Onko uskotulla miehellä oikeutta vaatia muita kun pesän ilmottajaa vakuuttamaan valaehtosesti antamansa tiedot oikeeksi. Pesän hoitaja oli testamentilla antanu mulle irtaimistoa ennen perunkirjoitusta. Voinko vaatia hyvitystä tästä vaivasta.
perunkirjoitus
simputettu
95596
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vaikeaa on ymmärtää mitä tarkoitat kysyä.
Uskottu mies ei määräile yleensä.
Olin saanu pesänhoitajan toimesta ennen perunkijotusta testamentin mukaan ottaa osan irtaimistoa. Perunkirjoituksessa tästä tuli iso rähinä ja se perunkirjottaja vaati että minun on valaehtoisesti merkittävä perukirjaan mitä olin sieltä saanut. Tämä rähisijä vaitti että testamentti ei ollu laillinen, mutta se oli varmaan laillinen.
Testamentti on laillinen vasta kun moittimisaika on mennyt umpeen eikä testamenttia ole moitittu. Eli puoli vuotta tiedoksi saamisesta.
Ja testamentin toimeenpano voidaan suorittaa vasta kun on perunkirjoitus pidetty ja pesä jaettu tai ositettu, eli tiedetään mitä kaikkea testamentti todellisuudessa sisältää.
Pesästä ei ole kenelläkään oikeutta antaa eikä ottaa mitään pesään kuuluvaa ennen noita toimenpiteitä.
Peruja voidaan tarvittaessa jakaa heti perinnönjättäjän kuoleman jälkeen, mutta perunkirjassa on mainittava koko kuolinpesän omaisuus.
Pienen krääsän kyseessä ollen ei tosin ole niin väliä. Varsin paljon kuitetaan merkinnällä 'ei arvoa'. Ei irtaimistoa kukaan pengo. Kirjoitellaan perukirjaan mitä muistuu mieleen.
Voiko tuommosta "jakoa" täällä kaikelle kansalle suositella. Juoppoporukoissa varmaan jaetaan tuollakin tavalla.
Tietopuoli on peräisin Veronmaksajien lakimiehen laatimasta opaskirjasta ja tuo käytäntöpuoli isäni perunkirjoituksesta vuosi sitten. Verottajalla ei ollut huomauttamista. Sitä vartenhan se perukirja lähinnä laaditaan.
Suosittelen muuten tuon opaskirjan hankkimista. Ei ole kalliskaan.
No hyvä jos jossain asiat saadaan hoidettua ihan suullisilla sopimuksilla. Perunkirjottaja voi joutua jopa korvausvastuuseen joissain tap.
Vanhalle krääsälle on vaikea löytää mitään verotusarvoa. Se on verottajankin linja. Perukirjanhan allekirjoittavat kaikki perilliset, ja siten hyväksyvät sen. Siihen loppuu perunkirjoittan vastuu. Ei se mitään salapoliisityötä ole.
Perinnönjako on kokonaan eri asia. siitä voi tehdä papereita mielensä mukaan. Ne eivät ulkopuolisia kiinnosta, muuten kuin ampuma-aseiden tms. lupia vaativien perujen kyseessä ollen.
Vainajan koti-irtaimistosta on hyvä tehdä luettelo ja jos pesän osakkaat sopii, niin voi saada irtainta, mutta merkintä luetteloon mitä on vienyt.
Jos epäilee riitojen syntyä, niin on viisainta ettei kajoa koti-irtaimistoonkaan ennen pesän jakoa.
Ei verottaja kysele koti-irtaimiston perään, ellei ole kyseessä arvotavaraa - tauluja tai hopeita suuressa määrin.