Kunnallisvero% Ruotsin kunnissa?

Ruotsalaiset maksavat siis tasaveroa tuloista riippumatta!

Esim. Gotlannissa 33,5% kunnallisvero ja alv joka on myös tasavero.
(Tasaveron vastakohta on progressiivinen vero)

Luulin Ruotsia oikeudenmukaiseksi hyvinvointivaltioksi. Olenkin ollut väärässä!

Hämmästynyt! kirjoitti:

Ruotsalaiset maksavat siis tasaveroa tuloista riippumatta!

Esim. Gotlannissa 33,5% kunnallisvero ja alv joka on myös tasavero.
(Tasaveron vastakohta on progressiivinen vero)

Luulin Ruotsia oikeudenmukaiseksi hyvinvointivaltioksi. Olenkin ollut väärässä!

Lue lisää

Lue vähän aikaa vakiomedian ulkopuolista http://www.frianyheter.nu niin näet, mihin kaikkeen sitä rahnaa niin hirveästi tarvitaan. Samoin https://www.flashback.info/forumdisplay.php?f=8 on poliittisesti "ei-korrekti" lähde, jossa voi keskustella esim. maahanmuutosta saamatta heti paikalla rasistileimaa otsaansa.

Tiesitkö muuten, että yli 60 % Ruotsin sosiaalikuluista menee ei-ruotsalaisille? Totta kai silloin ruotsalaisten verotus pysyy hyvin korkealla.

Hämmästynyt! kirjoitti:

Ruotsalaiset maksavat siis tasaveroa tuloista riippumatta!

Esim. Gotlannissa 33,5% kunnallisvero ja alv joka on myös tasavero.
(Tasaveron vastakohta on progressiivinen vero)

Luulin Ruotsia oikeudenmukaiseksi hyvinvointivaltioksi. Olenkin ollut väärässä!

Lue lisää

sivustolta http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/ jos olet kiinnostunut tietämään enemmän Ruotsin verotuksesta ym.

RIMMIR kirjoitti:

sivustolta http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/ jos olet kiinnostunut tietämään enemmän Ruotsin verotuksesta ym.

Lue lisää

eikö suomi olekaan kotimainen kieli Ruotsissa? Miksi info vain ruotsiksi?

Jalgratturi kirjoitti:

eikö suomi olekaan kotimainen kieli Ruotsissa? Miksi info vain ruotsiksi?

Olen itse perännyt jos jonkinlaista informaatiota suomeksi, mutta vastaus on aina sama: suomalaisethan osaavat ruotsia, joten mitä sitä turhaan tuhlattaisiin käännöksiin...

Suomen vähemmistökieliasema Ruotsissa on pelkkää paperia, todellisuudessa ei edes sille paperille präntätyn musteen arvoinen.

kuulemma... kirjoitti:

Olen itse perännyt jos jonkinlaista informaatiota suomeksi, mutta vastaus on aina sama: suomalaisethan osaavat ruotsia, joten mitä sitä turhaan tuhlattaisiin käännöksiin...

Suomen vähemmistökieliasema Ruotsissa on pelkkää paperia, todellisuudessa ei edes sille paperille präntätyn musteen arvoinen.

Lue lisää

vähemmistökielilain voimassa tuloon, onko siihen on pantu päivämäärä.
Eikö se vasta mennyt läpi mitkä kielet saivat vähemmistokieliaseman Ruotsissa. Ei kait se yhdessä yössä tapahdu kaikkien informaatioiden kääntäminen vähemmistökielille.
Ja eiköhän olisi viisainta opetella sen maan kieli jossa asuu ja työskentelee.

Ett viktigt steg
Riksdagen har beslutat om en ny lag om nationella minoriteter och minoritetsspråk som ska träda i kraft den 1 januari 2010. Lagen ska ersätta de lagar som för närvarande gäller inom området. De nationella minoritetsspråken är finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska och minoritetsställningen gäller i hela landet.

För finska, meänkieli och samiska finns det speciella förvaltningsområden där invånarna har rätt att använda sitt minoritetsspråk i kontakter med kommunala och statliga myndigheter samt med domstolar. Enligt den nya lagen utvidgas förvaltningsområdet för finska med 18 kommuner och för samiska med 13 kommuner. Förvaltningsområdet för meänkieli ändras inte utan omfattar även i fortsättningen fem kommuner.

En annan positiv nyhet är att de finskspråkiga nu får rätt att använda finska i sina skriftliga kontakter med Försäkringskassan, Riksdagens ombudsmän, Justitiekanslern, Skatteverket och Diskrimineringsombudsmannen.

