Hellurei kaikki varttivanhukset.

ilman paineita, ja siks varmaan nuo miehet haluaa saalistaa ;D
Jospa ne näkee sun paineet, ja menee takavasemmalle?
Hellitä hetkeksi, ja katso, voit vaikka yllättyä.
treffipyyntöjähän tulee milloin missäkin.
Kaupan kassajonoissa, pankkien jonoissa, labra,rokotus-jonoissa. Apteekissa, puistossa, asemilla, jne.
En ees osaa sanoa missä ei tulis.
En oo mikään ilopilleri, mut juttelen sujuvasti ihmisten kanssa.

olen ollut kirjoitti:

ilman paineita, ja siks varmaan nuo miehet haluaa saalistaa ;D
Jospa ne näkee sun paineet, ja menee takavasemmalle?
Hellitä hetkeksi, ja katso, voit vaikka yllättyä.
treffipyyntöjähän tulee milloin missäkin.
Kaupan kassajonoissa, pankkien jonoissa, labra,rokotus-jonoissa. Apteekissa, puistossa, asemilla, jne.
En ees osaa sanoa missä ei tulis.
En oo mikään ilopilleri, mut juttelen sujuvasti ihmisten kanssa.

Lue lisää

mun paineita näe - ne ei näe mua ollenkaan!
Eikä tästä ole varaa enää yhtään hellittää - sohva - koneella - nojatuoli...
Kyllä varmasti voisin yllättyä, jos ovikello soisi ja treffeille pyydettäisiin. Kun ei alaovessa ole summeriakaan ja aina lukossa.
Mutta ei mun paineet tosiaan ulospäin näy, kyllä mä olla osaan - jos haluan.

Kaupan kassajonossa ollessa mä en taida kai sitten edes muistaa koko juttua ja katsella sillä silmällä.
Puistoissa on nuorempia, kun käyn enimmäkseen leikki- ja huvipuistoissa.

Risteilyillä ja kylpylöissä ja lomareissuilla kapakoissa kyllä joskus on kysyntää niin, että välillä pitää ihan piileskellä, mutta mutta... olenkohan mä liian kranttu, mulle kun täytyy kaiken osua ihan kohdalleen.

olen ollut kirjoitti:

ilman paineita, ja siks varmaan nuo miehet haluaa saalistaa ;D
Jospa ne näkee sun paineet, ja menee takavasemmalle?
Hellitä hetkeksi, ja katso, voit vaikka yllättyä.
treffipyyntöjähän tulee milloin missäkin.
Kaupan kassajonoissa, pankkien jonoissa, labra,rokotus-jonoissa. Apteekissa, puistossa, asemilla, jne.
En ees osaa sanoa missä ei tulis.
En oo mikään ilopilleri, mut juttelen sujuvasti ihmisten kanssa.

Lue lisää

noita treffipyyntöjä ole sadellut, mutta sillai sopivasti vaan ja tosi ihania miehiä olen kohdannut. Olen aina oma itseni, melko naturelli. Seikkailijat eivät ole pyrkineet seuraan. Flirttailu ei ole minun juttuni ja miehen pitää olla aktiivinen.

beessi kirjoitti:

mun paineita näe - ne ei näe mua ollenkaan!
Eikä tästä ole varaa enää yhtään hellittää - sohva - koneella - nojatuoli...
Kyllä varmasti voisin yllättyä, jos ovikello soisi ja treffeille pyydettäisiin. Kun ei alaovessa ole summeriakaan ja aina lukossa.
Mutta ei mun paineet tosiaan ulospäin näy, kyllä mä olla osaan - jos haluan.

Kaupan kassajonossa ollessa mä en taida kai sitten edes muistaa koko juttua ja katsella sillä silmällä.
Puistoissa on nuorempia, kun käyn enimmäkseen leikki- ja huvipuistoissa.

