Sen aika olisi jo ja tiedän että Sinä olet liikkunut jo aikaa sitten eteenpäin ja unohtanut minut.
Tavallaan minäkin olen oppinut näkemään sinut tunteettomin silmin, mutta yhä on hetkiä jolloin löydät tiesi ajatuksiini - niin kai aina tulee olemaan - hetkittäistä suruani siitä lukuun ottamatta en koe tuota pahasta, koska se olet Sinä.
Nainen, joka opetti minulle mitä rakkaus tarkoittaa - kunpa elämä olisi antanut meille vielä kerran mahdollisuuden.
Haaveissa ei ole tervettä täysin elää, joten on opittava vaan nauttimaan siitäkin mitä on.
Kenties sitten joskus näen sinut vain henkilönä toisten seassa...
Tavallaan minäkin olen oppinut näkemään sinut tunteettomin silmin, mutta yhä on hetkiä jolloin löydät tiesi ajatuksiini - niin kai aina tulee olemaan - hetkittäistä suruani siitä lukuun ottamatta en koe tuota pahasta, koska se olet Sinä.
Nainen, joka opetti minulle mitä rakkaus tarkoittaa - kunpa elämä olisi antanut meille vielä kerran mahdollisuuden.
Haaveissa ei ole tervettä täysin elää, joten on opittava vaan nauttimaan siitäkin mitä on.
Kenties sitten joskus näen sinut vain henkilönä toisten seassa...
Vastaukset 13
Vanhimmat
Maarit, en ole liikkunut eteenpäin, olen edelleen samalla paikalla, enkä varsinkaan UNOHTANUT Sinua... mutta tiedämme molemmat, että yhteinen elämämme tässä elämässä on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta...
mutta ymmärrän mistä kirjoitat.
hän tuskin enää edes muistaa sinua!
Turhaa tuhlaat elämääsi tunteisiin joita ei arvosteta.
sen nimi alkaa?
pääsee =)
niin, ymmärrät varmaan kuinka me olimme eri planeetoilta. Henkisesti samoilla linjoilla, samoin mielenkiinnon kohteiden yms. Eri planeetoilta siksi, että en koskaan tullut vakuuttuneeksi sinun elämän ratkaisuista mihin päin ne ovat menossa vai ovatko mihinkään. Piilossa eläjäksi minusta ei ole. Rakastin sinua aidosti, mutta elämäni vaati ratkaisuja, enkä sille mitään voi, että kohtalo puuttui elämääni hyvin arvaamattomin seurauksin. Kaikella on tarkoituksensa, niin meidän suhteellakin. Muista minusta vain ne hyvät asiat, niin minäkin:)
tarkoittamani, mutta tuo vakuuttaminen osui oikeaan!
Miten voi elää suhteessa jossa pitää jatkuvasti vakuuttaa toinen näkemään?!
Eikö suhteessa kuitenkn pitäisi olla olemassa yhteinen hyvä, kärsivällisyys siitä että haluaa nähdä kumppaninsa mahdollisimman monesta eri kulmasta.
Nähdä kaiken hänestä!
Aivan liian rankaksi menee jos toinen on niin sanotusti jatkuvan arvostelun kohteena - riidan, eron saa jos sitä haluaa!
pitänee kyllä paikkansa, kaikki menee metsään varsinkin jos toinen on päättänyt uskoa siihen 100&:sti - ei se ole mahdollisuuden antamista!
tiesin että aikoinaan rakastit, ainakin jollain tasolla, mutta petit pettämistäsi,jopa kun menimme kihloihin, jos sinä olisit se jolle kirjoitan,ketä et ole, mutta toivoisin että hetkeksi joskus miettisit mitä menetit, olisi se hienoa näin jälkeen päin huomata että toinen kaipaa siihen, mä annoin sulle kaiken, kirjaimellisesti, olin vain sinun, ja teit mitä teit, hyvä jos jatkaakin eteenpäin, hatunnosto sille, älä kato koskaan taaksesi, kaikella on merkityksensä jos jotain kadottaa...
se ketä toivoisit minun olevan. Emme olleet koskaan kihloissa...
Miksi menitte eroamaan?
Ja miksi ette ole palanneet yhteen?
Maailmassa on paljon huonoja asioita. Minusta hyviä asioita ei tarvitse unohtaa.
Niistä voi oppia ammentamaan voimaa.
hän ei uskonut että meistä tulisi enää mitään - halusi uskoa vain oman totuutensa eikä nähdä mitään muuta.
Emme nykyään edes ole puheväleissä (hän ei halua) uskoo edelleen em.
En minä hänestä pahoja muistoja muista... en niitä hyviäkään...
hänen käytös oli hämmentävää ja tämä hiljaisuus, no jokainen tavallaan:)!
yhdessä oltu aika kasvatti minua valtavasti ihmisenä ja se mitä nykyään olen, pidän siitä todella:D!
Harmi ettei hän halunnut nähdä sitä.
Ehkä juuri tuon takia muistan hänet yhä niin hyvin, ja ehkä vain juuri tuon takia.