– Man får hoppas att sverigefinnarna utnyttjar denna rätt, för då kanske det finns möjligheter att samma rätt så småningom gäller hos andra myndigheter och för andra minoriteter, säger Paula Ehrnebo, ansvarig för den finska språkvården vid Språkrådet.

Förskoleverksamheten och skolan spelar en central roll i minoritetsspråkens fortlevnad. Därför är det en besvikelse att kommunerna inte behöver erbjuda förskoleverksamhet på modersmål utanför förvaltningsområdena och att den nya lagen inte alls berör undervisningen av och på modersmål.

– Detta är ett viktigt minoritetspolitiskt steg, även om det fortfarande är långt till målet, konstaterar Paula Ehrnebo.



Uppdaterad 11 juni 2009

Ansvarig för sidan: Språkrådet

RIMMIR kirjoitti:

vähemmistökielilain voimassa tuloon, onko siihen on pantu päivämäärä.
Eikö se vasta mennyt läpi mitkä kielet saivat vähemmistokieliaseman Ruotsissa. Ei kait se yhdessä yössä tapahdu kaikkien informaatioiden kääntäminen vähemmistökielille.
Ja eiköhän olisi viisainta opetella sen maan kieli jossa asuu ja työskentelee.

Ett viktigt steg
Riksdagen har beslutat om en ny lag om nationella minoriteter och minoritetsspråk som ska träda i kraft den 1 januari 2010. Lagen ska ersätta de lagar som för närvarande gäller inom området. De nationella minoritetsspråken är finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska och minoritetsställningen gäller i hela landet.

För finska, meänkieli och samiska finns det speciella förvaltningsområden där invånarna har rätt att använda sitt minoritetsspråk i kontakter med kommunala och statliga myndigheter samt med domstolar. Enligt den nya lagen utvidgas förvaltningsområdet för finska med 18 kommuner och för samiska med 13 kommuner. Förvaltningsområdet för meänkieli ändras inte utan omfattar även i fortsättningen fem kommuner.

En annan positiv nyhet är att de finskspråkiga nu får rätt att använda finska i sina skriftliga kontakter med Försäkringskassan, Riksdagens ombudsmän, Justitiekanslern, Skatteverket och Diskrimineringsombudsmannen.

– Man får hoppas att sverigefinnarna utnyttjar denna rätt, för då kanske det finns möjligheter att samma rätt så småningom gäller hos andra myndigheter och för andra minoriteter, säger Paula Ehrnebo, ansvarig för den finska språkvården vid Språkrådet.

Förskoleverksamheten och skolan spelar en central roll i minoritetsspråkens fortlevnad. Därför är det en besvikelse att kommunerna inte behöver erbjuda förskoleverksamhet på modersmål utanför förvaltningsområdena och att den nya lagen inte alls berör undervisningen av och på modersmål.

– Detta är ett viktigt minoritetspolitiskt steg, även om det fortfarande är långt till målet, konstaterar Paula Ehrnebo.



Uppdaterad 11 juni 2009

Ansvarig för sidan: Språkrådet

Lue lisää

Nimenomaan kieli-ihmisiä tämä laki hyödyntää:

kielilautakunnissa istuvia, kielentutkijoita, kielenopettajia, yliopiston kieliprofessoreita.

Unohdetaan täysin muut puolet asiassa.

Kielikirjoja kirjoitetaan (joita kukaan ei lue), professorin arvoja lisätään, puhumattakaan tutkijoista (hyvät liksat tekijöiden kustannuksella, itse ei-mitään tekijöitä).

Edelleen hyvät tulot esim. RSKL:n listoille.

Joo, joo! Mutta missä se kulttuuri on? Ei missään. Ruotsinsuomalainen kulttuuri on pelkästään kieli-ihmisten tekemällä tehtyä teoriaa: kuivaa, yksitoikkoista ja alle kaiken arvostelun, amatööripuuhailua eri bidragien (pakollisten) varjolla. Kirjailijoita hyödyntää, ei muita.

RIMMIR kirjoitti:

vähemmistökielilain voimassa tuloon, onko siihen on pantu päivämäärä.
Eikö se vasta mennyt läpi mitkä kielet saivat vähemmistokieliaseman Ruotsissa. Ei kait se yhdessä yössä tapahdu kaikkien informaatioiden kääntäminen vähemmistökielille.
Ja eiköhän olisi viisainta opetella sen maan kieli jossa asuu ja työskentelee.