Risteilyillä ja kylpylöissä ja lomareissuilla kapakoissa kyllä joskus on kysyntää niin, että välillä pitää ihan piileskellä, mutta mutta... olenkohan mä liian kranttu, mulle kun täytyy kaiken osua ihan kohdalleen.

Lue lisää

täytyy löytää. Ei kai kukaan niitä joestakaan lapissa heti hoksaa?
Ei sitä voi arvostella pelkästään ensikatseen mukaan.
Tai sanan, jos ei nyt ihan "törppö" ole.
Kyllähän kaikista löytyy hyviä ja huonoja puolia, niin minustakin. Niin miehistäkin. Jos etsii, pitää antaa mahdollisuus.
En tiedä, asunko sitten mukavien rentojen tyyppien kaupunginosassa, mutta ihan helposti juttu luistaa, lähes missä vain.
Nyt vain silmät auki, jos seuraa haluat.

olen ollut kirjoitti:

ilman paineita, ja siks varmaan nuo miehet haluaa saalistaa ;D
Jospa ne näkee sun paineet, ja menee takavasemmalle?
Hellitä hetkeksi, ja katso, voit vaikka yllättyä.
treffipyyntöjähän tulee milloin missäkin.
Kaupan kassajonoissa, pankkien jonoissa, labra,rokotus-jonoissa. Apteekissa, puistossa, asemilla, jne.
En ees osaa sanoa missä ei tulis.
En oo mikään ilopilleri, mut juttelen sujuvasti ihmisten kanssa.

Lue lisää

tunsin erään kylä hullun, ihmiset hieman naureskeli ja huumoria laski hänen kustannuksellaa, kun hän luuli jo seurustelevansa immeisen kanssa kun oli tätä tervehtinyt, kaikki vastaan tulevat oli kuulemma hänen sussujaa.
Että meitä on moneksi.
Minulle on iskenyt yksinäinen vahuus, kukaan ei kaipaa vaikka kuoleman kohtaisin kotonani.
Varmaan vasta sitten kun ruumis alkaa haista käytävään, joku voi epäillä, onkohan kaikki aivan kohdallaan.
Niinhan kävi Jamppa Tuomisellekkin kanarialla, ruumis oli mätänemis pisteessä, ja haju alkoi tuntua koko kerroksesaa. Yksin kuoli eikä kukaan moneen viikkoon kaivannu häntä.
Minkälaisia me ihmiset olemme kun meidät vanhana täytyy unohtaa???
Ei omat rakkaat lapsekaan muista omia vanhempiaan sitten kun heistä on tullut avun tarvitsijoita.
Surullinen on meidän vanhusten asema, silloin kun emme enään jaksa "flirttailla" enään kaupan kassallakaan, puhumatta missään muuallakaan.Olisin iki onnellinen jos jossaki olisi samanlainen yksinäinen ihminen joka muistais joskus , ei tarvitteis olla kuin aivan vain ihminen, voisi käydä konsertissa, teatterissa, jos olis miespuolinen , joskus voisi pikkusen haliakki, suukon pienen antaa poskelle, pääasia että joku pitäis yhteyttä ,, ettei tarvitse olla aivan yksin.

taidat kuvitella , hym kirjoitti:

tunsin erään kylä hullun, ihmiset hieman naureskeli ja huumoria laski hänen kustannuksellaa, kun hän luuli jo seurustelevansa immeisen kanssa kun oli tätä tervehtinyt, kaikki vastaan tulevat oli kuulemma hänen sussujaa.
Että meitä on moneksi.
Minulle on iskenyt yksinäinen vahuus, kukaan ei kaipaa vaikka kuoleman kohtaisin kotonani.
Varmaan vasta sitten kun ruumis alkaa haista käytävään, joku voi epäillä, onkohan kaikki aivan kohdallaan.
Niinhan kävi Jamppa Tuomisellekkin kanarialla, ruumis oli mätänemis pisteessä, ja haju alkoi tuntua koko kerroksesaa. Yksin kuoli eikä kukaan moneen viikkoon kaivannu häntä.
Minkälaisia me ihmiset olemme kun meidät vanhana täytyy unohtaa???
Ei omat rakkaat lapsekaan muista omia vanhempiaan sitten kun heistä on tullut avun tarvitsijoita.
Surullinen on meidän vanhusten asema, silloin kun emme enään jaksa "flirttailla" enään kaupan kassallakaan, puhumatta missään muuallakaan.Olisin iki onnellinen jos jossaki olisi samanlainen yksinäinen ihminen joka muistais joskus , ei tarvitteis olla kuin aivan vain ihminen, voisi käydä konsertissa, teatterissa, jos olis miespuolinen , joskus voisi pikkusen haliakki, suukon pienen antaa poskelle, pääasia että joku pitäis yhteyttä ,, ettei tarvitse olla aivan yksin.

