokemaan, mutta viisitoistavuotiaana kuumeisena ollessani yksin kotona vuodepotilaana,tuli yllättäen käymään elokuva ja tanssiseuralainen, johon en ollut vielä rakastunut.Kuusi vuotta minua vanhempi, juuri sotaväestä päässyt kun olimme tansseissa tavanneet. Käyneet muutaman kerran elokuvissa jne.
Nuori mies kun oli, ja tyttö johon ilmeisesti oli ihastunut yöpaidassaan, nosti hän minut sänkyyni, ja siinä sai alkunsa poikani ensimmäisellä kerralla.En siitä ymmärtänyt mitään.
En ollut rakastunut, olisin halunut käydä kouluni loppuun,mutta vauvastani olin onnellinen. Opin rakastamaankin ja avioliitto jatkui 27 vuotta. Koskaan en kuitenkaan usko,että olisin valinnut hänet,jos olisin saanut tulla täysikäiseksi,vaikea sanoa.Meitä ei yhdistänyt ne asiat, joita pidin tärkeänä elämässä, mutta 3 lasta ja kiintymys ihmiseen
kantoivat. Vaitettavast miehelleni jäi tapa aina opettaa minulle asioita sormea heristäen, kuin koulumestari. Joskus olisin voinut purra sitä sormea! Ei ymmärtänyt, tai ei halunut, että olin jo kasvanut yli päänsä. Tulipa tämäkin kerrottua kuinka voi lapsuudessa tapahtua, joka vaikuttaa loppuelämään. Jota en kadu, sain kolme ihanaa lasta enkä muistele heidän isäänsä pahalla.

tahattomasti raskaaksi kirjoitti:

Onneksi en ole raiskausta joutunut kokemaan, mutta viisitoistavuotiaana kuumeisena ollessani yksin kotona vuodepotilaana,tuli yllättäen käymään elokuva ja tanssiseuralainen, johon en ollut vielä rakastunut.Kuusi vuotta minua vanhempi, juuri sotaväestä päässyt kun olimme tansseissa tavanneet. Käyneet muutaman kerran elokuvissa jne.
Nuori mies kun oli, ja tyttö johon ilmeisesti oli ihastunut yöpaidassaan, nosti hän minut sänkyyni, ja siinä sai alkunsa poikani ensimmäisellä kerralla.En siitä ymmärtänyt mitään.
En ollut rakastunut, olisin halunut käydä kouluni loppuun,mutta vauvastani olin onnellinen. Opin rakastamaankin ja avioliitto jatkui 27 vuotta. Koskaan en kuitenkaan usko,että olisin valinnut hänet,jos olisin saanut tulla täysikäiseksi,vaikea sanoa.Meitä ei yhdistänyt ne asiat, joita pidin tärkeänä elämässä, mutta 3 lasta ja kiintymys ihmiseen
kantoivat. Vaitettavast miehelleni jäi tapa aina opettaa minulle asioita sormea heristäen, kuin koulumestari. Joskus olisin voinut purra sitä sormea! Ei ymmärtänyt, tai ei halunut, että olin jo kasvanut yli päänsä. Tulipa tämäkin kerrottua kuinka voi lapsuudessa tapahtua, joka vaikuttaa loppuelämään. Jota en kadu, sain kolme ihanaa lasta enkä muistele heidän isäänsä pahalla.

Lue lisää

Koskavanhempani olivat kuolleet, vauvana ollessani, minut kasvatti se vanha kauhea noita akka jota pelkäsin. Oikeasti hän oli mummuni.
Isommaksi tultuani alkoi sukurutsaa ilmetä, muodossa, minulle sitä jöötistöttiä näyttäen tai muuten lähennellen.
Silloin aina sanoin: Kerron mummulle.
Kaikki pelkäsivät mummua vaikka olimme ihan yhteiskunnan alimmalla portaalla ja aina nälkä.
15 vuotiaana ollessani mummu joutui vanhainkotiin. Minä asuin siinä hellahuoneessa yksin ja kävin Helsingissä töissä. Joka kk vein hänelle sinne vuokrarahat - Aamuisin juoksin polkupyörä selässä auraamatonta tietä 4km rautatie asemalle. Yöt palelin vaatteet päällä nukkuen.
Eräänä iltana naapurin nuori mies tuli sisälle ja kellautti minut hetekalle. nousin istumaan sanoen: Kerron äidillesi. Tyyppi lähti. Mummu tuli toukk lopulla ja ajoi minut pois. Palaamaan en päässyt vaikka kuinka yritin.
Sillä tiellä olen

Näin minä säilytin piikuuteni kunnes 22v. se tapahtui ja ensimäisellä kerralla tulin raskaaksi. Vain yksi lääkäri on sen uskonut. Töissä haukuttiin ja nimiteltiin, sillä en halunut mennä naimisiin.
Nyt minäkin olen vanhainkodissa, ei ole kylmä, ei nälkä, eikä kukaan aja mierontielle.

okkigaam kirjoitti:

Koskavanhempani olivat kuolleet, vauvana ollessani, minut kasvatti se vanha kauhea noita akka jota pelkäsin. Oikeasti hän oli mummuni.
Isommaksi tultuani alkoi sukurutsaa ilmetä, muodossa, minulle sitä jöötistöttiä näyttäen tai muuten lähennellen.
Silloin aina sanoin: Kerron mummulle.
Kaikki pelkäsivät mummua vaikka olimme ihan yhteiskunnan alimmalla portaalla ja aina nälkä.
15 vuotiaana ollessani mummu joutui vanhainkotiin. Minä asuin siinä hellahuoneessa yksin ja kävin Helsingissä töissä. Joka kk vein hänelle sinne vuokrarahat - Aamuisin juoksin polkupyörä selässä auraamatonta tietä 4km rautatie asemalle. Yöt palelin vaatteet päällä nukkuen.
Eräänä iltana naapurin nuori mies tuli sisälle ja kellautti minut hetekalle. nousin istumaan sanoen: Kerron äidillesi. Tyyppi lähti. Mummu tuli toukk lopulla ja ajoi minut pois. Palaamaan en päässyt vaikka kuinka yritin.
Sillä tiellä olen

Näin minä säilytin piikuuteni kunnes 22v. se tapahtui ja ensimäisellä kerralla tulin raskaaksi. Vain yksi lääkäri on sen uskonut. Töissä haukuttiin ja nimiteltiin, sillä en halunut mennä naimisiin.
Nyt minäkin olen vanhainkodissa, ei ole kylmä, ei nälkä, eikä kukaan aja mierontielle.

Lue lisää

Jollei niin hääppönen minullakaan.
Tätini ,siis keinoemoni kahdenvanhasta oli kamala orjapiiskuri.
Heti kun kynnelle kykeni,piti osallistua talon töihin.
Hevosta osasin jo käsitellä alle kouluikäisenä.
Ajoin heinäkuorman navetanvinttiin,että huiskahti.
Mummoni sensijaan oli lempeä,oikein rakastettava lämminhenkinen ihminen.
Hän on ollut ainoa,jonka muistan minua syliin ottaneen.
Äitini ei sitä koskaan tehnyt.
On se vaan kumma, kuinka nämä asiat vanhemmastapäästä tuppautuvat etualalle,siis muistikuviin