Ett viktigt steg
Riksdagen har beslutat om en ny lag om nationella minoriteter och minoritetsspråk som ska träda i kraft den 1 januari 2010. Lagen ska ersätta de lagar som för närvarande gäller inom området. De nationella minoritetsspråken är finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska och minoritetsställningen gäller i hela landet.

För finska, meänkieli och samiska finns det speciella förvaltningsområden där invånarna har rätt att använda sitt minoritetsspråk i kontakter med kommunala och statliga myndigheter samt med domstolar. Enligt den nya lagen utvidgas förvaltningsområdet för finska med 18 kommuner och för samiska med 13 kommuner. Förvaltningsområdet för meänkieli ändras inte utan omfattar även i fortsättningen fem kommuner.

En annan positiv nyhet är att de finskspråkiga nu får rätt att använda finska i sina skriftliga kontakter med Försäkringskassan, Riksdagens ombudsmän, Justitiekanslern, Skatteverket och Diskrimineringsombudsmannen.

– Man får hoppas att sverigefinnarna utnyttjar denna rätt, för då kanske det finns möjligheter att samma rätt så småningom gäller hos andra myndigheter och för andra minoriteter, säger Paula Ehrnebo, ansvarig för den finska språkvården vid Språkrådet.

Förskoleverksamheten och skolan spelar en central roll i minoritetsspråkens fortlevnad. Därför är det en besvikelse att kommunerna inte behöver erbjuda förskoleverksamhet på modersmål utanför förvaltningsområdena och att den nya lagen inte alls berör undervisningen av och på modersmål.

– Detta är ett viktigt minoritetspolitiskt steg, även om det fortfarande är långt till målet, konstaterar Paula Ehrnebo.



Uppdaterad 11 juni 2009

Ansvarig för sidan: Språkrådet

Lue lisää

Vähemmistökielistä voidaan puhua itsensä lämpimiksi tietyissä yhteyksissä, mutta paperi on vain paperia eikä siitä muuksi kehity. Ei ainakaan Ruotsissa.

_Arjessa_ se suomen kielen asema ei näy yhtään mitenkään. Jos kunnalta perää esimerkiksi suomenkielistä päiväkotipaikkaa, niin kunta pistää aivan viimeiseen asti hanttiin eikä todellakaan osoita minkäänlaista ymmärtämystä sille, että jotkut haluaisivat lapsensa oppivan suomea.

Olin jokin aika sitten muutaman lukukauden Tukholman yliopistossa suomen kursseilla, joten kaikki nää jutut ovat todella tuttuja minulle henkilökohtaisesti.

äsken sanoin kirjoitti:

Vähemmistökielistä voidaan puhua itsensä lämpimiksi tietyissä yhteyksissä, mutta paperi on vain paperia eikä siitä muuksi kehity. Ei ainakaan Ruotsissa.

_Arjessa_ se suomen kielen asema ei näy yhtään mitenkään. Jos kunnalta perää esimerkiksi suomenkielistä päiväkotipaikkaa, niin kunta pistää aivan viimeiseen asti hanttiin eikä todellakaan osoita minkäänlaista ymmärtämystä sille, että jotkut haluaisivat lapsensa oppivan suomea.

Olin jokin aika sitten muutaman lukukauden Tukholman yliopistossa suomen kursseilla, joten kaikki nää jutut ovat todella tuttuja minulle henkilökohtaisesti.

Lue lisää

Nyt on astunut voimaan sellainen laki, että ruotsinsuomalaisella lapsella ON OIKEUS LAIN MUKAAN saada kotikielenopetusta 60 minuuttia jos on alle 6 vuotta ja 7:stä vuodesta lähtien oliko se nyt 40 vai 45 minuuttia viikossa.

Ei tarvitse osata yhtään suomea ja ei tarvitse olla kuin yksi oppilas.
Lisäksi: jos mummi tai ukki on suomenkielinen, niin saa siinäkin tapauksessa.

Kuntien on siis PAKKO järjestää kotikielenopetus!

Eli on yks hailee, mitä kunta tykkää.

Tästä on siis laki.

Kaikki ruotsinsuomalaiset lapset suomenkielen oppiin!

Kunnan pakko kirjoitti:

Nyt on astunut voimaan sellainen laki, että ruotsinsuomalaisella lapsella ON OIKEUS LAIN MUKAAN saada kotikielenopetusta 60 minuuttia jos on alle 6 vuotta ja 7:stä vuodesta lähtien oliko se nyt 40 vai 45 minuuttia viikossa.