Lue lisää

ei sun eikä muiden tarvitsekaan uskoa, tosiasiat vaan on usein tarua ihmeellisempiä.
En sanonut suinkaan seurustelevani, tai kuvitellut, tai kertonut niin. Kahville pyyntöjä silti satelee, ja joskus jopa käynkin, kun juttu jäi kesken. Samassa rakenuksessa on kahvila, missä useimmat noista paikoista, joissa pyyntöjä tulee. Usein odotetaan ulkopuolella, ja pyyntö esitetään siellä.
"hei, lähde kahville, olis kiva jatkaa juttua, jne."
Minä en etsi miestä, en edes halua enää seurustella, puhua silti voi ihmisten kanssa, eikö?
Olen suurimman osan, lähes aina, elämästäni ollut parisuhteessa, ja ei vaan enää kiinnosta.

Lapset käyvät ja lapsenlapset viikottain,
Ystäviä on paljon,naapurustossa hyviä tuttavia, tapaamme päivittäin, ja juttelemme. Tässä talossa en voisi olla kuolleena päivääkään, joku käy ja soittaa joka päivä.
Yöpaitasillamme pidämme välillä ovenpielikokousta, kun joku meistä on aamulla leiponut, ja ilahduttaa lämpimäisillä muitakin. Niin naapurini, kuin itsekin.
Hyvää päivän jatkoa, ;D

taidat kuvitella , hym kirjoitti:

tunsin erään kylä hullun, ihmiset hieman naureskeli ja huumoria laski hänen kustannuksellaa, kun hän luuli jo seurustelevansa immeisen kanssa kun oli tätä tervehtinyt, kaikki vastaan tulevat oli kuulemma hänen sussujaa.
Että meitä on moneksi.
Minulle on iskenyt yksinäinen vahuus, kukaan ei kaipaa vaikka kuoleman kohtaisin kotonani.
Varmaan vasta sitten kun ruumis alkaa haista käytävään, joku voi epäillä, onkohan kaikki aivan kohdallaan.
Niinhan kävi Jamppa Tuomisellekkin kanarialla, ruumis oli mätänemis pisteessä, ja haju alkoi tuntua koko kerroksesaa. Yksin kuoli eikä kukaan moneen viikkoon kaivannu häntä.
Minkälaisia me ihmiset olemme kun meidät vanhana täytyy unohtaa???
Ei omat rakkaat lapsekaan muista omia vanhempiaan sitten kun heistä on tullut avun tarvitsijoita.
Surullinen on meidän vanhusten asema, silloin kun emme enään jaksa "flirttailla" enään kaupan kassallakaan, puhumatta missään muuallakaan.Olisin iki onnellinen jos jossaki olisi samanlainen yksinäinen ihminen joka muistais joskus , ei tarvitteis olla kuin aivan vain ihminen, voisi käydä konsertissa, teatterissa, jos olis miespuolinen , joskus voisi pikkusen haliakki, suukon pienen antaa poskelle, pääasia että joku pitäis yhteyttä ,, ettei tarvitse olla aivan yksin.

