Maallikolla on sellainen käsitys että tappo muuttuu helposti murhaksi jos esim. puukkoa käytetty hieman railakkaammin, vaikka isketty kymmeniä kertoja. Mikäli ensimmäiset iskut ovat aiheuttaneet kuoleman tai syvän tajuttomuuden niin mitä väliä sillä onko puukolla lyöty neljä vai neljäkymmentä kertaa?
Jos kirveelle on isketty pää irti tullee tuomio murhasta vaikka teko olisi pikaistuksissa tehty? Onhan se toki kamalan näköistä mutta eikö uhrin todellisilla kärsimyksillä ja niiden pituudella ole mitään merkitystä kun arvioidaan "erityistä raakuutta ja julmuutta" vai onko asiat niin kuin ne näyttävät, paljon verta, murha, vähän verta, siisti tappo?
Jos kirveelle on isketty pää irti tullee tuomio murhasta vaikka teko olisi pikaistuksissa tehty? Onhan se toki kamalan näköistä mutta eikö uhrin todellisilla kärsimyksillä ja niiden pituudella ole mitään merkitystä kun arvioidaan "erityistä raakuutta ja julmuutta" vai onko asiat niin kuin ne näyttävät, paljon verta, murha, vähän verta, siisti tappo?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin tää on varmaan taas se juttu kun Suomessa näitä rikoksia arvioidaan sen tekijän näkökulmasta. Uhrin näkökulmalla ei niin ole väliä.
Osoittaahan se tekijässä melkoista raakuutta ja julmuutta (Ovat muuten eri asioita, mutten muista miten. Toinen viittaa tekotapaan ja toinen johonkin muuhun tai jotain.) kun takoo ruumista 40 kertaa moralla. Eipä se uhri siitä julmuudesta enää tiedä kun on kuollut siihen kolmanteen iskuun. Mutta siinä tekijässä se osoittaa kuitenkin erityistä pahansuopuutta.
Käsittääkseni rikosoikeudessa tosiaan asioita arvioidaan objektiivisesti ja lähinnä tekijän näkökulmasta. Se, että esim. pieksee keharin on (kaiketi) raskauttavaa, koska se osoittaa siinä tekijässä ylenpalttista ilkeyttä ja melko yleisesti ajateltaneen että keharin piekseminen on ilkeämpää kuin ei-keharin. Ei siinä sitä tuomiota (mahdollisesti) koroteta sen takia, että se kehari olis kärsinyt ei-keharia enemmän.
Näin olen asian ajatellut.
Niin ja sellainen ajattelutapahan kulkee läpi oikeuskäytännön että rikoksen tekijän syyllisyysaste on sitä korkeampi mitä enemmän hän rikoksesta hyötyy. Jos köyhä varastaa tuhat euroa niin hänen syyllisyysasteensa on suurempi kuin rikkaan joka varastaa täsmälleen yhtä suuren summan. Köyhä varas nimittäin hyötyy tuhannesta eurosta suhteellisesti enemmän kuin rikas varas jolle tuollainen summa tuottaa suhteellisen pienen edun siihen nähden mitä hänellä on muutenkin.