Ei tarvitse osata yhtään suomea ja ei tarvitse olla kuin yksi oppilas.
Lisäksi: jos mummi tai ukki on suomenkielinen, niin saa siinäkin tapauksessa.

Kuntien on siis PAKKO järjestää kotikielenopetus!

Eli on yks hailee, mitä kunta tykkää.

Tästä on siis laki.

Kaikki ruotsinsuomalaiset lapset suomenkielen oppiin!

Lue lisää

Mene itse sitten kokeilemaan, niin näet vaikuttaako laki yhtään mitään.

äsken sanoin kirjoitti:

Vähemmistökielistä voidaan puhua itsensä lämpimiksi tietyissä yhteyksissä, mutta paperi on vain paperia eikä siitä muuksi kehity. Ei ainakaan Ruotsissa.

_Arjessa_ se suomen kielen asema ei näy yhtään mitenkään. Jos kunnalta perää esimerkiksi suomenkielistä päiväkotipaikkaa, niin kunta pistää aivan viimeiseen asti hanttiin eikä todellakaan osoita minkäänlaista ymmärtämystä sille, että jotkut haluaisivat lapsensa oppivan suomea.

Olin jokin aika sitten muutaman lukukauden Tukholman yliopistossa suomen kursseilla, joten kaikki nää jutut ovat todella tuttuja minulle henkilökohtaisesti.

Lue lisää

surullista että surut eivät osaa pitää puoliaan ruotsalaisten kanssa.

"yks hailee" juu kirjoitti:

Mene itse sitten kokeilemaan, niin näet vaikuttaako laki yhtään mitään.

Olen kokeillut monta kertaa, että päteekö laki kunnassa.

Ei ole varmaan yllätys, että - ei pidä!

No, sitten olen vetänyt asian oikeuteen.

Ei ole sekään mikään yllätys, - ei pidä!

Olenpa kokeillut DO:takin.

Ei taaskaan yllätys, - ei auta mitään! (paitsi jos olisi romaani asialla)

Entäs JO?

Eivät vastaa selviin kysymyksiin.

Jämo:a en ole kokeillut, kun se entinen jehu (ei kerrota nyt mitenkään tarkemmin mitään) teki tosimokan.

(Vaikka nykyisinhän se on DO - ja joka siis ei huomaa mitään = DO:lla " ei ole aikaa" - yrittäkääpä päästä puheille..., pääsette pitkän ruikuttamisen jälkeen jollekin "Pikku -DO" lle, joka ei hoida mitään)

Eli olen kokeillut - ja oikeassa olet: lakia ei täällä noudateta.

svenne... kirjoitti:

surullista että surut eivät osaa pitää puoliaan ruotsalaisten kanssa.

Kehoitan sinua tulemaan tänne ja pitämään puoliasi! Ruotsalaisen kanssa on mahdotonta pitää puoliaan ruotsalaisten maassa. On ne niin lipilaareja.

Mistähän johtuu, että niin monet muuttavat takaisin?

On kaksi mahdollisuutta:
1) Häipyä kiireen vilkkaa täältä
2) "Hälläväliä"-systeemi ja odotella eläkettä.

Kunnan pakko kirjoitti:

Nyt on astunut voimaan sellainen laki, että ruotsinsuomalaisella lapsella ON OIKEUS LAIN MUKAAN saada kotikielenopetusta 60 minuuttia jos on alle 6 vuotta ja 7:stä vuodesta lähtien oliko se nyt 40 vai 45 minuuttia viikossa.

Ei tarvitse osata yhtään suomea ja ei tarvitse olla kuin yksi oppilas.
Lisäksi: jos mummi tai ukki on suomenkielinen, niin saa siinäkin tapauksessa.

Kuntien on siis PAKKO järjestää kotikielenopetus!

Eli on yks hailee, mitä kunta tykkää.

Tästä on siis laki.

Kaikki ruotsinsuomalaiset lapset suomenkielen oppiin!

Lue lisää

Käypä lukemassa Rexin tarina, se on aivan tyypillinen kamppailu oman kielen puolesta. Lindesbergin kunta ei millään tahtonut suostua maksamaan Örebrossa sijaitsevasta kaksikielisestä päiväkotipaikasta (vaikka on jopa samassa läänissä sentään). Lääninoikeuskin oli sitä mieltä, etteivät lapset mitään omakielistä päiväkotia tarvitse. Kunta ei suostunut, ennen kuin valta vaihtui sossuilta allianssille.

http://www.rex.tn.rr.nu/