Lue lisää

En usko että jään kuolemaan mökkiini/yksiööni unohdettuna, onhan "minulla" kolme lasta ja kuusi lastenlasta, eivät he meitä unoha..

taidat kuvitella , hym kirjoitti:

tunsin erään kylä hullun, ihmiset hieman naureskeli ja huumoria laski hänen kustannuksellaa, kun hän luuli jo seurustelevansa immeisen kanssa kun oli tätä tervehtinyt, kaikki vastaan tulevat oli kuulemma hänen sussujaa.
Että meitä on moneksi.
Minulle on iskenyt yksinäinen vahuus, kukaan ei kaipaa vaikka kuoleman kohtaisin kotonani.
Varmaan vasta sitten kun ruumis alkaa haista käytävään, joku voi epäillä, onkohan kaikki aivan kohdallaan.
Niinhan kävi Jamppa Tuomisellekkin kanarialla, ruumis oli mätänemis pisteessä, ja haju alkoi tuntua koko kerroksesaa. Yksin kuoli eikä kukaan moneen viikkoon kaivannu häntä.
Minkälaisia me ihmiset olemme kun meidät vanhana täytyy unohtaa???
Ei omat rakkaat lapsekaan muista omia vanhempiaan sitten kun heistä on tullut avun tarvitsijoita.
Surullinen on meidän vanhusten asema, silloin kun emme enään jaksa "flirttailla" enään kaupan kassallakaan, puhumatta missään muuallakaan.Olisin iki onnellinen jos jossaki olisi samanlainen yksinäinen ihminen joka muistais joskus , ei tarvitteis olla kuin aivan vain ihminen, voisi käydä konsertissa, teatterissa, jos olis miespuolinen , joskus voisi pikkusen haliakki, suukon pienen antaa poskelle, pääasia että joku pitäis yhteyttä ,, ettei tarvitse olla aivan yksin.

Lue lisää

eläkeläisyhdistykseen, niin pääset esim. ryhmässä teatteriin. Olen yleensä varalla, ellei linja-auto tule täyteen. Tällä viikolla yksi yksinäinen halusi mukaan ja annoin paikkani. Pääsen yksinkin miltei minne haluan. Ei haittaa, vaikka mätänen joskus vaikka ihan yksin, en luultavasti tiedä siitä mitään. Jos lapset muuttavat vaikka ulkomaille, kukaan ei kaipaa. Jos joku soittaa, niin ajattelee vaan, että on jossain käymässä. En pidä niin säännöllisesti yhteyttä kehenkään. Siitäkin on ehkä hyötyä, että on ollut melko paljon yksin jo nuorena. Toivottavasti löydät seuraa.

olen ollut kirjoitti:

täytyy löytää. Ei kai kukaan niitä joestakaan lapissa heti hoksaa?
Ei sitä voi arvostella pelkästään ensikatseen mukaan.
Tai sanan, jos ei nyt ihan "törppö" ole.
Kyllähän kaikista löytyy hyviä ja huonoja puolia, niin minustakin. Niin miehistäkin. Jos etsii, pitää antaa mahdollisuus.
En tiedä, asunko sitten mukavien rentojen tyyppien kaupunginosassa, mutta ihan helposti juttu luistaa, lähes missä vain.
Nyt vain silmät auki, jos seuraa haluat.

Lue lisää

mielipidettäsi.
En ole koskaan oikeastaan etsinyt. Olen ajatellut, ettei suurta rakkautta etsimällä löydä, ja minä uskon suureen rakauteen, aina vaan.
Aina se onkin iskenyt melkein kuin salama kirkkaalta taivaalta, mutta kyllähän todennäköisyys kai aika tavalla pienenee muutaman iskun jälkeen...

Etsimään siis, ja pidän mielessä tuon kultahippujutun. Olen yleensä osannut huomioida vain ne, jotka melkein ensi hetkellä vievät jalat alta, enkä sitten muita enää näe.

Saamattomuudesta kun vielä pääsisi, liikkeelle lähtemisen kanssa on vähän niin ja näin...

