Rakkauden juuret
Raamatussa rakkaudesta paljon
kirjoitetaan. Sanalla Rakkaus
kaikki muu kumotaan.
Ei rakkaus ole kaunopuheisuutta,
ei tiedon hallintaa. Näillä vain toinen
alas painetaan, itsensä jalustalle
korotetaan.
Ei rakkaus ole uhrautumista, ei
toiselle antamista. Näillä vain omaa
kunniaa korostetaan, marttyyriin
pukuun pukeudutaan.
Ei rakkaus ole edes uskoakaan. Ei,
vaikka näin usein toitotetaan. Tällä
vain vuoret toisen päälle kumotaan.
Rakkaus on suurin. Rakkauden juuri?
Itsensä löytäminen.
Raamatussa rakkaudesta paljon
kirjoitetaan. Sanalla Rakkaus
kaikki muu kumotaan.
Ei rakkaus ole kaunopuheisuutta,
ei tiedon hallintaa. Näillä vain toinen
alas painetaan, itsensä jalustalle
korotetaan.
Ei rakkaus ole uhrautumista, ei
toiselle antamista. Näillä vain omaa
kunniaa korostetaan, marttyyriin
pukuun pukeudutaan.
Ei rakkaus ole edes uskoakaan. Ei,
vaikka näin usein toitotetaan. Tällä
vain vuoret toisen päälle kumotaan.
Rakkaus on suurin. Rakkauden juuri?
Itsensä löytäminen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
itsensä löytämistä, kuten kirjoitat. Mutta se on paljon,
paljon muutakin. Yhteisymmärrystä, kaveruutta,
katsomista toinen toisiinsa ja kahden kehon ääne-
töntä, kaunista kieltä.
Aitoa tunnetta ihmisestä ihmiseen,
yhteenkuuluvuutta.
Ajatuksellinen on runosi, herättää monia mietteitä.
Pidin lukemastani, myös monista, mitä olet kirjoittanut
runojen puolella.
Kirjoita toki lisää rakkaudesta.
että rakkaus on muutakin kuin itsensä löytämistä. Mutta minulla kun on vähän tällainen kumma analyyttinen luonne, niin tästä syystä minun tulee lähteä aina 'pohjilta'!
Tosin tänään tätä ei minussa ilmene, ja pyydänkin että luet tuolta jostain alemaa runoni, josta analyyttisyys on kaukana.
Ps. Mutta kyllä minä tästä taas tokenen, ja jatkan mihin jäin.
Mutta kiitos kaunehin jos koet, että runoni kestävät tämän 'julkisuudenkin'!
Minä Rakastin sinua niin ja vaikka
se oli tovi vain, sen jää minuun
elämään. Ei Rakkaani, en koskaan
tarjonnut itseäni sinulle, minussa vain
heräsit, jäit pysymään.
Ei Rakkaus ole minulle ottamista tai
antamista, vaikka hyinen meri vei sinut
minulta. Rakkaus on minulle ihmisen
toiselle kuiskausta, ääni jota ei kuule,
mutta kulkee niin syvään.
Suudelmamme, ne kuuluvat huulillani ikäni,
sormesi ihollani vaeltavat ainiaan.
Sinä elät ikuisuuden minun tykönäni,
aina annan joka päivä kukan heille, jotka
kaipaavat Rakkaimpiaan.
Minä Rakastin sinua niin ja jotka
hetkestämme on piirto minussa muistona.
Nyt on meri tyyni, kun kumarrun sen ylle,
sinä puhut minussa kuin olisit luona.
Ja tämä on aina todellista Rakkautta,
kunnes iäksi nukahdan.
http://www.youtube.com/watch?v=DHyJTpDFgc8&feature=related
Kiitos Runostasi.
Kai Rakkaus on lopulta avoin
tunne ihmiseltä toiselle.
Äänetön, sanaton, viesti sydämestä
toiseen sydämeen.
Lausumaton Rakkausruno sielun
pinnalta, toisen sielun pintaan.
Liekki joka lämmittää, vaikka muu
sammuu.
Tunne joka hengittää tyhjiössäkin.
Rakastaen.
Koskettavaa, elämänmakuista ja
ilmaisevaa Rakkausrunoasi.
Tekstissä oli tunnelmaa, ajattelua,
logiikkaa, tämä eli ja kulki
tässä elämässä.
Oli helppo ihastua tekstiisi ja kerrontaasi.
Kerrassaan hieno Runosi jossa oli
upea loppu.
Iloa sinulle kesäpäivääsi.
Kiitos! Ja tässä tämä:
Väsyneenä vaan kiukuttaa. Ei
lausua halua sanaakaan. Vain
vollottaa.
Mikä väsynyttä voi lohduttaa?
Ei halua kuulla sanaakaan. Ei
lausua sanaakaan.
Joku hiljaa lähestyy. Niin varovasti
kätensä ojentaa. Syleilyynsä vetää.
Tiukasti puristaa.
Ei lausuta sanakaan. Nyt voi vapaasti
vollottaa.
Sormensa hiuksia sukii. Huulia koskettaa.
Niin hellästi puristaa. Ei lausuta sanaakaan.
Vain yhdessä ollaan.
Niin hiljaa.
Niin hyvä on olla. Niin rauhaisaa.
Jännitys kehosta katoaa. Ei tarvitse
viiniä juovuttavaa. Ei tarvitse lausua
sanaakaan.
On uusi huomen. On voimia taas.
Ei huomenna tarvitse vollottaa.
Ps. Kaunis oli runosi, keskityn siihen illalla!
♥~~~~~~~~~~~~
Sen kirjoitukset kertoa kaiketi voi
kreikan kieli avartaa,
ymmärryksen ylempään...
EROS - rakkaus se hekuman nostaa
intohimon siivin lentää
rakkaastaan laulaa,
omastaan puhuu, ei muille jakaa kaiketi voi
ikiomastaan unelmoi
STORGE se lapsiaan rakastaa
Isän ja Äidin onni, kasvattaa ohjaa,
ja lie vaik henkensä antas
lapsensa edestä lankeais
FILIA - se ystävän ymmärtää, kaveruuden
yhteiset leikit ja retket, pelit oman porukan,
tarinat, jotka vain tosi ystävä kuulla saa...
AGAPE - Rakkaus se jalointa kai, ei omaansa etsi,
ihmistä luomakuntaansa rakastaa,
ei odota se mitään, rakastaa vaan , olemustaan kun on,
kukaan ihminen, maallinen, ei tätä täyttää kaiketi voi , ja
näin Jumalinen on luonne tään...
Onnellinen kai ihminen lie
kel kaikki nää rakkaudet roihuta sais
tai edes hetken maistaa,
tuntea, takaa kaiken tään...
Ja tätä toivon tietä, me kaikki kyl kulkea saamme
et jospa kerran,
auki taivaat,
nähdä sais...
♥ ~~~~~~~~~~
http://www.youtube.com/watch?v=rLETuSIlF7Y
tässä runossasi on yksi ajatus, joka mieleni kirvoittaa.
Haluaisin vastarunon kirjoittaa, jota nyt kyllä huomiseen odottaa saat.
Silloin ei tartte näet enää vollottaa! Toki tuo musiikkikin jo rauhoittaa!
Ps. Ja vielä töihin, yöäk!