Onko todellakin joku niin naivi ja kaheli, että kuvittelee jo treffejä ja kosintaa jo kättelyssä. Onhan hyvä tapa esittäytyä, kätellä ja jutella. Johan se tuntuu aivan älyttömältä -60-v., että treffejä pukkaa joka tuutista. Naurettavaa ja aivan uskomatonta. että joku vanha nainen/mies kulkee tuolla ulkomaailmassa ja hän on kuin kukka, johon mehiläiset pörräävät. Täytyy olla todella höperö ihminen, joka tuossa iässä vielä kuvittelee tuollaisia. Se on kyllä kiva, jos joskus saa sympatiaa puolin ja toisin - jotain voi jopa kehittyäkin. Mutta ihmettelen suuresti - miten joku vielä tässä iässä on vailla toisen ihmisen läheisyyttä, että siitä vallan pakkomielle tulee? Eikö olisi jo aika hyväksyä itsensä sellaisena kuin todellisuudessa on - vanhenevana naisena/miehenä?

jo kättelyssä kirjoitti:

Onko todellakin joku niin naivi ja kaheli, että kuvittelee jo treffejä ja kosintaa jo kättelyssä. Onhan hyvä tapa esittäytyä, kätellä ja jutella. Johan se tuntuu aivan älyttömältä -60-v., että treffejä pukkaa joka tuutista. Naurettavaa ja aivan uskomatonta. että joku vanha nainen/mies kulkee tuolla ulkomaailmassa ja hän on kuin kukka, johon mehiläiset pörräävät. Täytyy olla todella höperö ihminen, joka tuossa iässä vielä kuvittelee tuollaisia. Se on kyllä kiva, jos joskus saa sympatiaa puolin ja toisin - jotain voi jopa kehittyäkin. Mutta ihmettelen suuresti - miten joku vielä tässä iässä on vailla toisen ihmisen läheisyyttä, että siitä vallan pakkomielle tulee? Eikö olisi jo aika hyväksyä itsensä sellaisena kuin todellisuudessa on - vanhenevana naisena/miehenä?

Lue lisää

mielikuvitusta, siis "harhoja" joku näkee jo vastaan tulijoissa. Pöh.
Ei kukkaa normaali tän ikäisenä enään tyhjiä kuvittele.
Kyllä nuoruus on armotta jäänyt taakse, meitä oottaa yksinäinen VANHUUS, jos jollaki on puoliso vielä elossa, pitäkää hyvä huoli siitä, ettette jää yksikseen, ja unholaan.

Vanhuus sana kuulostaa aika pahalta! Enpä ole ennen ajatellutkaan...
Kohta kai se osuu meikäläisenkin kohdalle. Hirvittää!!!

Olen tänä kesänä, pitkästä aikaa, tavannut vanhoja koulukavereitani ja ystäviäni. Olen myös ollut muuten yhteydessä moniin joihin en ole ottanut yhteyttä kymmeniin vuosiin. Hauska on ollut jutella, muistella mitä nyt on sattunut muistamaan... Mutta yhtä kaikki, kivaa on ollut.
Silloin kin itse kävin koulua, yhdeksäs luokka oli vapaehtoinen. Kävin siis koulua yhdeksän vuotta. Kansakoulu jossa kävin kuusi ensimmäistä luokkaa, lakkautettiin keväällä. Olisi tehnyt mieli mennä laulamaan sinne Suvivirsi viimeistä kertaa mutta olin silloin matkoilla.

Vanhoihin koulukavereihin kannattaa pitää yhteyttä. Järjestää tapaamisia. Se kouluaika oli kuitenkin vielä sitä huoletonta ja hulvatonta nuoruusaikaa!

jo kättelyssä kirjoitti:

Onko todellakin joku niin naivi ja kaheli, että kuvittelee jo treffejä ja kosintaa jo kättelyssä. Onhan hyvä tapa esittäytyä, kätellä ja jutella. Johan se tuntuu aivan älyttömältä -60-v., että treffejä pukkaa joka tuutista. Naurettavaa ja aivan uskomatonta. että joku vanha nainen/mies kulkee tuolla ulkomaailmassa ja hän on kuin kukka, johon mehiläiset pörräävät. Täytyy olla todella höperö ihminen, joka tuossa iässä vielä kuvittelee tuollaisia. Se on kyllä kiva, jos joskus saa sympatiaa puolin ja toisin - jotain voi jopa kehittyäkin. Mutta ihmettelen suuresti - miten joku vielä tässä iässä on vailla toisen ihmisen läheisyyttä, että siitä vallan pakkomielle tulee? Eikö olisi jo aika hyväksyä itsensä sellaisena kuin todellisuudessa on - vanhenevana naisena/miehenä?

Lue lisää

Meidän treffit oli kyllä aivan harkitusti suunniteltu, monen viikon sovittelun loppu tulos.
Luojan kiitos! kukaan ei kyllä ääneen ajatellut kosintaansa puoleen eikä toiseen:)DDD

Meitä' oli kolme miestä ja lopuksi vielä tuli yksi nainen, hänkin saman koulunlyömä kuin me toisetkin.
Silti oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Aiottiin tavata kyllä vielä jatkossakin jos vain ei arkun kansi sitä estä.

Minä ainakin sain kivan muiston,olon ja lämmönkin tästä tapaamisesta.
*heristää sormea* Mie en ainakaan aio olla vielä vanha...Jämpti on niin:)

piive kirjoitti:

Vanhuus sana kuulostaa aika pahalta! Enpä ole ennen ajatellutkaan...
Kohta kai se osuu meikäläisenkin kohdalle. Hirvittää!!!

Olen tänä kesänä, pitkästä aikaa, tavannut vanhoja koulukavereitani ja ystäviäni. Olen myös ollut muuten yhteydessä moniin joihin en ole ottanut yhteyttä kymmeniin vuosiin. Hauska on ollut jutella, muistella mitä nyt on sattunut muistamaan... Mutta yhtä kaikki, kivaa on ollut.
Silloin kin itse kävin koulua, yhdeksäs luokka oli vapaehtoinen. Kävin siis koulua yhdeksän vuotta. Kansakoulu jossa kävin kuusi ensimmäistä luokkaa, lakkautettiin keväällä. Olisi tehnyt mieli mennä laulamaan sinne Suvivirsi viimeistä kertaa mutta olin silloin matkoilla.

Vanhoihin koulukavereihin kannattaa pitää yhteyttä. Järjestää tapaamisia. Se kouluaika oli kuitenkin vielä sitä huoletonta ja hulvatonta nuoruusaikaa!

Lue lisää

Kaverien tapaamiset onkin nasta juttu.Monet ystävät on yllättävän vähän muuttuneet
vuosien kuluessa, poikkeuksiakin tosin on.Kolmisen vuotta sitten saatiin kokoon kolmisen kymmentä entistä saman aikakauden oppilasta.Vain kahta en pystynyt varmuudella tunnistamaan.
Koulu jossa minä olin I savotassa, lakkautettiin jo yli kolmekymmentä vuotta sitten.
Rakennus on kyllä tällä hetkellä hyvissä käsissä.Lasi materiaalin hyvin tunteva taiteilija
luo siellä komeita taide teoksiaan.

Otto-: kirjoitti:

Kaverien tapaamiset onkin nasta juttu.Monet ystävät on yllättävän vähän muuttuneet
vuosien kuluessa, poikkeuksiakin tosin on.Kolmisen vuotta sitten saatiin kokoon kolmisen kymmentä entistä saman aikakauden oppilasta.Vain kahta en pystynyt varmuudella tunnistamaan.
Koulu jossa minä olin I savotassa, lakkautettiin jo yli kolmekymmentä vuotta sitten.
Rakennus on kyllä tällä hetkellä hyvissä käsissä.Lasi materiaalin hyvin tunteva taiteilija
luo siellä komeita taide teoksiaan.

Lue lisää

kutsunut koolle ylioppilasluokkani ja minut valittiin seuraavaksi kokoonkutsujaksi. Päätin, etten kutsu ellei kukaan ota yhteyttä, eikä kukaan ottanut. Kolmen vuoden päästä on 50-vuotisjuhla, saas nähdä, millä tuullla olen.

ovat minun huolellisten laskutoimitusteni mukaan 56,25 vuotiaita.

Tosin en käyttänyt laskutoimituksissani meridiaaneja ja olen muutenkin käytännössä laskutaidoton.

Mä haluaisin ihan välttämättä kuulla, mitä sä sanoa pätkäytit. Nyt älä ujostele, vaan kerro!

beessi kirjoitti:

ovat minun huolellisten laskutoimitusteni mukaan 56,25 vuotiaita.

Tosin en käyttänyt laskutoimituksissani meridiaaneja ja olen muutenkin käytännössä laskutaidoton.

Mä haluaisin ihan välttämättä kuulla, mitä sä sanoa pätkäytit. Nyt älä ujostele, vaan kerro!

Lue lisää

tälle komealle naiselle, jo eläkkellejääneelle työkaverilleni, jonka kanssa vedimme talvella vesikelkalla saavillista vettä, että kylläpä sinulla on luutuneet mielipiteet?!
Ikuna en ole vesikelkalla vetänyt mitään.

Puolivanhus, kokovanhus?

pläjäytin kirjoitti:

tälle komealle naiselle, jo eläkkellejääneelle työkaverilleni, jonka kanssa vedimme talvella vesikelkalla saavillista vettä, että kylläpä sinulla on luutuneet mielipiteet?!
Ikuna en ole vesikelkalla vetänyt mitään.

Puolivanhus, kokovanhus?

Lue lisää

hienotunteinen ja kohtelias ihminen, jos tuollaista unisanomista häpeät!

Vai vesikelkka? Unet ovat kummallisia. Minullakin on painajainen, jossa lasken jyrkkää jäistä rinnettä jollain reen tapaisella alas, jääkautta pakoon. En ole varma, olenko koskaan rekeä edes nähnyt muualla kuin joulukorteissa tai muissa kuvissa, tai museoissa.

Puolivanhus lasketaan eri tavalla kuin varttivanhus, minulla ei siihen riitä laskutaidot.
Kokovanhus olisi 75 , mutta mietin nyt, että olisikohan nykyään kuitenkin 80 ?
Sitten se varttivanhus olisikin 60. Todennäköisesti teen koko laskutoimituksen aivan väärin.

beessi kirjoitti:

hienotunteinen ja kohtelias ihminen, jos tuollaista unisanomista häpeät!

Vai vesikelkka? Unet ovat kummallisia. Minullakin on painajainen, jossa lasken jyrkkää jäistä rinnettä jollain reen tapaisella alas, jääkautta pakoon. En ole varma, olenko koskaan rekeä edes nähnyt muualla kuin joulukorteissa tai muissa kuvissa, tai museoissa.

Puolivanhus lasketaan eri tavalla kuin varttivanhus, minulla ei siihen riitä laskutaidot.
Kokovanhus olisi 75 , mutta mietin nyt, että olisikohan nykyään kuitenkin 80 ?
Sitten se varttivanhus olisikin 60. Todennäköisesti teen koko laskutoimituksen aivan väärin.

Lue lisää

kun näin tekstini "painettuna", kuinka mahtavasti suukoilin.
Unohtui kirjoittaa, että tämä nainen oli hierargiassa jonkinmoinen pomoni, jonka nenä oli oikea herneimuri.

Jääkautta pakoon? Minun toistuvassa unessani kiirehdin tulvaa, vedenpaisumusta pakoon. Milloin joki tulvii, milloin vain kaikki täyttyy nousevasta vedestä.

Mitähän me pakanemme?
Vesielementti kummallakin?

Olkoon ihminen vanhus, kun ja jos siltä tuntuu, osin tai kokonaan :)

katsomossa, mukana! :))